Lue keskustelun säännöt.
Seksittömälle miestä?
02.01.2007 |
Olen miettinyt että voisin hankkia miesystävän, mutta kun ei ajatus seksistä kiinnosta niin pätkääkään, ja sitähän ne kuitenkin lähinnä haluaa ... vai miten on? Sinänsä olen ihan ok näköinen jne. naisihminen. Onko toivoa löytää ketään jolle riittää pelkkä läheisyys?
Kommentit (26)
Vierailija:
Vielä se tuli mieleen, että kukaan ei kannustanut: hienoa että haluat kuitenkin kumppanin VAIKKA siitä ei ole sinulle luvassa sitä kullankallista seksinautintoa!
Ap
tai että olisit rakastunut mieheen, jolle erektio olisi fysiologinen mahdottomuus. Näissä molemmissa tapauksissa olisi täysin selvää, ettei sinulle ainakaan PENETRAATION mielessä olisi tulossa " sitä kullankallista seksinautintoa" .
Sinun tilanteesihan on se, että sinä haluat ehdottomasti vastakkaiseen sukupuoleen rakkaussuhteen, mutta jossa intiimiä kanssakäymistä ei ole. Varmasti maailmassa on myös miehiä, jotka eivät - syystä tai toisesta - halua yhdyntää.
Kuitenkin suhteeseen lähteminen sillä mielellä, että seksiä ei ole tulossa nyt eikä koskaan on täysin eri lähtökohta kuin se, että pitkän suhteen kuluessa ajaudutaan seksittömyyteen.
Ilman seksiä eläminen ei ole poikkeavaa, mutta oletan, että sinä vaatisit saada määritellä myös kumppanin haluavan tätä intiimin läheisyyden puutetta. Se on ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siitä kellekään mitään haittaa ole jos hankit miehen vaikka et haluakaan seksiä, kunhan se mies ei kärsi siitä (ts. hän ei halua sitä itsekään). Mutta kun usein miehet isketään juuri sillä seksillä, sillähän niiden päät juuri saadaan sekaisin. Niinpä älä toimi sillä tavalla vaan etsi miestä siten että teet sen kullekin ehdokkaalle heti alusta alkaen selväksi että seksi ei sitten kiinnosta. Näin säästät itseäsi, miestä ja aikaa koska fakta on se että normaali mies joka haluaa seksiä, ei varmasti suostu elämään kanssasi ilman seksiä vaikka olisit miten ihana kainalon kipeä hunajapupu. Moisen yrittämisestä tulee vain ongelmia.
voin sanoa, että en tunne yhtään miestä, joka olisi valmis toivomaasi suhteeseen. Mies voi olla naisen kanssa kaveri - ei siinä mitään. Seurustelu naisen kanssa ilman seksiä on kuin koiran kusettamista ilman koiraa. Mutta koska olet ilmeisen sekaisin, niin aina voi löytyä toinen yhtä sekaisin oleva...
Hiukan olen tainnut nyt kärjistää. Voi olla että ns. mopo karkasi käsistä. Mutta se mitä kirjoitin viimeksi on kyllä aito havaintoni (for what it is worth :-) - siitä että kysäisee " mahtaisko minulle löytyä omaa miestä vaikka en ole innokas seksiin nyt" tulee kasa jokseenkin ahdistuneita kommentteja, voi päätellä jotain ... mitä, siitä voi keskustella. Edellinen kirjoittaja näki minun jopa olevan aivan " sekaisin" . Voin vakuuttaa että olen täsmälleen yhtä sekaisin kuin vaikka naapurieni, työkaverieni jne. enemmistö!
Kun kysäisee " huoliskohan minua joku vaikka en ole innostunut seksistä" voisi olettaa että vastaukset olisivat tyyliin " ei takuulla" - 20 %, " epäilen vahvasti" - 40 %, " vaikea sanoa, ehkä" - 40 %, " totta kai" - 20 %. Otos oli tässä pieni ja ehkä vinoutunut, kun ollaan seksisivuilla (aika nuoren porukan), mutta mutta ...
