Oikeus elämään

tällä logiikalla yhteiskunnalle erittäin hyödyllisiä



He vasta työllistävätkin, kun tuovat duunia suurelle määrälle poliiseja, sosiaalitoimen työntekijöitä ja terveydenhuollon ihmisiä. Mihin Suomi joutuisikaan ilman juoppojaan ja raiskareitaan.

Olet törkeä.

Taloudelliset perustelut sikiöseulontojen tekemiseksi ovat ihmisarvon loukkauksia;



-Voi olla.



Uskomme, että erilaisuus on yhteiskunnan rikkaus, ei taakka;



-Se voi olla molempia.



Perheille on taattava ehdoton vapaaehtoisuus osallistua seulontoihin;



-Vapaaehtoistahan se onkin.



Perheille on taattava riittävä neuvonta ja tuki;



-Ehdottomasti



Perheille on taattava oikeus tietoon vammaisten lasten vanhemmilta ja vammaisilta henkilöiltä itseltään;



-Mikään ei estäne ottamasta yhteyttä erinäisiin potilasjärjestöihin, joista löytyy vertaistukea. Tosin kaikki vaikeavammaiset eivät itse välttämättä pysty niissä kovin aktiivisena tiedonjakajana toimimaan.



Jos meistä on taloudellista taakkaa, on meistä suoranaista hyötyäkin, työllistämme Suomessa useita tuhansia hoiva-alan ammattilaisia;



-Niin... mistäköhän se taloudellinen taakka oikein syntyy ellei kustannuksista, joita tuhansien hoiva-alan ammattilaisten työllistämisestä koituu...?



Meidän väitetään tulevan kalliiksi tälle yhteiskunnalle, mutta tosiasiassa useat työnantajat riistävät meitä maksaessaan meille naurettavaa palkkaa työsuorituksistamme;



-Kehitysvammaisten työllistäminen on usein lähinnä hyväntekeväisyyttä työnantajan taholta. Yhteiskunta ja työelämän vaatimukset ovat muuttuneet niin ettei nykyään yksinkertaisesti ole paljon sellaisia tehtäviä, jossa kehitysvammainen pärjäisi ilman huomattavaa tukea ja apua, puhumattakaan siitä, että se olisi työnantajalle tuottavaa. Liikuntavammaisten työllistymistä estävät usein turhat ennakkoluulot.



Olemme samaa luuta ja nahkaa kuin terveet ihmiset;



-Totta.



Luojan edessä vammaisetkin lapset ovat yhtä arvokkaita kuin terveet lapset;



-Niin varmasti. Jos Luoja on olemassa.



Vammaisia ihmisiä täytyy syntyä, jotta ihmiset pystyvät ajattelemaan nätisti;



-Miten niin? Miten vammaisten syntymä auttaa asiaa ja mitä tarkoittaa nätisti ajattelu?



Jos saamme toimia vastuullisina kansalaisina, emme ole yhteiskunnallinen ongelma.



-Vaan kun aina ei ole kyse saamisesta vaan pystymisestä.

Menepäs sanomaan nuo samat vastauksesi Me Itse yhdistyksen kokoukseen ihan silmätysten vammaisten kanssa.

Taloudellisuus on moni särmäinen juttu.



Mutta toki olen ap:n kanssa samaa mieltä siitä, ettei ihmisarvoa voi eikä saa mitata taloudellisilla arvoilla tai sitten ollaan siirrytty ihmillisestä yhteiskunnasta tuotantolaitokseksi.



Minä itse kuulun niihin, jotka haluavat jättää elämästä ja kuolemasta päättämisen Jumalalle (oli sitä tai ei), se ei mielestäni ole ihmisen tehtävä.

Menepäs sanomaan nuo samat vastauksesi Me Itse yhdistyksen kokoukseen ihan silmätysten vammaisten kanssa.

¨

Tottahan minä puhuin.

Niissä on kaksi piirrettä. Vammaisten vähyydestä huolissaan oleva ap on joku wannabe-pyhimys, joka omaa tilanetta kyseltäessä vastaa että juu ei MEILLÄ ole vammaista lasta eikä meille tule enää lapsia. Mutta jos tulisi, niin sitten sais tulla vammainenkin! (Gee, kumarran suuren sydämenne edessä). Ja ap tietää tietysti sataprosenttisesti mitä vammainen lapsi perheessä merkitsee - näkeehän hän vammaisia paljon työssään. Niinno, työpaikan ovi menee kiinni kahdeksan tunnin jälkeen, mutta kyllähän jo siinä ajassa tehtii tajuta mitä se on 24/7/70. (Not).



