Ahdistaa miehen alkoholin juonti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkoholistin lapsena sanoin aikuisena vanhemmalleni, että voi valita minut tai viinan, molempia ei saa. Valitsi viinan.

Mitä menetin? Paljon ahdistusta, pettymyksiä ja kokemusteni mitätöintiä. Nyt voin sentään edes muistella lämmöllä hyviä aikoja ilman että tarvitsee kohdata ankeaa nykyisyyttä.

Jos miehesi haluaa enemmän juoda kuin olla kanssasi, ei jäämisessä liene mieltä. Mutta kannattaa antaa mahdollisuus valita, ja tarkoittaa sitä.

Ollessani lapsi naapurin emäntä laittoi miehelleen samat ehdot, ja siellä tehtiin viisaampia valintoja. Ovat tietääkseni edelleen yhdessä. Siitä ei vaan sitten pidä lipsua, vaan tarkoittaa mitä sanoo. Toinen äkkiä oppii, että sanahelinää se vain on, jos toinen juomisen jatkuessa kuitenkin jää.

Itse sitä herran vuonna 2023 toivoisi, että keskustelu sairaudesta nimeltä alkoholismi, olisi edes

Kenelläkään ei ole velvollisuutta seurata hyväksyvästi vierestä kun läheinen ryyppää itseään hautaan. Toipuminen alkoholismista on vain alkoholistin itsensä vastuulla.

Sen kun vielä tajuaisit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkoholistin lapsena sanoin aikuisena vanhemmalleni, että voi valita minut tai viinan, molempia ei saa. Valitsi viinan.

Mitä menetin? Paljon ahdistusta, pettymyksiä ja kokemusteni mitätöintiä. Nyt voin sentään edes muistella lämmöllä hyviä aikoja ilman että tarvitsee kohdata ankeaa nykyisyyttä.

Jos miehesi haluaa enemmän juoda kuin olla kanssasi, ei jäämisessä liene mieltä. Mutta kannattaa antaa mahdollisuus valita, ja tarkoittaa sitä.

Ollessani lapsi naapurin emäntä laittoi miehelleen samat ehdot, ja siellä tehtiin viisaampia valintoja. Ovat tietääkseni edelleen yhdessä. Siitä ei vaan sitten pidä lipsua, vaan tarkoittaa mitä sanoo. Toinen äkkiä oppii, että sanahelinää se vain on, jos toinen juomisen jatkuessa kuitenkin jää.

Itse sitä herran vuonna 2023 toivoisi, että keskustelu sairaudesta nimeltä alkoholismi, olisi edes

Jaa-a. Ainakaan äitini ei edes halunnut yrittää raitistumista. Lisäksi AA:ssakin ohjelmaan kuuluu anteeksi pyytäminen ja vastuun ottaminen omista teoista. Alkoholismi on sairaus, mutta ei siinä auta päänsilittely ja nyyhkytarinoiden kuuntelu. Tyypillisesti alkoholisti raitistuu (jos raitistuu) täsmälleen silloin, kun juomisen jatkamisesta tulee hänelle itselleen kivuliaampaa kuin ilman olemisesta. Muiden hätä ei tyypillisesti paljon liikuta. Pisteen saavuttamista auttaa, jos ei mahdollista ryyppäämisen jatkamista liialla ymmärtämisellä vaan vetää omat rajansa ja pitää niistä kiinni.

Jos on jo päättänyt, että tämä on sairaus, jolle ei itse voi mitään ja vapauttaa tällä ajatuksella itsensä kaikesta vastuusta, niin sitä suuremmalla syyllä läheisten on syytä juosta. Kenenkään ei tarvitse tuhota omaa elämäänsä muiden sairaudella. Varsinkin kun potilas itse vetäytyy kaikesta vastuusta vointinsa parantamiseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkoholistille ei puhe eikä ehtojen antaminen auta. Alkoholistin pitää juoda ja hänen pitää antaa juoda enemmän. Sieltä se pohja löytyy, jos on löytyäkseen, ja vasta sitten voi parantuminen alkaa.

Sitä tuskin kannattaa jäädä katsomaan jos ei sitä halua katsoa.

Tämä on kyllä niin turhaa lätinää. Ihan sama kuin murtunut jalka voisi parantua vain kun se luu on ensin kokonaan poikki.

Ehkä vähän ärsyttävästi sanottu mutta kyllä mä tajusin mitä tuossa tarkoitettiin, (ex)juopon lapsena. Oli ihan sama mitä minä, veljeni, puolisonsa sanoi tai aneli, vasta kun laitettiin kaikki välit poikki ja joi itsensä todella pohjalle tunnusti että on ongelma ja haki apua. Siinä prosessissa oltiin tukena, silloin kun laitin välit poikki sanoinkin että sinä päivänä kun haet apua olen tukena, muutoin en halua olla missään tekemisissä. Ei siinä ollut enää muita vaihtoehtoja, vuosia takana lupailuja ja pettymyksiä. Nyt äiti on ollut juomatta 8v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkoholistille ei puhe eikä ehtojen antaminen auta. Alkoholistin pitää juoda ja hänen pitää antaa juoda enemmän. Sieltä se pohja löytyy, jos on löytyäkseen, ja vasta sitten voi parantuminen alkaa.