Huomauttaisin, että en ole missään vaiheessa sanonut, etteikö seksi olisi elämää rikastuttava asia (tai voisi olla), etten olisi ikinä halunnut sitä, että VAATISIN seksittömyyttä toiselta (kun sehän oli jo lähtökohtani, ja eihän kenenkään ole pakko kelkkaani lähteä!)
Miksi olen tässä tilanteessa, siihen on monia syitä tietty. Tunne-energia menee tällä hetkellä aika pitkälle lapseeni, taustassani on aimo kasa turhauttavia tai jopa traumatisoivia seurustelu&seksikokemuksia, minulla on lapsuuskokemuksien seurauksena erittäin epävakaa itsetunto, varsinkin tunto itsestäni naisena (tätä tukee ikävästi ulkonäköni joka objekt. katsoen on aika hankala, vaikka onkin jotain nättiäkin). Vanhempieni välisen suhteen mielsin täysin epäeroottiseksi, meillä ei todellakaan halittu tai pusittu tai hellitelty (toinen vanhemmistani oli aika tunnevammainen, toinen kovin ujo ja hiukan rampa). Tunne-elämältäni olen (vaikka muutoin olen aivan totaallisesti muuta) " Donna Juana" , tahtoo olla niin että ne joihin ihastuu ja ne jotka voisivat olla minulle sopivia oikeita elämänkumppaneita eivät ikinä ole olleet samassa kategoriassa (retkahdan joskus pahastikin hyvännäköisiin " renttuihin" , joiden kanssa ei ole mitään yhteistä, ja tykkään ihmisinä kovasti tyypeistä joista ei huou seksin häivähdystäkään, siis minun silmissäni ainakaan). Lähipiirissäni oli herkimpinä nuoruusvuosina aika paljon ahdaskatseista uskonnollista ja muuten vanhanaikaista suvaitsemattomuutta, joka viimeistään veti seksin ja syntisyyden, huonouden
väliin yhtäläisyysmerkin alitajunnassani. Vanhempani kuolivat kun olin nuori ja huolehdin aika pitkälle nuoremmista sisaruksista, joille taisin olla sijaiskärsijä, syntipukki, se tyhmä (huora) teini-iässä kun vanhempia ei kapinan kohteeksi ollut.
Jotta tällaisen satsin kanssa sitä on elelty jo varhaiseen keski-ikään, eikä loppua näy. Lukemattomien terapioiden jälkeen on ollut helpottavaa havaita, että kyllä sitä voi elää (seksinkin suhteen) vajavaisena, ja elämä on näyttänyt että sitä pysyy ominkin voimin pystyssä ja jopa pystyy väliin ihan siitä nauttimaan. Vuosien varrella on kertynyt jopa ihan aitoja ihmissuhteita (siis ei-eroottisia, sekä miehistä että naisista). Katkera en tosiaan ole, en enää - elämä on antanut paljon.
Jotenkin sitä vain toivoisi, että parisuhdemarkkinoiltakin löytyisi rako miesihmisille jotka eivät olisi a) hedonistisen eroottisen nautinnon ylikorostajia (en tarkoita mitään " tyhmiä tissien tuijottajia" edes) ja b) tällaisina olematta uskovaisia, muuten fanaattisia, epämiehekkäitä, epämiellyttäviä (pesemättömiä, viinaanmeneviä), mielisairaita (minusta ei ole enää kenenkään hoitajaksi), you name it...
Ken elää, se näkee...
Ap
" Tämä on ihan oma johtopäätöksesi. Mutta aika usein rakkaussuhteessa ihmiset haluavat seksiä ja minusta tuntuu, että itsellesi se on vaikea asia myöntää."