Toinen piirre keskusteluissa on se, että vammaisten lasten oikeiden vanhempien kannustusjoukot loistavat poissaolollaan.

Erityisopettajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, kehitysvammaisten lääkärit...kaikki osallistuvat tämän yhteiskunnan rakentamiseen maksamalla veroja.

jotka joskus jossain ohimennen tuovat kantansa esille. Näihin ketjuihin he eivät useinkaan vastaa, koska tietävät joutuvansa haukutuksi. Näin nykyaikainen moderni maa kohtelee kansalaisiaan.

Jos siitä Luojasta, jota kuvataan Vanhassa ja Uudessa testamentissa, niin hän ilmoitti muun muassa, että kukaan kenellä on jokin ruumiinvamma ei kelpaa papiksi hänen temppeliinsä, Hän kelpuutti vain täydelliset yksilöt. Eläinuhrikaan ei saanut olla vammautunut.

Luojan edessä vammaisetkin lapset ovat yhtä arvokkaita kuin terveet lapset;

Erityisopettajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, kehitysvammaisten lääkärit...kaikki osallistuvat tämän yhteiskunnan rakentamiseen maksamalla veroja.

- en toivo kenellekään vammaista lasta, vaikka tätä lastani hurjasti rakastankin

- meille en halua enää toista vammaista lasta.

sen ovat sanoneet vammaiset itse. Joten tämä aloitus ei voi kuulua mihinkään kaavaan.

Ja nyt rehellisesti ;).

Aloitus on usean kehitysvammaisen kannanotto. Ei mikään yksittäinen ap.

tänne tekemässä?

mutta yhteiskuntaa ei pyöritetä pelkästään sillä, että yhteiskunta työllistää julkisen sektorin hoivatyöntekijöitä ja he maksavat yhteiskunnan maksamasta palkastaan sitten vähän veroja takaisin yhteiskunnalle. Se on yhteiskunnalle kustannuserä, ei taloudellinen hyöty. (Vaikka ekassa lauseessa kiellettiinkin taloudelliset perustelut niin ehkä tämän kuitenkin uskaltaa mainita, kun vammaiset itse toivat tämän taloudellisen perustelun samaan juttuun.)

Minulla on lievästi kehitysvammainen lapsi. Toivoinko sitä? En, vaan toivoin tervettä lasta, kuten moni muu nuori äiti ja isä.

Sain kuitenkin enemmän. Sain raivoa tapella asioista, jotka meille kuuluvat lain mukaan. Sain paskoja terapeutteja, pitkää pinnaa, katkeruutta, liian paljon valvomista ja liian paljon vastuuta lapseni kehityksestä. Sain myös sydämeni kovettumaan tuttavien "muka" huolista, kun lapsi oli sentin kasvusta jäljessä.



Mitä muuta sain? Sain iloisen, puheliaan ja aurinkoisen lapsen, joka valaisee paikan kuin paikan läsnäolollaan. En vaihtaisi häntä mihinkään maailmassa, en edes terveeseen samanlaiseen lapseen. Minä tarvitsin tämän lapsen ollakseni nykyinnen minä ja perheemme on nidottu yhteen tämän lapsen voimalla. Ja silti... en toivo tätä samaa kohtaloa kenellekään, en edes pahimmalle vihamiehelleni, jos sellaisia on olemassa.



Ei varmaankaan kovin taitavasti kirjoitettu, mutta tässä miettimisen aihetta itse kullekin.



Rakas lapseni, olet rakastettu ja toivottu, eniten sinun itsesi vuoksi olisin toivonut sinun olevan "normaali". Rakastan ja huolehdin sinusta seuraavat 50 vuotta niin hyvin kuin ikinä äiti lapsestaan huolehtii.

Aloitus on usean kehitysvammaisen kannanotto. Ei mikään yksittäinen ap.

että vammaisten määrä Suomessa moninkertaistuisi. Kun käsittääkseni tälläkin hetkellä vammaisen lapsen vanhemmalla on työ ja tuska saada yhteiskunnalta apua ja taloudellista tukea. Ja entä jos ajatellaan vaikka jotain vanhusten tilannetta laitoksissa. Jos on hirveän suuri avuttomien hoidettavien porukka, niin ei se suuri määrä ainakaan näytä hoivan laatua PARANTAVAN. Vammaisia varmasti tulee syntymään aina, oli seulonnat tai ei. Minusta on paljon järkevämpää että hoidettais sitten kunnolla ne jotka syntyy.