Lue keskustelun säännöt.
Missä lastensuojelu menee yli?
14.11.2023 |
Tuttuni lapsi 5v on päiväkodissa. Tiedän että lapsella on hyvät normaalit kotiolot isän ja äidin omissa kodeissa sekä normaali hyväntavan mukainen kasvatus. Lapsi on aika vilkas ja päiväkodissa ollut ongelmia tämän asian kanssa. Lapsi myös keksii ja satuilee asioita sekä hänellä on mielikuvitus ystäviä. Päiväkodissa näihin asioihin on kiinnitetty huomiota ja pyydetty vanhempia että tulisivat päikkyyn juttelemaan ja että he voisivat yhdessä päikyntyöntekijöiden kanssa tehdä lapsesta lastensuojeluilmoituksen. Ja vielä sanovat päikystä että kun tuolla lapsella on mielikuvitus ystäviäkin. Mikä lasun aihe tämä on? Miksi vanhempien pitäisi tehdä omasta lapsestaan lasu jos päiväkodissa asiat ei suju mutta muuten sujuu? Saavat merkinnän johon heillä itsellään ei ole aihetta.
Mihinkä tämä meininki on menossa? En ihmettele että ihmiset ei lisäänny. Lapsetkaan eivät saa olla enää lapsia. Ja iät ja ajat lapsilla on ollut mielikuvitus ystäviä.
Kommentit (53)
Sitten olet tietämätön. Nykyisin tukitoimia ei aina tarjota tai ne ovat surkeita ja vain temppuilua, kun tavoitteena on huostaanotto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
tietenkin lapsen etu on tärkein. mutta kyllä lapsen ja perheen yhdistäminen on tärkeää kun se on mahdollista. eihän se kuulu niin mennä, että jos lapsi on joskus sijoitettu sijaisperheeseen, vaikka sen takia että vanhempi on käyttänyt päihteitä ja antanut lapsen omasta halustaan sijaisperheeseen siksi aikaa kunnes saa oman elämän paremmaksi.
sitten vuosien päästä kun lapsi on paljon kotona ollut ja kaikki on sujunut hyvin, niin kyllä jossain kohtaa pitäisi ottaa puheeksi perheenyhdistäminen. eihän muuten yksikään lapsi voisi päästä kotiin jos ajatellaan että se olisi huono juttu kun siirretään lapsi takaisin kotiin
Voihan sitä puhua, mutta eri asia on kotiutuuko lapsi. Mietipä asiaa itse. Ajatellaan, että äiti veti huumeita ja se on sijoituksen perusta. Äiti vetää siinä huumeita useamman vuoden ja lapsi asuu sijaisperheessä sen aikaa. Sitten äiti pyristelee kuiville, usean vuoden työ siinäkin. Olla
Tiedän juuri tuollaisen tapauksen. Huoltaja pääsi vuosien jälkeen kuiville ja sai asiansa kuntoon. Perusti perheen johon syntyi lapsia. Pienenä sijoitettu lapsi jäi sijaiskotiin kaikkien osapuolien yhteisellä päätöksellä. Vieraili kyllä huoltajan luona ja sai tutustua sisaruksiinsa.
Vierailija kirjoitti:
tietenkin lapsen etu on tärkein. mutta kyllä lapsen ja perheen yhdistäminen on tärkeää kun se on mahdollista. eihän se kuulu niin mennä, että jos lapsi on joskus sijoitettu sijaisperheeseen, vaikka sen takia että vanhempi on käyttänyt päihteitä ja antanut lapsen omasta halustaan sijaisperheeseen siksi aikaa kunnes saa oman elämän paremmaksi.
sitten vuosien päästä kun lapsi on paljon kotona ollut ja kaikki on sujunut hyvin, niin kyllä jossain kohtaa pitäisi ottaa puheeksi perheenyhdistäminen. eihän muuten yksikään lapsi voisi päästä kotiin jos ajatellaan että se olisi huono juttu kun siirretään lapsi takaisin kotiin
Voihan sitä puhua, mutta eri asia on kotiutuuko lapsi. Mietipä asiaa itse. Ajatellaan, että äiti veti huumeita ja se on sijoituksen perusta. Äiti vetää siinä huumeita useamman vuoden ja lapsi asuu sijaisperheessä sen aikaa. Sitten äiti pyristelee kuiville, usean vuoden työ siinäkin. Olla
Tilanne voi olla sekin että Äiti oli toipumassa päihteiden käytön lopettamisesta aiheutuvasta stressistä, jonka takia antoi lapsensa sijoitukseen. Eli heti kun lapsi oli sijoitettu sijaisperheeseen, niin äiti alkoi saamaan asiansa kuntoon.
noin vuosi mennyt aikaa kun lapsi asunut sijaisperheessä. Biologisen vanhemman asiat kunnossa ja elämä rullaa, mutta lastensuojelun kanssa asioissa kestää aina aikaa. aikaa kuluu ja lapsi käy vanhemman luona viikoittain. useita vuorokausia yöpyy vanhemman luona ja kaikki menee hyvin. aikaa kuluu 1-2 vuotta ja asiat jatkuvat samalla tavalla, eli lapsen tapaamisia on lisätty myös.
