Miten on isänpäivä sujunut tähän asti?
Kommentit (13)
Tytär. Kävin kaupassa ja laitoin parvekkeelle hautakynttilän palamaan. Jos jaksan niin pesen vielä pyykin.
Kenties olisinkin isä, jos tytöt olisivat ylä-asteella kutsuneet kiltitkin pojat juhliinsa🥺
Nostin lipun salkoon, keitin kahvit, tein ja söin hyvän aamupalan, siivosin olohuonetta, selaan nettiä, juttelin puhelimessa äitini kanssa.
Kohta alan maalata makkarin seinää.
Isää muistin eilen illalla hautausmaalla, lapseni ovat muistaneet isäänsä, jos ovat muistaneet.
Turhanpäiväinen juhlapäivä. Liput alas!
Vierailija kirjoitti:
Kenties olisinkin isä, jos tytöt olisivat ylä-asteella kutsuneet kiltitkin pojat juhliinsa🥺
Mä olen äiti vaikka kaikki pojat haukkuivat ja hyikäilivät yläasteella. Lisäksi mulla on jalkavamma ja sairauksia.
Isänpäivä menetti merkityksensä, kun isäni kuoli pari vuotta sitten, eikä itselläni ole lapsia.
Oikein kivasti. Lapset jo isoja, laittoivat kakun ja aamiaisen jolle kutsuivat molemmat vanhemmat.
Olivat kirjoittaneet isälle oikein kivan kortin.
Isä oli oikein otettu
Murheellisissa merkeissä niinkuin nyt monena vuonna... Omaan isään en ole yhteydessä erinäisistä syistä ja omien lasten isä lähti muutamia vuosia sitten toisen matkaan. Isoisä, joka on paras malli miehestä mitä minulla on ollut, on kuollut jo vuosia sitten. Sytytin hänelle kynttilän.
Oma isäni on kuollut hiljattain. Mies näyttää murjottavan jotain sohvalla, lapset ja minä ollaan muistettu häntä. Liekkö sitä kiukuttaa, kun olen kuumeessa, eikä oikeastaan päästä touhuamaan koko porukalla mitään. Välillä touhuaa jotain ei pakollisia kotitöitä ja istuu taas viereen murjottamaan. Toiveruokansa saa valmiina, eikä mitään olla vailla tekemään. Kumma homma, epätyypillistä häneltä. Häipyisivät nyt vaan lasten kanssa anoppilaan, että saisin olla rauhassa.
Ikävää että almanakkaan keksitään näin surullisia päiviä,
paljon ihmisiä jotka eivät ole isiä tai omat isät eivät ole elossa.
Aiheuttaa katkeruutta ja mielipahaa niin monelle.
Vierailija kirjoitti:
Ikävää että almanakkaan keksitään näin surullisia päiviä,
paljon ihmisiä jotka eivät ole isiä tai omat isät eivät ole elossa.
Aiheuttaa katkeruutta ja mielipahaa niin monelle.
Elämässä nyt vain tulee vastaan hankalia hetkiä, ei niiltä vältytä hyssyttelemällä. Ei isänpäivä enää tunnu samalta, kun oma isä on kuollut, mutta ei muiden juhliminen ja iloitseminen ole minulta pois.
Samaa halveksuntaa lasten äidiltä kuin muinakin päivinä. No kiusaaja on kiusaaja.