Sitä tuskin kannattaa jäädä katsomaan jos ei sitä halua katsoa.

Tämä on kyllä niin turhaa lätinää. Ihan sama kuin murtunut jalka voisi parantua vain kun se luu on ensin kokonaan poikki.

Ehkä vähän ärsyttävästi sanottu mutta kyllä mä tajusin mitä tuossa tarkoitettiin, (ex)juopon lapsena. Oli ihan sama mitä minä, veljeni, puolisonsa sanoi tai aneli, vasta kun laitettiin kaikki välit poikki ja joi itsensä todella pohjalle tunnusti että on ongelma ja haki apua. Siinä prosessissa oltiin tukena, silloin kun laitin välit poikki sanoinkin että sinä päivänä kun haet apua olen tukena, muutoin en

Minun äitini joi itsensä hengiltä. Silti tuo on tyhjää lätinää. Ihmiset on erilaisia, alkoholistit myös. Ei kaikkien tarvitse mennä pohjalle, ei lähellekkään.

Ahdistus loppuu kun eroo juoppo miehestä. Vai aiotko olla sen kanssa loppuelämäsi?

Haitanneeko tuo on rento kännissä.

Taas tuo "muuten mukava mies", no ei se ole mukava jos sinusta tuntuu pahalta. Miksi naiset pistävät rimansa noin alas ja antaavat muitten kävellä päältä. 

Minä en kauaa katsele jos mies juo perjantai ja lauantai joka viikonloppu. On ollut sellaisia miehiä mutta onneksi en ole muuttanut yhteen. ELämäs pitää olla muutakin tekemistä viikonloppuna kun juoda kännit. Nykyinen mieheni ei juo mitenkään usein. Kesällä juonyt tässä kolmena viikonloppuna kerran. Syksyn ja talven on ilman alkoholia. Kesällä on kyllä tapahtumia enemmän niin voidaan juoda yhdessäkin.

Minkä takia naiset AINA jää juoppoja katselemaan ? Sukupolvesta toiseen Suomessa tota samaa…,
Etkö parempaa ansaitse? 
Toivottavasti teillä EI ole lapsia! 

Vierailija kirjoitti:

Taas tuo "muuten mukava mies", no ei se ole mukava jos sinusta tuntuu pahalta. Miksi naiset pistävät rimansa noin alas ja antaavat muitten kävellä päältä. 

Hyvä kysymys! 
Sukupolvista toiseen naiset ns sietää näitä juoppoja….? ! 

Vierailija kirjoitti:

Haitanneeko tuo on rento kännissä.

Ap:n juoppo Mies paikalla ? 
😂🤣😅😂🤣🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkoholistin lapsena sanoin aikuisena vanhemmalleni, että voi valita minut tai viinan, molempia ei saa. Valitsi viinan.

Mitä menetin? Paljon ahdistusta, pettymyksiä ja kokemusteni mitätöintiä. Nyt voin sentään edes muistella lämmöllä hyviä aikoja ilman että tarvitsee kohdata ankeaa nykyisyyttä.

Jos miehesi haluaa enemmän juoda kuin olla kanssasi, ei jäämisessä liene mieltä. Mutta kannattaa antaa mahdollisuus valita, ja tarkoittaa sitä.

Ollessani lapsi naapurin emäntä laittoi miehelleen samat ehdot, ja siellä tehtiin viisaampia valintoja. Ovat tietääkseni edelleen yhdessä. Siitä ei vaan sitten pidä lipsua, vaan tarkoittaa mitä sanoo. Toinen äkkiä oppii, että sanahelinää se vain on, jos toinen juomisen jatkuessa kuitenkin jää.

Itse sitä herran vuonna 2023 toivoisi, että keskustelu sairaudesta nimeltä alkoholismi, olisi edes jokseenkin täys'päistä. Tuo on vähän kuin sanoisi masentuneelle puolisolleen, että "jos sä haluat mieluummin surkutella sängynpohjalla, kuin lähteä kanssani teatteriin, niin tämä on sitten tässä". Ihan niin kuin mielen sairauksissa kyse olisi tahdosta. Ihan kuin touretten oireyhtymää sairastava HALUAISI huudella rivouksia kaikille vastaantuleville. Ja ihan kuin todella kurjasta olotilasta, alituisesta krapulasta, heikosta yleiskunnosta, sosiaalisista suhteistaan erkautunut alkoholisti HALUAISI juoda.