ja kun lapsen ja hänen biologisten vanhempien asiat ovat olleet kunnossa jo vuosia ja lapsen on mahdollista muuttaa kokonaan kotiin asumaan. (ja sijaisperheestä voisi tulla vaikka tukiperhe sen jälkeen + muita tukitoimia, jos niitä tarvitaan)
mutta sitten tullaan siihen että lasu perustelee asiaa sillä ettei ole helppoa tehdä ratkaisua lapsen muuttamisesta kotiin koska lapsi on kiintynyt sijaisperheeseen. kuinka tässä tilanteessa tulisi mielestäsi toimia?
sijaisperhe vaikuttaa olevan kiintynyt siihen lapseen niin etteivät halua luopua lapsesta, koska on ollut pienestä asti heidän luonaan.
Vierailija kirjoitti:
Sitten olet tietämätön. Nykyisin tukitoimia ei aina tarjota tai ne ovat surkeita ja vain temppuilua, kun tavoitteena on huostaanotto.
Tavoitteena huostaanotto?! Se ei ole koskaan tavoite, vaan pakkotilanne. Huostaanotto traumatisoi lasta ja perhettä ja on todella kallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten olet tietämätön. Nykyisin tukitoimia ei aina tarjota tai ne ovat surkeita ja vain temppuilua, kun tavoitteena on huostaanotto.
Tavoitteena huostaanotto?! Se ei ole koskaan tavoite, vaan pakkotilanne. Huostaanotto traumatisoi lasta ja perhettä ja on todella kallista.
Lastenkodin omistaja tienaa huostaanotolla isot rahat. Ja lastensuojelun toiminnan kannalta matalan kynnyksen huostaanotot ovat välttämättömiä, koska ilman huostaanoton uhkaa ei lasten vanhempia saada painostettua tekemään yhteistyötä lastensuojelun kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelulapsien vanhemmat ovat aina viattomia ja tyrmissään lastensuojelun yli menemisestä.
Mietipä jos oikeuslaitos toimisi samoin kuin lastensuojelu. Eli todisteita ei vaadittaisi, ja tuomiot annettaisiin huolen perusteella. Tuomarilla olisi huoli siitä, että kansalainen vaikuttaa roistolta, ja siksi antaisi hänelle elinkautisen tuomion.
Tai jätettäisiin tuomiotta siksi ettei tule paha mieli.
Niinhän ne tekeekin. Varsinkin henkilöön kohdistuvista rikoksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten olet tietämätön. Nykyisin tukitoimia ei aina tarjota tai ne ovat surkeita ja vain temppuilua, kun tavoitteena on huostaanotto.
Tavoitteena huostaanotto?! Se ei ole koskaan tavoite, vaan pakkotilanne. Huostaanotto traumatisoi lasta ja perhettä ja on todella kallista.
Lastenkodin omistaja tienaa huostaanotolla isot rahat. Ja lastensuojelun toiminnan kannalta matalan kynnyksen huostaanotot ovat välttämättömiä, koska ilman huostaanoton uhkaa ei lasten vanhempia saada painostettua tekemään yhteistyötä lastensuojelun kanssa.
Kyllä omistajat saa rahaa huostaanotoista, mutta kun ne omistajat ei päätä kuka huostaanotetaan. Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä tekee päätökset perustuen lapsen etuun ja lakiin, ja hyvinvointialue maksaa huostaanoton, mikä on kallista.
Matalan kynnyksen huostaanottoa ole ole olemassakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelulapsien vanhemmat ovat aina viattomia ja tyrmissään lastensuojelun yli menemisestä.
Mietipä jos oikeuslaitos toimisi samoin kuin lastensuojelu. Eli todisteita ei vaadittaisi, ja tuomiot annettaisiin huolen perusteella. Tuomarilla olisi huoli siitä, että kansalainen vaikuttaa roistolta, ja siksi antaisi hänelle elinkautisen tuomion.
Kaikista päätöksistä tehdään kirjallinen hallintopäätös, jotka perustellaan. Huoli konkretisoidaan päätöksellä, pelkkä epämääräinen huoli ei ole koskaan syy millekään toimelle vaan siellä pitää olla selkeitä syy-yhteyksiä lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Oikeuslaitoksen tekemät tuomiot elinkautisesta eivät ole rinnastettavia siihen, että lapselle myönnetään perhetyötä kotiin tai edes siihen, että hänet sijoitetaan max. kuukaudeksi kiireellisesti laitokseen. Mitä vakavammin lapsen perusoikeuksiin kajotaan, sitä vahvempia oikeusturvakeinoja asiakkaalla on. Esimerkiksi tahdonvastaista huostaanottoa ei koskaan tee johtava sosiaalityöntekijä, vaan hallinto-oikeus. Sosiaalityöntekijä tekee huostaanottohakemuksen hallinto-oikeuteen huoltajien ja yli 12 vuotta täyttäneen lapsen kuulemisen jälkeen. Huostaanoton on perustuttava lakiin ja oikeuskäytäntöön eli siihen, millaisten asioiden yleensä oikeudessa ajatellaan aiheuttavan niin vakavaa vaaraa lapselle, että huostaanotto on perusteltua. Tämä heijastaa aika paljon yleisiä yhteiskunnallisia normeja ja kehityspsykologiasta tunnettuja yleisiä käsityksiä siitä, mitä pidetään riittävän hyvänä ja turvallisena kasvuympäristönä lapselle.
