Työpaikalla painostetaan sosiaalisuuteen
Teen hybridityötä, jossa 4 pv/vk kotona ja yksi toimistolla. Toimistolla pitää käydä tiettynä viikonpäivänä ja jos ei satu olla kokousta samaan aikaan, on tiimiläisten kanssa käytävä kahvilla kaksi kertaa päivässä vähintään puoli tuntia kerralla.
Lisäksi painostetaan hiljaisesti osallistumaan tyky-iltapäiviin, pikkujouluihin ja jopa yksittäisten tiimiläisten järjestämiin juttuihin vapaa-ajalla.
En ole aiemmin ollut tällaisessa työpaikassa. Ahdistaa. Ihan kuin olisi palannut peruskouluun takaisin.
Kommentit (40)
Ei kaikki ole konttorissa töissä..vielä !
Lapsiperheelliset naiset kaikkein rasittavimpia ihmisistä työpaikoilla. Tai lapsenlapsesta ihan seonneet.
Jos ei ollut sosiaalisella tuulella ollenkaan niin ei näitä höyrypäitäkään jaksanut yhtään.
Eikö tärkeintä ole se, että tekee työnsä? Miksi pitäisi olla sosiaalinenkin? Jos joku ei kykene tekemään töitä ilman seuraa, hymyjä ja höpötystä, kannattaako sellaista ihmistä edes palkata? Jotenkin tuntuu, että työelämää muutetaan liikaa ekstroverttien ja hömppäihmisten ehdoilla, tuottavuudenkin kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheelliset naiset kaikkein rasittavimpia ihmisistä työpaikoilla. Tai lapsenlapsesta ihan seonneet.
Jos ei ollut sosiaalisella tuulella ollenkaan niin ei näitä höyrypäitäkään jaksanut yhtään.
Ylipäätään ne, jotka puhuvat vain lapsistaan tai lapsenlapsistaan. On niitä miehissäkin, vaikka vähemmän. Mietin aina, että eikö näillä ole mitään omaa persoonaa tai mielenkiinnonkohteita joista puhua. Miksi pitää puhua aina vain lapsista.
Tuo on niin ärsyttävää. Minä olen töissä tienaamassa rahaa, ja siksi teen työt mieluiten kotoa käsin. Minulla on jo tarpeeksi ystäviä ja harrastuksia, enkä tarvitse sosialisointia töissä.
Meillä hybridityö käytössä mutta itse viihdyn pääasiassa toimistolla. Paitsi tämän loppuviikon, koska loma alkamassa ja porukka tulee sairaana töihin yskimään ja ryystämään. Pitäisikö miettiä hiukan ennen kuin tulee toimistolle sairaana? En ota riskiä nyt joten sohvaa kulutan.
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheelliset naiset kaikkein rasittavimpia ihmisistä työpaikoilla. Tai lapsenlapsesta ihan seonneet.
Jos ei ollut sosiaalisella tuulella ollenkaan niin ei näitä höyrypäitäkään jaksanut yhtään.
Nää on pahoja. Yksi työkaverini tokaisi viime viikolla, että enne lasta oli aina tosi tylsää. Eli ilmeisesti hänellä ei ole mitään harrastuksia, koska pitää saada lapsi täyttämään tylsyyden luoman aukon elämässä. Huh huh.
Meille ilmoitettiin joskus palaverissa, että jokaista työpaikalla vastaan tulevaan tervehditään iloisesti.
Eikö ihmiset ole erilaisia ja eikö ole oikeus olla oma itsensä? Kaikki emme ole sellaisia aina iloisia ja puheliaita.
Itse koen, että kunhan osaa työnsä ja tekee sen kunnolla niin riittää, että ei ole asiaton työkavereita kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheelliset naiset kaikkein rasittavimpia ihmisistä työpaikoilla. Tai lapsenlapsesta ihan seonneet.
Jos ei ollut sosiaalisella tuulella ollenkaan niin ei näitä höyrypäitäkään jaksanut yhtään.
