Kertokaas mulle missä meni pieleen.
En kerta kaikkiaan hanskaa näitä ihmissuhdekuvioita. Tunnen yhden mukavan äidin, jonka kanssa on tapailtu joitakin kertoja. Sovittiin että hän tulee lapsineen meille puolen päivän aikaan. Ei kuulu, varttia vaille yksi tulee tekstari sori tulin juuri kotiin piti viedä sukulainen x sairaalaan. Vastasin Ei mittään, oletteko kuitenkin tulossa? Tekstariin ei tule vastausta, kyläilijöitä ei näy. En tiedä onko sairaalareissu ollut suunniteltu vai ei. Odottelimme tuntikausia. Olimme sopineet että annan hänelle muutamia juttuja tavatessamme ja niillä oli siinä vaiheessa tavallaan kiire, joten vein ne lopulta postilaatikkoon. Parin päivän päästä sain jouluntoivotustekstarin, vastasin siihen kiitos samoin ja jotain ympäripyöreää.
Voisko joku selittää, että kannattaako mun enää ehdottaa tapaamista vai pitäiskö ymmärtää viiden pisteen vihje.
Kommentit (33)
lisätietoa sukulaisen sairaalareissusta, kun asutaan muutaman minuutin ajomatkan päässä ja voi tulla ihan livenä kertomaan... Toi teoria ei kyllä pure.
Täällä on hauska pohdiskella kun saa muitten ihmisten näkökulmia ja ei-niin-sosiaalisesti-korrekteja vastauksia.
jos sinun läheinen sukulaisesi joutuu sairaalaan, niin ajatteletko silloin mitään muuta? Saatat itkeä sairaala sängyn vierellä monta päivää putkeen, joutua päättämään hoidoista, jne. ehkä jopa miettimään hautajaisiakin ymv.
Tuttujen tulisi ymmärtää, että siinä vaiheessa jo tuo yksi lyhyt viesti " sori en pääse, sukulainen joutui sairaalaan" voi olla lähes mahdoton kirjoittaa shokki tilan vuoksi.
Vierailija:
jos sinun läheinen sukulaisesi joutuu sairaalaan, niin ajatteletko silloin mitään muuta? Saatat itkeä sairaala sängyn vierellä monta päivää putkeen, joutua päättämään hoidoista, jne. ehkä jopa miettimään hautajaisiakin ymv.Tuttujen tulisi ymmärtää, että siinä vaiheessa jo tuo yksi lyhyt viesti " sori en pääse, sukulainen joutui sairaalaan" voi olla lähes mahdoton kirjoittaa shokki tilan vuoksi.
pitempään. Ja hyvin voin kuvitella, että tämä äiti on vienyt sukulaisen sairaalaan ihan lääkärikäynnille. Mutta hyvä on hyvä on, ehkä olen sitten ymmärtänyt väärin kriisitilanteen. Sitä en edelleenkään ymmärrä, että mitä se perheen isä nyt tähän sekaantuu, ja mitä mun pitäis siitä ymmärtää?! Enkä tosiaankaan usko, että sillä mitään erityistä kiinnostusta mua kohtaan on, kuten joku tuolla epäili. Eikä se ole sellaista tyyppiä, joka vokottelee jotain naapurin muijia. Sitäpaitsi se sukulainen on muuten miehen puolelta.
Vierailija:
jos sinun läheinen sukulaisesi joutuu sairaalaan, niin ajatteletko silloin mitään muuta? Saatat itkeä sairaala sängyn vierellä monta päivää putkeen, joutua päättämään hoidoista, jne. ehkä jopa miettimään hautajaisiakin ymv.Tuttujen tulisi ymmärtää, että siinä vaiheessa jo tuo yksi lyhyt viesti " sori en pääse, sukulainen joutui sairaalaan" voi olla lähes mahdoton kirjoittaa shokki tilan vuoksi.
