Lue keskustelun säännöt.
Voiko onnellinen ihminen kiusata?
15.11.2023 |
Tarkoitan, että jos on omien sanojensa mukaisesti kaikki elämässä kunnossa, on löytänyt elämänsä kumppanin, on työpaikka jossa viihtyy, on rahaa, terveyttä ja näistä kertoilee laveasti kaikille, jotka haluavat kuunnella, että kuinka hänen elämänsä on mahtavaa ja silti tiedän että on kiusannut ja mustamaalannut yhtä ihmistä todella rankasti. Mietin vain, että jos on kaikki hyvä elämässä miten tuntee tarvetta kiusaamiseen? Ekö aika mene sen kaiken hyvän auttimiseen ja onnesta säteilemiseen?
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi. Tuo on sellaista toiveajattelua, että vain pahoinvoivat ihmiset tekisivät pahoja asioita. Oikeasti ihminen voi olla ilkeä ja hyvinvoiva.
-ja koska tätä ei haluta nähdä, yritetään kiusaamista säätää niin, että säädetään jotain ihan muuta joka sopii siihen vaaleanpunaisempaan maailmanselitykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina vaaleanpunaisten lasien tai oman voimafantasian kautta todellista asiaa aletaan "ratkomaan" - oikeammin sotkemaan.
Mokomasta sekoilusta vain lisähaittaa kiusatuille.
Tulkaa edes tähän todellisuuteen sieltä haaveistanne ja harhoistanne!
tämä kai tarvitsee vähintäänkin uusintajulkaisun
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin että aidosti onnellinen ihminen ei halua kiusata. Kun olen itse joskus ollut onneni huipulla, siinä tulee vähän jopa syyllinen olo siitä että miten hyvin minulla on asiat ja alkaa katsoa muita vähän säälien. Viimeisenä siinä kiusaaminen tulee mieleen, päinvastoin haluaisi jakaa sitä onnea muillekin.
Niin, jos on itse tasapainossa ja ihan tyytyväinen elämäänsä, kokeeko vielä jotain tarvetta kiusata?? Voiko olla,että sellainen kiusaaja ei vaan ole tyytyväinen elämäänsä, vaikka näyttäis että kaikki puitteet on kunnossa, voiko joku olla vaan niin ahne,ettei mikään riitä? Vai onko se se,että saa sen energiansa ja hyvänolonsa ja vallan tunteensa muiden kiusaamisella? Kateus? On tullut kohdalle ihmisiä,jotka ei näytä tajuavan, mitä heillä on ja aina ihmetellyt,että mitä tuokin vielä valittaa tai ahnehtii lisää tai kiusaa muita, vaikka sillä on tuo ja tuo ja kaikkea elämässään?
Vierailija kirjoitti:
Juu ei tervepäinen ihminen kiusaa aikuisena varsinkaan. Mustamaalaa jne.
Ja kun vielä leimaa muita diagnooseillaan jotka tehnyt matalalla koulutuksella. Ei ole terve itse.
Onko luonnevika,ettei vaan osaa olla tyytyväinen ja onnellinen? Tai ei tarvii olla muuta vikaa, kuin että ei vaan tajua olla tyytyväinen mistään ja on mahdollisesti kateellinen muille? Toisten pitää tai toiset vaan on tyytyväisiä siitä vähästäkin. Vähästä onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tietty ihmistyyppi, joka pysyy tyytyväisenä ja onnellisena vain kiusaamalla ja halveksumalla muita. Jos tämä harrastus ei jostain syystä enää toimi, niin psyyke romahtaa. Sen verran huterissa kantimissa se itsetunto siis on. Kiusaaminen on oikeastaan tällaiselle sitä elämää kannattelevaa ja ylläpitävää eliksiiriä, jota ilman aamu valkenee niin kovin harmaana. Raha, tai mikään muukaan nousta mainituista ei pelasta, jos se kaikkein rakkain ja tärkein, se kaikkein ominta oleva toiminta ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
On tietty ihmistyyppi, joka pysyy tyytyväisenä ja onnellisena vain kiusaamalla ja halveksumalla muita. Jos tämä harrastus ei jostain syystä enää toimi, niin psyyke romahtaa. Sen verran huterissa kantimissa se itsetunto siis on. Kiusaaminen on oikeastaan tällaiselle sitä elämää kannattelevaa ja ylläpitävää eliksiiriä, jota ilman aamu valkenee niin kovin harmaana. Raha, tai mikään muukaan nousta mainituista ei pelasta, jos se kaikkein rakkain ja tärkein, se kaikkein ominta oleva toiminta ei onnistu.
Tämä onkin mainiosti kerrottu kommentti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuskin mahdollista. Moisen aiheuttaminen ei tule terveestä psyykkeestä. Voidaan miettiä presidentti vaihtoehtojamme tässä tilanteessa
Miespuolinen kiusaajahan on liskoaivojen mielestä lauman alfa! Siis kuola valuen äänestetään puolesta.
(tuohtunut alapeukuttaja, huomaathan että en erikseen nimennyt ketään "liskoaivoksi" mutta sinä alapeukullasi nimesit itsesi)
En usko että tasapainoinen ja elämäänsä tyytyväinen ihminen voi kiusata. Psykopaattis ja narsisti-piirteiset ihmiset kiusaavat, vaikka heillä olisi asiat muuten mallillaan, koska saavat kiusaamisesta mm. vallan tunnetta ja sadistista mielihyvää. Heillä on tarve kyykyttää ja alistaa muita. Toinen ryhmä, joka mustamaalaa ja kiusaa on mielestäni mielenterveyshäiriöiset ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, hyvä kysymys
Ehkä kiusaaminen on joillekin se tapa selviytyä. Jos ei hahmota omia rajojaan ja on epävarma kaikesta, on ns jokaisen tuulenpuuskan heiteltävänä.
On hyvä, että ihmiset tekee toisista ne omat arviot, eikä luota muiden arviointiin.
Kaikki ei siihen kuitenkaan pysty. Sen huomaa palstallakin peukutuksista. Kun ei mene mukaan siihen yleiseen lynkkaukseen niin alapeukkua laulaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin että aidosti onnellinen ihminen ei halua kiusata. Kun olen itse joskus ollut onneni huipulla, siinä tulee vähän jopa syyllinen olo siitä että miten hyvin minulla on asiat ja alkaa katsoa muita vähän säälien. Viimeisenä siinä kiusaaminen tulee mieleen, päinvastoin haluaisi jakaa sitä onnea muillekin.
Sääli nyt on pahin tunne toista kohtaan. Todellista kiusaamista asettaa itsensä muiden yläpuolelle.
Mutta tätäkin on ylänuolitettu ahkerasti.
Arvasin, että joku haluaa ymmärtää säälin tässä mahdollisimman negatiivisesti. Onneksi olkoon, voitit palkinnon.
hurraa sulle, mutta ei kyllä vastannut mihinkään.