Olen vanhemmuudessa vasta puolivälissä ja aivan loppu

Ap, jospa se siitä, päivä kerrallaan. Sulla ei enää ole parivuotiasta talossa, nuorin on kuitenkin jo 9v, joten lähempänä heidän täysi-ikäisyys.

Käy varmuuden vuoksi lääkärissä. Väsymys voi johtua myös sairaudesta. 

Pyydä tukiperhe paikkakunnaltanne. 

Oma ainut lapsi vasta 5v ja olen aivan loppu. Voi varmaan vaikuttaa autismi/adhd asiaan.. Ja siihen on syynsä että on vain yksi lapsi. En mitenkään jaksaisi enäö toista lasta, jos syntyisikin toinenkin nepsy-lapsi, siihen kuitenkin riski. Näillä korteilla mentävä.

Mitä jos painopiste siirtyisikin siitä kurista viihtyisyyteen? Onko teillä mukavaa yhdessä? Mikä ilahduttaa teitä kaikkia? Mistä yhteisestä tekemisestä saatte iloa ja energiaa? Pitkä metsäkävely ja sen jälkeen lettujen paisto? Koiran hankkiminen (vaikka vähän vanhempi kodinvaihtaja)? Joskus se, että laittaa väsyneenä extra energiaa johonkin, tuottaa pidemmällä aikavälillä enemmän kuin se että panostaa vain minimin jokapäiväiseen selviytymiseen. Ja kun yhdessä on kivaa voi syntyä hyvä yhteisöllisyyttä ja se mahdollistaa hyvät keskustelut ja sitä kautta lisää ymmärrystä ja arvostusta puolin ja toisin. Ja valitse taistelusi, äläkä vertaile toisiin. Luo oma mukava perhekulttuuri. Vähemmän kireyttä ja enemmän iloa ja luottamusta. Itselleen saa ja pitääkin välillä nauraa. Ja omasta uupumuksesta ja väsymyksestä saa kertoa lapsille ja näyttää miten siitä taas noustaan lempeydellä.

Itse olen totaali yh vuodesta 2014 (jo avioliitossa kannoin suurimman osan vastuista) ja haasteita on riittänyt. Mutta aina on ollut antoisat välit lapsiin. Pitää muuten huolehtia välillä myös itsekkäästi omasta hyvinvoinnista! Lapset jo 23, 20 ja nuorin 11 ja koira 8.

AP, tsempit minulta. Tuntemukseni on hyvin samanlaiset, vaikka on vain yksi lapsi, joka on nyt jo 13 v. Ollaan asuttu hänen kanssaan kahdestaan ihan pian kymmenen vuotta. Silloin tuntui järjettömän pitkältä ajalta jaksaa 15 v yksin hänen kanssaan. Ja pienen kanssa sentään oli helppoa. Vasta viime vuodet ovat olleet tosi haastavia ja varsinkin viimeinen vuosi melkoista huutoa ja raivokohtauksia. Kyllä minäkin lasken, että enää ei ole kuin alle 5 v siihen, että hän on täysi-ikäinen, ja vanhemmuuteen loppuu. Toki olen hänen hänen vanhempansa siitä eteenkin päin, mutta silloin vastuu on hänellä itsellään. Ja luotan siihen että tilanne paranee, kun emme enää asu saman katon alla.

Lapsen isä on hyvä, silloin kun on paikalla. Mutta minulle on vasta nyt jälkeenpäin selvinnyt, että lapsi on ollut hänen luonaan yksin jo kymmenvuotiaana, kun isä onkin ollut iltavuorossa ja jäänyt ylitöihin, niin että tulee kotiin vasta klo 2.30. Kerran sain hirveät huudot noihin aikoihin, kun lasta jännitti olla siellä yksin illalla. Soitti että saako tulla kotiin ja tietysti sai, mutta isä raivostui kun joutui hakemaan hänet täältä työmatkalla kymmenen jälkeen. Sen jälkeen lasta oli ehdottomasti kielletty soittamasta ja tulemasta kotiin illaksi, eli on ollut sitten siellä yksin peloissaan. Omillani olen toimeen tullut rahallisesti, mutta aivan kaikessa isä tuntuu olevan huolissaan, etten vaan pääse mitenkään hänestä hyötymään. Enkä edes elareita häneltä ole kysellyt, ja hankin lapsen vaatteet ja harrastusvälineet, sekä harrastukset maksan minä. Silti lapsi tulee kotiin aina nälkäisenä. Joten todellakin odotan lapsen täysi-ikäistymistä, että pääsen myös miehestä lopullisesti eroon.

