Rohkeiden HEINÄKUISTEN vuoden eka viikko ja VAUVAVUOSI 2007
Aloitan taas tämän meidän viikon ja toivotan kaikille onnellista uutta vuotta! Vuodesta 2007:hän tulee meille ikimuistoinen!
Tänne kuuluu sukulointia ja ummetusta (mikä siihen auttaa?) ja alkavaa anemiaa (veriarvot oli aika huonot, 106, neuvolassa viime viikolla), mutta Unelma ja Lempi voi hyvin.
Terv,
kunpavauva
11+6
Kommentit (64)
Näinhän se arki on koittanut tännekin...
Tällä näytti kaikilla menevän aika lailla hyvin. Toivottavasti meillä kaikilla alkaa nyt pahoinvoinnit y.m. helpottamaan.
Hienoa, ettei Masuasukkikolla löytynyt merkkiä vesirokosta ja että vasta-aineitakin löytyi.
Tänne ei kuulu mitään ihmeellistä, sain vihdoinkin ajan np ultraan - kahden viikon päähän. Tuota ollaankin jo ehditty odotella... Elikkä jännitystä vielä pari viikkoa ja jos ultrassa kaikki hyvin, olen päättänyt antaa itselleni luvan nauttia tästä raskaudesta ja luottaa siihen että kaikki menee hyvin loppuun asti...
Me ollaan päätetty mennä 3D ultraan. Viime odotus lehdessä (muistaakseni) Tapio Kurki suositteli jopa kuutta ultrausta raskausaikana! Ja ilmeisesti tuolla 3D/4D ultralla näkee parhaiten esim. sydämen virtaukset y.m. Lisäksi minun on kait tässä myös pakko myöntää, että olen utelias luonne eikä minua ollenkaan haittaa jos tietäisimme sukupuolen jo ennen syntymää :). Tosin mies ei ole samoilla linjoilla (vielä)...
Kuukausipino kuulostaa hyvältä, saa siis kannatusta myös täältä!
Terkuin,
Ragazzina 11+2
Eli koitan tuota vesikikkaanne ummetukseen. Minusta tämä kaikki on kuin valitsemista kahden pahan väliltä, on joko
a) ummetusta
tai
b) anemiaa
Anemiasta pääsee eroon rautatableteilla, jotka puolestaan johtavat ummetukseen. Nyt juuri minulla on sekä a) että b) ja olen osittaisella sairaslomalla huonon jaksun takia (siis kaamea väsymys päällä johtuen huonosta hemoglobiinista).
Muuten kaikki hyvin ja jo 13. raskausviikko menossa!
Täällä kaikki on mallillaan, vaikka pitkään aikaan ei ole tullutkaan raapusteltua. Ummetus on yllätys yllätys minunkin suurin vaiva tällä hetkellä. Kyselinkin joskus aiemmin aiheesta ja sain silloinkin hyviä vinkkejä. En kyllä ole oikein onnistunut kuitu ja neste -systeemillä. Kokeilin luumujakin, mutta ne ällöttivät niin paljon, että parin kokeilukerran jälkeen ne jäivät.
Puhuinkin ummetuksesta ekalla neuvolakerralla ja sain vinkin ostaa apteekista Magnesiamaitoa. Olen nyt pari päivää käyttänyt sitä ja suoli toimii paremmin. Tätä lääkettä ei tietääkseni voi käyttää jatkuvasti, joten täytyy ottaa kuureja silloin tällöin, kun tuntuu pahimmalta.
Nyt odotellaan rakenneultraa (20.2.), johon on vielä piiiiitkä aika. Aikaisempien keskenmenojen takia ehkä sen rakenneultran jälkeen uskallan luottaa olevani raskaana ihan aikuisten oikeesti.
Meille satoi yön aikana hitusen lunta, joten taidan lähteä ulos nauttimaan valoisuudesta ja " talvesta" .
Taru rv 14+1
Ja hyvää alkanutta vuotta kaikille! Tämä on sitten tosiaan vauvavuosi, mukava ajatella =)
Monilla tuntuu tuota ummmetusta olevan. Itellä siihen auttaa vain vesi ja kuidut. Tosin nyt ei vielä ole tuo ummetus vaivannut... Mutta kun puhutaan vedenjuonnista, se tarkoittaa oikeasti että 2+ litraa pitäisi vähintään juoda muiden juomisten lisäksi! Myös kehittyvä istukka tarvii näillä viikoilla paljon vettä, ja jos ei juo se saattaa tehdä kanssa huonoa oloa. Eli Peerit ja muut joilla vielä olo tökkii kokeilkaapas. Itekin on kanssa vielä jonkin verran etovaa oloa, ja heti helpottuu jos juo sen 2 litraa päivän aikana. Pissallahan saa sitten kyllä juosta ;) Vesi auttaa ehkäisevästi myös supistuksiin, jos jollain muulla niitä on ilmennyt kanssa. Kummallinen eliksiiri tuo vesi =)
Kiva kuulla että hyperikin alkaa helpottaan, masuasukkiko. Mulla oli tuplien kanssa viikolla 12 asti myös hyperioireita jotka vei välillä sairaalaankin.
Onko muilla ilmennyt tällästä, kun tuonne alakertaan tuikkii jotenkin? Mietin oisko ne niitö liitoskipuja, osaisko joku kuvailla niitä??
Tänään kävin ylimääräisellä käynnillä kun oli avoneuvola, on ollut niin hontelo olo. Hemppa oli kuitenkin noussut, että rautalääke puree. Taitaa olla huonosti nukuttujen öiden tekemää honteluutta. No, samalla pyysin sitten kuunteleen sydänäänet ja heti ne sieltä rupes kuulumaan ja Sisulla oli kova meno päällä =) Tuli ihan helpottunut olo kun kuuli että pikkuinen jakselee hyvin. Pieniä hentoja muksahduksia olen tuntevinani kun oikein kuulostelen. Ihan oikeita potkasuja en ole tuntenut, että voisi sanoa sen juuri nyt potkasevan... mutta semmoisia pieniä pyrähdyksiä kyllä.
Munkin puolesta voisi pitää kuukausipinon, ettei heti humpsahda alas tämä meidän pieni pino.
Terkkuja kaikille ja mitäs kuuluu tuplamammat?? Kiinnostaa miten sujuu kun itellä on nuo kaksoset =)
T:Ipanapiina ja Sisu 15+0