Lisäksi pitää olla näyttöä siitä, että avohoidon tukitoimet eivät ole sopivia eikä mahdollisia ja että päätös on lapsen edun mukainen. Kaikkea ei voi rikoslaissakaan auki kirjoittaa lakiin, vaan se miten eri käsitteitä oikeudessa tulkitaan on oikeustieteellinen ja oikeuskäytäntöön liittyvä ilmiö. Huoli juridisena käsitteenä ei ole mitä tahansa huolta tässä kontektissa, vaan se pitää perustella ja siitä pitää olla konkreettista näyttöä aivan samoin, kun murhastakin pitää olla konkreettista näyttöä. Esimerkiksi et voi syyttää vanhempaa päihderiippuvaiseksi pelkästään omien subjektiivisten tulkintojen perusteella, vaan yleensä on mukana terveydenhuollon kirjauksia, seuloja, puhallutustestejä, lukuisten eri todistajien yhteneväisiä havaintoja jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten olet tietämätön. Nykyisin tukitoimia ei aina tarjota tai ne ovat surkeita ja vain temppuilua, kun tavoitteena on huostaanotto.
Tavoitteena huostaanotto?! Se ei ole koskaan tavoite, vaan pakkotilanne. Huostaanotto traumatisoi lasta ja perhettä ja on todella kallista.
Lastenkodin omistaja tienaa huostaanotolla isot rahat. Ja lastensuojelun toiminnan kannalta matalan kynnyksen huostaanotot ovat välttämättömiä, koska ilman huostaanoton uhkaa ei lasten vanhempia saada painostettua tekemään yhteistyötä lastensuojelun kanssa.
Kyllä omistajat saa rahaa huostaanotoista, mutta kun ne omistajat ei päätä kuka huostaanotetaan. Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä tekee päätökset perustuen lapsen etuun ja lakiin,
Korruptio ei ole tuntematon asia Suomessakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tämä heijastaa aika paljon yleisiä yhteiskunnallisia normeja ja kehityspsykologiasta tunnettuja yleisiä käsityksiä siitä, mitä pidetään riittävän hyvänä ja turvallisena kasvuympäristönä lapselle. "
Lastensuojelun käsitykset siitä, että mikä on hyvää kasvatusta saattavat poiketa hyvinkin voimakkaastikin siitä, että mikä mikä käsitys keskivertoperheellä on tästä asiasta. Tämä synnyttää paljon konflikteja ja turhautumista, kun aivan yleiset ja tavalliset kasvatuskäytännöt saatetaan lastensuojelun toimesta kirjata kasvatusvirheiksi, minkä myötä ne voivat olla osaperustelu huostaanotolle. Esimerkiksi tiedän tapauksen missä lapsen laittaminen jäähylle oli lastensuojelun mielestä kasvatusvirhe.
Vapaassa ja demokraattisessa yhteiskunnassa on myös hyvin kyseenalaista, että lapsiperheillä ei ole hirveästi mahdollisuutta poiketa normeista ja tehdä omanlaisia valintojaan elämäntavan suhteen, koska vaikka ne valinnat ovat laillisia niin lastensuojelu saattaa alkaa katsoa niitä kiertoon.
Huostaanotoissa ollaan tosi tarkkoja ja niistä valitukset menevät hallinto-oikeuteen. Sosiaalityöntekijälle tulee sanktiot, jos ei toimi lain mukaisesti. Kukaan sosiaalityöntekijä ei laita huostaanottoa vireille, jos se ei ole lapsen etu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeä ja hyvä nosto. Laitoshoidon epäkohdista tulee voida puhua rehellisesti. Miltähän kaikki näyttäisi jos säädettäisiin laki jolla säädellään laitoshoidon tuottavuutta huostaanottojen osalta? Mikäli rehellinen puhe kiinnostaa muutenkin, kannattaa kuunnella Spotifyissa Kasvatuksen korjausvelka-keskustelusarja (5 alle 45 min jaksoa). Vieraina jaksoissa mm. Mika Immu Ilmen, lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja muusikko Sami Kuoppamäki ja kasvatuksen grand old man psykologi Keijo Tahkokallio.
https://open.spotify.com/episode/14HSmTRXme3qiGoAAKsQZ7?si=hnYnhDKASCOQ…
Joka vuosi asiakassuunnitelmassa otetaan huostaanoton purku esiin. Vuosien jälkeen ei ole lapsen etu lähteä pois kodistaan ja läheisten ihmisten luota. Sitä vähemmän lapsen etu mitä pienempänä on sijoitettu ja mitä kauemmin sijoitus kestänyt. Vierailuja biovanhempien luona on usein mahdollista tehdä kuitenkin. Jossain kohti aikuisten vaan täytyy oikeasti miettiä asiaa lapsen ja kiintymyssuhteen kannalta.