Jep, tämä myös minun kokemukseni. Parjatut yksinäiset "vanhatpiiat" ovat olleet lähes aina niitä mukavimpia ja fiksuimpia työkavereita, jotka eivät ole tuoneet omaa elämäänsä työpaikalle ruodittavaksi. Iso osa perheellisistä naisista on sen sijaan keskittynyt työpaikalla lähinnä elämästään valittamiseen ja toisaalta myös oman paremmuuden vaivihkaiseen korostamiseen. Työpaikka on vaikuttanut olevan heille aikuisten päiväkerho.
Vierailija kirjoitti:
Itselleni nuo yhteiset tilausuudet on tosi tärkeitä. Tietoa siirtyy ihan eri tavalla ja matalammalla kynnyksellä kuin jotain viestikanavaa käyttäen. Muiden välisestä keskustelustakin saattaa napata tärkeää tietoa, jota ei osaisi edes kysyä. Mun näkökulmasta nuo yksin nurkassa nyhjääjät pimittää tietojaan.
Jos minulle ei sanota jotain tietoa Slackissa, en tarvitse sitä. Simppeliä. Yleensä tuo tärkeä tieto on juoruilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheelliset naiset kaikkein rasittavimpia ihmisistä työpaikoilla. Tai lapsenlapsesta ihan seonneet.
Jos ei ollut sosiaalisella tuulella ollenkaan niin ei näitä höyrypäitäkään jaksanut yhtään.
Jep, tämä myös minun kokemukseni. Parjatut yksinäiset "vanhatpiiat" ovat olleet lähes aina niitä mukavimpia ja fiksuimpia työkavereita, jotka eivät ole tuoneet omaa elämäänsä työpaikalle ruodittavaksi. Iso osa perheellisistä naisista on sen sijaan keskittynyt työpaikalla lähinnä elämästään valittamiseen ja toisaalta myös oman paremmuuden vaivihkaiseen korostamiseen. Työpaikka on vaikuttanut olevan heille aikuisten päiväkerho.
Tämä! Sain esimieheltä moitteita siitä, etten ole toimistolla tarpeeksi usein. No en ole, kun muu tiimi (perheelliset miehet sekä naiset) käyttävät ihan älyttömän paljon aikaa juuri tuohon päiväkerhoiluun töissä.
Oho, 30 min tauko. Mulle kelpaisi.
Mutta mä en suostuisi kaikkiin noihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni nuo yhteiset tilausuudet on tosi tärkeitä. Tietoa siirtyy ihan eri tavalla ja matalammalla kynnyksellä kuin jotain viestikanavaa käyttäen. Muiden välisestä keskustelustakin saattaa napata tärkeää tietoa, jota ei osaisi edes kysyä. Mun näkökulmasta nuo yksin nurkassa nyhjääjät pimittää tietojaan.
Jos minulle ei sanota jotain tietoa Slackissa, en tarvitse sitä. Simppeliä. Yleensä tuo tärkeä tieto on juoruilua.
Tieto mahdollisista muutoksista kulkee työpaikalla suusta suuhun paljon ennen kuin siitä missään virallisesti ilmoitetaan. Vastaat kuitenkin et sulla ei ole kiire kuulla mitään, mutta jos olisit esim. tilanteessa ostaa asuntoa niin etkö haluasi kuulla mahdollisesta yt:stä ennen kuin allekirjoitat kauppakirjan.
Kannattaa ehdottomasti äänestää verokortillaan, ja viedä se pois sellaiselta työnantajalta joka yrittää pakottaa ihmisiä toimistolle vaikka työn onnistunut suorittaminen ei sitä vaadi.
Monella työnantajalla paine pakottaa väkeä toimistolle tulee ylimmän johdon/hallituksen/omistajien taholta esimerkiksi siitä syystä että on tehty strategisesti vääriä ja typeriä valintoja esim. toimitilojen suhteen eikä haluta myöntää sitä pitämällä niitä tyhjän panttina. Toinen syy on edelleen vallalla olevat harhakäsitykset siitä että pakkososiaalisuus ja ekstroverttien intressien palveleminen muka jotenkin parantaa organisaation tehokkuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni nuo yhteiset tilausuudet on tosi tärkeitä. Tietoa siirtyy ihan eri tavalla ja matalammalla kynnyksellä kuin jotain viestikanavaa käyttäen. Muiden välisestä keskustelustakin saattaa napata tärkeää tietoa, jota ei osaisi edes kysyä. Mun näkökulmasta nuo yksin nurkassa nyhjääjät pimittää tietojaan.