Eronnut (yhteisvanhemmuus) ja yksi 8v. lapsi.

Mukavasti meillä menee. Yhteishuollossa kun yrittää löytää kompromisseja ja yhteisymmärrystä, niin homma toimii paremmin. 

Lapsi itsenäistyy kuitenkin koko ajan vain enemmän, en oikeastaan edes keksi mihin itselläni sitä energiaa tällä hetkellä liikaa menisi. No pyykkien pyykkikoriin asti päätymisestä täytyy jatkuvasti muistuttaa, mutta se nyt on pientä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnustan; meillä lapset on saaneet vain pakolliset rokotukset (eli olkaa huoleti, MPR-rokote on otettu), joten ei ole tullut rokotteista johtuvia haasteita ja neurologisia ongelmia.

Sori nyt vain mutta rokotusohjelma on turvallinen. Tosin nykysysteemi on mielestäni liian tiheä syntymästä lähtien. Se oli järkytys toisen lapsen kohdalla. Entinen väljempi rokottaminen tuntui turvallisemmalta. Kaikkeen ei tarvisi yrittää kehittää rokotuksia.

Minkä rokotteilla estettävän sairauden haluat omalle lapsellesi? 

Miksi kysyt? Rokotteethan suojaavat koska olemme noudattaneet rokotusohjelmaa vaikka sehän ei olisi edes pakollista. Mielummin olisin jättänyt ottamatta mutta päätin kuitenkin näin. Kausirokotteita ei olla otettu kukaan perheessä eikä ole sairastuttu. Mitäs sinä siihen mylvit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnustan; meillä lapset on saaneet vain pakolliset rokotukset (eli olkaa huoleti, MPR-rokote on otettu), joten ei ole tullut rokotteista johtuvia haasteita ja neurologisia ongelmia.

MPR on ollut huonoksi havaittu enkä koe sitä tarpeelliseksi. Liika on liikaa, se ei myöskään mielestäni ole perusteltu eikä pakollinen onneksi.

Toivotko lapsellesi tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia? Mitä etua nämä antavat verrattuna rokotukseen?

Sinulla on lukihäiriö ja oletan sen johtuvan sairaasta mielenviastasi. Kukaan tuntemani ei ole koskaan ymmärtänyt näin pahasti väärin lukemaansa. Katsopas muuta tekemistä itsellesi.

Vierailija kirjoitti:

Soita sossuun. Pyydä tukiperhe. Isät on joskus täyspaskoja.

Älä soita ennenkuin pieninkin on 12-vuotias. Muuten lapset voidaan kaapata Väyrysen busineksen kaltaiseen laitokseen, eikä niitä enää sitten näekään ja oppivat huonot tavat ja huumeet lastenkodissa. 12-vuotiasta kuunnellaan jo oikeudessakin.

Sossut on paskoja sadisteja.

Kotikunnasta eli hyvinvointialueelta lapsiperheiden kotipalvelusta välillä apua? Perheneuvola? 

Tsemppiä ja jaksamista, Ap! Suomessa lapsiperheet ovat todella lujilla ihan tutkitustikin. Sinulla vielä toisen huoltajan osallistuminen jättää toivomisen varaa. 

Vanhemmuus kestää eliniän. Pienet lapset, pienet murheet. Isot lapset, isot murheet. Vanha kansa tiesi.

Vierailija kirjoitti:

Pidä tiukempi kuri niille? "Kasvukipu" tai "kehitysvaihe" ei ole mikään tekosyy huonolle käytökselle.