Vierailija:
pitempään. Ja hyvin voin kuvitella, että tämä äiti on vienyt sukulaisen sairaalaan ihan lääkärikäynnille. Mutta hyvä on hyvä on, ehkä olen sitten ymmärtänyt väärin kriisitilanteen. Sitä en edelleenkään ymmärrä, että mitä se perheen isä nyt tähän sekaantuu, ja mitä mun pitäis siitä ymmärtää?! Enkä tosiaankaan usko, että sillä mitään erityistä kiinnostusta mua kohtaan on, kuten joku tuolla epäili. Eikä se ole sellaista tyyppiä, joka vokottelee jotain naapurin muijia. Sitäpaitsi se sukulainen on muuten miehen puolelta.Vierailija:
jos sinun läheinen sukulaisesi joutuu sairaalaan, niin ajatteletko silloin mitään muuta? Saatat itkeä sairaala sängyn vierellä monta päivää putkeen, joutua päättämään hoidoista, jne. ehkä jopa miettimään hautajaisiakin ymv.Tuttujen tulisi ymmärtää, että siinä vaiheessa jo tuo yksi lyhyt viesti " sori en pääse, sukulainen joutui sairaalaan" voi olla lähes mahdoton kirjoittaa shokki tilan vuoksi.
Jos se äiti itkee silmät punaisina miehen sukulaista, niin ainakin sillä on voimia lähettää sekä joulu- että uudenvuodentekstarit runoineen. Ja mies muuten sanoi soittaessaan että kun kuuli ettei meille sovi, että X asentaa videoita, pitää sitten mennä katsomaan joku leffa. Siis mä en oikeasti usko tuohon masennusromahdus-teoriaan.
Aika uhkarohkeaa tehdä luonneanalyysejä tekstiviestien ja muutaman tapaamisen välillä. Jos haluat tutustua heihin, niin kutsut vain heidät kylään. Jos he eivät halua olla teidän kanssaan tekemisissä, niin kyllä he keksivät syyn olla tulematta.
Ihan hyvin voit ottaa itse yhteyttä naiseen, et joudu nolatuksi tai häpeään vaikka ottaisitkin taas yhteyttä jonain päivänä. Aina kannattaa kokeilla ystävyyden virittämistä, sillä kuten moni on sanonut, arkeen (ja juhlaankin) mahtuu niin monta asiaa, jotka vievät sovitut tapaamiset mönkään - ainakin omassa tuttavapiirissäni. Ei kannata lannistua ensimmäiseen vastoinkäymiseen. Sitten jos useaan yhteydenottoon vastapuolen suhtautuminen on nihkeä, voi ottaa onkeensa ja todeta ettei tästä nyt ehkä mitään tulekaan. Mutta tuo tuttusihan oli aikaisemmin ihan halukas kyläilyyn, tuskin hän nyt yhtäkkiä on mielipidettään muuttanut. Olosuhteet ehkä vain eivät ole olleet soveliaat?
saattavat aihetuttaa hämmennystä. Mutta onko oikea lähtökohta yhteydenpidolle että miehet tulee keskenään juttuun? Meinaan että on mukavampaa olla omanlaisessa seurassa kuin yrittää seurustella joidenkin ihmisten kanssa kohteliaisuuden vuoksi.
Jos tuo tuttavuus ap:ta mietityttää noin paljon niin ehkä hän ei kuitenkaan oikeasti, täydestä sydämestään, viihdy äitikaverinsa seurassa. Anna ap ajan kulua ja näyttää tuleeko teistä ystäviä. Mietit ja kulutat energiaa tuon asian pohtimiseen. Ota äitikaveriisi yhteyttä silloin kun sinusta itsestäsi tuntuu hyvältä tehdä niin.
Varmasti hän ilahtuu kuullessaan sinusta, laittoihan hän tekstarinkin uutena vuotena.
Vierailija:
Mutta onko oikea lähtökohta yhteydenpidolle että miehet tulee keskenään juttuun? Meinaan että on mukavampaa olla omanlaisessa seurassa kuin yrittää seurustella joidenkin ihmisten kanssa kohteliaisuuden vuoksi.
Mutta täällä maalla ei hirveästi voi valita ja odottaa sielunsiskoa, sitä nimittäin kestää odotella. Tämä äiti on sen verran kiva, ettei juttua tarvitse ihan vääntämällä vääntää. Toisaalta ollaan kyllä aika erilaisia. Mutta molempien lapset tarttee leikkikaveria, asutaan lähellä, miehilläkin riittää keskenään juttua ja toi perheenisäkin on harvinaisen mukavaa ja leppoisaa sorttia. Semmoista sydänystävää olen jo lakannut etsimästä, joten ihan realismipohjalta edetään ja kuten sanottu, ei ole puutetta sosiaalisesta elämästä. Ollaan mukana kaikenlaisessa toiminnassa jne. Mutta nyt kiitos vastanneille ja öitä!
uudelleen menossa ja vaan piipahti kotona. Mulle ei olis tullut mieleenkään udella tuletko vai et.