Tämä menee nyt näiden palstojen tyypilliseksi eipäs-juupasteluksi, mutta pakko sanoa: en minä näin väittänyt, vaan väitin toisten väittävän!! Nimenomaan lähtökohtani oli että kun kaikki haluaa sitä seksiä, niin olisko EHKÄ JUURI ja JUURI mahdollista että yksi miljoonasta ei niin kaipaisi sitä! - Totta kai on oma johtopäätökseni, jota hiukka kärjistin jotta keskustelun teemat nousisivat esiin.
" Kuitenkin oman sukupuolen välilläkin on mahdollista tuntea ei-eroottista rakkautta, syvää kiintymystä - jossa ei kummallekaan osapuolelle usein tule paineita siirtää tätä kiintymystä eroottisiin hellyydenosoituksiin. Niitähän sinä et nimenomaan halunnut. "
En tosiaankaan ole eri mieltä! Ystävyys on elämän hienoimpia juttuja. Rakastan syvästi monta ihmistä (ja eläintä) ilman mitään seksilatausta. Kai tämä on normaali tilanne? Mutta kun on kyse SITOUTUNEEN KUMPPANIN hankinnasta HETERONAISELLE jota ei nyt vain SEKSITYTÄ niin ei sitä voi korvata " tavallisella" ystävyydellä. Tai minä ehkä voisinkin, en vain ole tavannut ketään toista joka suhtautuisi näin minuun. (Siis, ystäviä voi saada uusia, mutta olisi aika hassua peräti -ts. ei kuulu kulttuurimme tapoihin- lähteä tietoisesti hankkimaan tällaista ihmissuhdetta, joka päämäärätietoisesti tähtäisi sitoutumiseen ei-eroottiseen syvään ihmissuhteeseen; sellainen voi löytyä mutta tuskin deitti-ilmolla!).
Minä olen siis hetero (joka toteuttaa tätä hyvin laimeasti), tai en ainakaan ole tähän mennessä ikinä tuntenut seksuaalista vetoa naiseen, muunlaista vetoa ja kiinnostusta taasen kovasti. Yleensä kai homoksi/heteroksi/biksi/jne. synnytään, eikä noin vain ruveta, vaikka sukupuolisuus onkin tunnetusti sosiaalisesti konstruoitua. :-) Sinänsä ideologiaani sopisi mainiosti " valita lesbous" .
Vierailija:
Kommentoin tätä siksi, että itse ehdotin: Olen elämässäni ITSE elänyt vuosia selibaatissa, lähinnä tyydyttävän suhteen puuttuessa.
En ole sinä aikana tuntenut, ettenkö voisi jakaa toisen naisen kanssa henkistä intimiteettiä ja erittäin tyydyttävää, vastavuoroista suhdetta, jossa olen saanut empatiaa, keskusteluseuraa jne. Seksiä EN ole naispuolisten ystävieni kanssa harrastanut. Läheisyyttä olen saanut halailemalla omaa lastani, pitämällä lemmikkiä sylissä jne.
Nuorempana harrastin sitä, että NUKUIN joidenkin miespuolisten työkavereitteni/tuttujeni kanssa, seksiä siihen ei mitenkään kuulunut. Joskus nukuttiin jopa tyttöjen kanssa samassa sängyssä, emmekä hiplanneet toisiamme millään EROOTTISELLA tavalla.
Tämä on ihan oma johtopäätöksesi. Mutta aika usein rakkaussuhteessa ihmiset haluavat seksiä ja minusta tuntuu, että itsellesi se on vaikea asia myöntää.
Kuitenkin oman sukupuolen välilläkin on mahdollista tuntea ei-eroottista rakkautta, syvää kiintymystä - jossa ei kummallekaan osapuolelle usein tule paineita siirtää tätä kiintymystä eroottisiin hellyydenosoituksiin. Niitähän sinä et nimenomaan halunnut.
Usein tilanne vastakkaisen sukupuolen kanssa nimenomaan on se, että toinen saattaa haluta suhteen siirtämistä myös intiimille tasolle. Tässä vaiheessa, mikäli toinen ei mitään genitaalista kanssakäymistä halua, suhde on vaarassa kriisiytyä ja ystävyys tulee hankalammaksi.