Periaatteessa näin, mutta en itse lähtisi liikkeelle kurilla, vaan vastavuoroisuudella. Että kun lapsi tekee oikein, hän saa etuuksia, ja jos ei tee, niin ei saa. Samoin vanhemman ei tarvitse vääntyä solmuun lapsen takia, vaan lapsilta voi edellyttää ihan reilusti osallistumista kodin hommiin ja samoin koko ajan kasvavassa määrin omien asioidensa hoitamiseen. Toki niin, että vanhempi on se viimeinen linnake, ja varmistaa että kaikki on kunnossa.



Mulla on kolme teinipoikaa, ja olen heidän yksinhuoltajansa. Meidän taloudessa yhteistyö toimii tosi hyvin, ja kaikilla on hyvä olla. Mulle ei tulisi mieleenkään passata lapsiani pilalle, vaan he kyllä tekevät oman osuutensa kotitöistä, eikä niistä riidellä, koska se on ihan keskusteltu yhdessä että mikä on reilua. Onko reilua että vain yksi tekisi kaiken, kun on 4 tekemiseen kykenevää. Ei tullut yhdellekään pojistani mieleenkään, että heidän ei pitäisi ottaa vastuuta. 



Ja toki aina kun jollain on jotain erityisen raskasta käynnissä ( vaikka ylppärit tms.) niin silloin muut hoitaa hommat ja yksi saa keskittyä siihen mikä on olennaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidä tiukempi kuri niille? "Kasvukipu" tai "kehitysvaihe" ei ole mikään tekosyy huonolle käytökselle.

Periaatteessa näin, mutta en itse lähtisi liikkeelle kurilla, vaan vastavuoroisuudella. Että kun lapsi tekee oikein, hän saa etuuksia, ja jos ei tee, niin ei saa. Samoin vanhemman ei tarvitse vääntyä solmuun lapsen takia, vaan lapsilta voi edellyttää ihan reilusti osallistumista kodin hommiin ja samoin koko ajan kasvavassa määrin omien asioidensa hoitamiseen. Toki niin, että vanhempi on se viimeinen linnake, ja varmistaa että kaikki on kunnossa.



Mulla on kolme teinipoikaa, ja olen heidän yksinhuoltajansa. Meidän taloudessa yhteistyö toimii tosi hyvin, ja kaikilla on hyvä olla. Mulle ei tulisi mieleenkään passata lapsiani pilalle, vaan he kyllä tekevät oman osuutensa kotitöistä, eikä niistä riidellä, koska se on ihan keskusteltu yhdessä että mikä on reilua. On

Siis vähän niin kuin että ihmisiä palkittaisiin lain noudattamisesta, ja jos tekee rikoksia niin silloin vaan ei saa palkintoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidä tiukempi kuri niille? "Kasvukipu" tai "kehitysvaihe" ei ole mikään tekosyy huonolle käytökselle.

Periaatteessa näin, mutta en itse lähtisi liikkeelle kurilla, vaan vastavuoroisuudella. Että kun lapsi tekee oikein, hän saa etuuksia, ja jos ei tee, niin ei saa. Samoin vanhemman ei tarvitse vääntyä solmuun lapsen takia, vaan lapsilta voi edellyttää ihan reilusti osallistumista kodin hommiin ja samoin koko ajan kasvavassa määrin omien asioidensa hoitamiseen. Toki niin, että vanhempi on se viimeinen linnake, ja varmistaa että kaikki on kunnossa.



Mulla on kolme teinipoikaa, ja olen heidän yksinhuoltajansa. Meidän taloudessa yhteistyö toimii tosi hyvin, ja kaikilla on hyvä olla. Mulle ei tulisi mieleenkään passata lapsiani pilalle, vaan he kyllä tekevät oman osuutensa kotitöistä, eikä niistä riidellä, koska se on

Siis vähän niin kuin että ihmisiä palkittaisiin lain noudattamisesta, ja jos tekee rikoksia niin silloin vaan ei saa palkintoa?

Lapsi ei ole pieni aikuinen, vaan tarvitsee ohjausta oppiakseen toimimaan oikein.

Kehuminen oikeissa kohdissa on todella tärkeää. Ilman ihmeempiä palkintojakin lapsille on usein tärkeää huomio ja positiivinen palaute sen sijaan, että kerrotaan vain mitä tällä kertaa teit väärin, ja muuten ei mitään palautetta.