Jos minulle ei sanota jotain tietoa Slackissa, en tarvitse sitä. Simppeliä. Yleensä tuo tärkeä tieto on juoruilua.
Tieto mahdollisista muutoksista kulkee työpaikalla suusta suuhun paljon ennen kuin siitä missään virallisesti ilmoitetaan. Vastaat kuitenkin et sulla ei ole kiire kuulla mitään, mutta jos olisit esim. tilanteessa ostaa asuntoa niin etkö haluasi kuulla mahdollisesta yt:stä ennen kuin allekirjoitat kauppakirjan.
Kyllä meillä tuo tieto kulkee Slackissa, ja jopa jokapäiväisessä stand upeissa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheelliset naiset kaikkein rasittavimpia ihmisistä työpaikoilla. Tai lapsenlapsesta ihan seonneet.
Jos ei ollut sosiaalisella tuulella ollenkaan niin ei näitä höyrypäitäkään jaksanut yhtään.
Ylipäätään naiset työpaikoilla toimistoympäristöissä ovat rasittavia. 1-2 naista on ok, mutta kun naisten määrä lisääntyy niin lisääntyvät myös ongelmat. Kaakatus, käkätys, juoruilu, kateus, selkäänpuukotus, aina sama sirkus jos samassa työpaikassa on hiemankin enemmän naisia. Toimistolla työskentely kaataa reilusti bensaa noihin liekkeihin.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti naisvaltanen ala kun noin pakotetaan yleisesti naisten vaatimaan sosiaalisuuteen ja jutteluun
Olin 30v. naisvaltaisella alalla. Ei pakotettu tollaseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheelliset naiset kaikkein rasittavimpia ihmisistä työpaikoilla. Tai lapsenlapsesta ihan seonneet.
Jos ei ollut sosiaalisella tuulella ollenkaan niin ei näitä höyrypäitäkään jaksanut yhtään.
Ylipäätään naiset työpaikoilla toimistoympäristöissä ovat rasittavia. 1-2 naista on ok, mutta kun naisten määrä lisääntyy niin lisääntyvät myös ongelmat. Kaakatus, käkätys, juoruilu, kateus, selkäänpuukotus, aina sama sirkus jos samassa työpaikassa on hiemankin enemmän naisia. Toimistolla työskentely kaataa reilusti bensaa noihin liekkeihin.
Selkäänpuukotusta, kiusaamista ja juouilua on muillakin aloilla. Onneks pääsin niistä akoista eroon.
Vierailija kirjoitti:
Meillä hybridityö käytössä mutta itse viihdyn pääasiassa toimistolla. Paitsi tämän loppuviikon, koska loma alkamassa ja porukka tulee sairaana töihin yskimään ja ryystämään. Pitäisikö miettiä hiukan ennen kuin tulee toimistolle sairaana? En ota riskiä nyt joten sohvaa kulutan.
En ymmärrä yhtään noita sairaana toimistolle raahautuvia. Itse en edes jaksaisi lähteä flunssassa minnekään, kun ei ole pakko. Mutta noiden takia en aio mennä nyt pahimpana flunssakautena toimistolle ollenkaan. Perustelin sen esimiehelle ja ymmärsi hyvin. Omien perussairauksien vuoksi flunssat ei ole koskaan mikään pikkujuttu minulle, joten esimieskin pitää minut mielummin työkykyisenä etänä kuin kolmen viikon sairaslomalla flunssan vuoksi.
En minä käy kahvilla enkä osallistu mihinkään pippaloihin. Olen kyllä ystävällinen työkavereille, mutta en vaan osallistu mihinkään.