Vierailija kirjoitti:

Oma ainut lapsi vasta 5v ja olen aivan loppu. Voi varmaan vaikuttaa autismi/adhd asiaan.. Ja siihen on syynsä että on vain yksi lapsi. En mitenkään jaksaisi enäö toista lasta, jos syntyisikin toinenkin nepsy-lapsi, siihen kuitenkin riski. Näillä korteilla mentävä.

Ei se lapsi ole pieni kuin hetken, sellainen 10-15v enää niin se alkaa jo ehkä olla omatoiminen, riippuen miten pahasti se on erikoinen :))))). 

Näinhän lapsivapaille aina sanotaan, joten pakko sen on olla totta. Tsemppiä, ei sitä omaansa kuitenkaan ikinä kadu!

Vierailija kirjoitti:

Lapsi ei ole pieni aikuinen, vaan tarvitsee ohjausta oppiakseen toimimaan oikein.

Kehuminen oikeissa kohdissa on todella tärkeää. Ilman ihmeempiä palkintojakin lapsille on usein tärkeää huomio ja positiivinen palaute sen sijaan, että kerrotaan vain mitä tällä kertaa teit väärin, ja muuten ei mitään palautetta.

Lapsi on ihminen jolla on oma tahto. Lisäksi lapsella ei ole edellytyksiä oppia sellaisia asioita joiden sisäistämiseen pitäisi olla enemmän ikää kuin mitä kyseisellä lapsella on.

Näistä syistä ei voida lähteä siitä, että lasta vain opetetaan eikä kuria tarvita.

En ymmärrä miten ihmiset luulee, että kun lapset kasvattaa pellossa ensin 18 vuotta niin, etteivät ne osallistu mihinkään arjen vastuisiin ja yhteiselo on kaikille tuskaa niin maagisesti kun he täyttävät 18 muuttavat he omilleen ja kykevätkin ykskaks selviytymään vastuullisesti elämästään, opiskeluista, työpaikasta ja omien asioiden kokonaisvaltaisesta hoidosta. Voin kertoa, että jollei se elämä ole onnistunut sen 18 vuoden aikanakaan niin ei se onnistu sen jälkeenkään ja lapsi on yhä joko vanhempiensa tai yhteiskunnan vastuulla. Jälkimmäisessä ehkä vielä huonommat vaihtoehdot lapsen tulevaisuuden kannalta... 

Jos lapsi on nälkäinen ja yksin ja vielä uhkailtu siitä mitä hän saa tehdä niin kyseessä on kaikkea muuta kuin hyvä isä ja lapsen paikka olisi pelkästään äidillään. Tuossa kylvetään peruuttamattomia traumoja sen vuoksi, että äiti saa viettää hermo lomaa ja isä yrittää varmistella ettei äiti pääse hyötymään hänestä taloudellisesti. Lapsi on kaiken tämän mahdollistava väline ja hänen sisin tuhotaan tässä aikuisten pelissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnustan; meillä lapset on saaneet vain pakolliset rokotukset (eli olkaa huoleti, MPR-rokote on otettu), joten ei ole tullut rokotteista johtuvia haasteita ja neurologisia ongelmia.

Sori nyt vain mutta rokotusohjelma on turvallinen. Tosin nykysysteemi on mielestäni liian tiheä syntymästä lähtien. Se oli järkytys toisen lapsen kohdalla. Entinen väljempi rokottaminen tuntui turvallisemmalta. Kaikkeen ei tarvisi yrittää kehittää rokotuksia.

Minkä rokotteilla estettävän sairauden haluat omalle lapsellesi? 

Itse asiassa ne 70-luvulla rokkoja sairastaneet lapset oli kaikin puolin terveempiä kuin nykylapset. Onko syynä rokotteet vai joku muu asia, mistä tuon tietää, mutta ei vesirokkoa aikoinaan pidetty tappavana tautina kuin kehitysmaissa. Suomessahan tuhkarokkoa pidetään sairautena, johon jokainen sairastunut kuolee, vaikka tilastojen mukaan näin ei ole. Vastaavasti lapsilla on autismin kirjon oireita enemmän kuin koskaan ennen. Miksi terveet lapset sairastuvat neurologisiin sairauksiin?