Ihmiset on vaan niin hemmetin dorkia, että ne eivät kykene erottelemaan sitä mitä henkilö itse tahtoo ja mitä tauti käskee tekemään. Alkoholisti häpeää, peittelee, salailee, valehtelee ja koittaa kaikin mahdollisin tavoin peittää ongelmansa, koska tauti saa hänet käyttäymään juuri noin. Mutta jos olisi olemassa se pullonhengen ylijumala, joka voisi sormia napsauttamalla poistaa tuon taudin, niin mitä luulet ottaisiko alkoholismia sairastava sen vastaan? Taatusti ottaisi. Kukaan, ja alleviivaan: kukaan, ei syvällä sisimmässään halua olla alkoholisti.



Sen kun vielä tajuaisit.

Tämä

Näin AA:ssa käyvänä alkoholistina voin sanoa että juominen ei ole hauskaa. Ei alkoholisti enää juo koska humalassa nyt vaan on kivaa. Aivot pakottaa tarttumaan siihen pulloon. Ekat ryypyt on ok. Mitään nousua ei tule vaan mieli vain turtuu ja alkaa kelata kaikkea vihaista ja katkeraa. Mutta siinä kohtaa ne negatiiviset tunteet ei haittaa koska alkoholi turruttaa ne. Alkoholismi on tunne-elämän sairaus ja alkoholi on emotionaalinen kipulääke. Harmi vain että ei se mitään paranna. Turruttaa vain. Humalan haihduttua se kipu ja paska olo tulee korkojen kera takaisin.

Liity johonkin alkoholistien läheisten ryhmään ja ehkä sieltä saat perspektiiviä asiaan ja löydät itsellesi oikean toimintatavan. Vuodesta toiseen on turha samasta asiasta valittaa. Muita ei voi muuttaa vain omaa käyttäytymistään voi, joten katsele tai poistu takavasemmalle.

Joko hyväksyt ja pidät turvan rullalla tai lähdet elämään omaa elämääsi ilman viinan hajua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkoholistille ei puhe eikä ehtojen antaminen auta. Alkoholistin pitää juoda ja hänen pitää antaa juoda enemmän. Sieltä se pohja löytyy, jos on löytyäkseen, ja vasta sitten voi parantuminen alkaa.

Sitä tuskin kannattaa jäädä katsomaan jos ei sitä halua katsoa.

Tämä on kyllä niin turhaa lätinää. Ihan sama kuin murtunut jalka voisi parantua vain kun se luu on ensin kokonaan poikki.

Todennäköisesti tähän pitäisi yhdistää vielä AA ja uskonnollinen hihhuloituminen.

 

 

Kannattaa tutustua päihdesairauden oikeanlaisiin hoitoihin, ennenkuin pätee täällä joutavilla kommenteillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkoholistin lapsena sanoin aikuisena vanhemmalleni, että voi valita minut tai viinan, molempia ei saa. Valitsi viinan.

Mitä menetin? Paljon ahdistusta, pettymyksiä ja kokemusteni mitätöintiä. Nyt voin sentään edes muistella lämmöllä hyviä aikoja ilman että tarvitsee kohdata ankeaa nykyisyyttä.

Jos miehesi haluaa enemmän juoda kuin olla kanssasi, ei jäämisessä liene mieltä. Mutta kannattaa antaa mahdollisuus valita, ja tarkoittaa sitä.

Ollessani lapsi naapurin emäntä laittoi miehelleen samat ehdot, ja siellä tehtiin viisaampia valintoja. Ovat tietääkseni edelleen yhdessä. Siitä ei vaan sitten pidä lipsua, vaan tarkoittaa mitä sanoo. Toinen äkkiä oppii, että sanahelinää se vain on, jos toinen juomisen jatkuessa kuitenkin jää.

Itse sitä herran vuonna 2023 toivoisi, että keskustelu sairaudesta nimeltä alkoholismi, olisi edes jokseenkin täys'päistä. Tuo on vähän kuin sanoisi masentuneelle puolisolleen, että "jos sä haluat mieluummin surkutella sängynpohjalla, kuin lähteä kanssani teatteriin, niin tämä on sitten tässä". Ihan niin kuin mielen sairauksissa kyse olisi tahdosta. Ihan kuin touretten oireyhtymää sairastava HALUAISI huudella rivouksia kaikille vastaantuleville. Ja ihan kuin todella kurjasta olotilasta, alituisesta krapulasta, heikosta yleiskunnosta, sosiaalisista suhteistaan erkautunut alkoholisti HALUAISI juoda.



Ihmiset on vaan niin hemmetin dorkia, että ne eivät kykene erottelemaan sitä mitä henkilö itse tahtoo ja mitä tauti käskee tekemään. Alkoholisti häpeää, peittelee, salailee, valehtelee ja koittaa kaikin mahdollisin tavoin peittää ongelmansa, koska tauti saa hänet käyttäymään juuri noin. Mutta jos olisi olemassa se pullonhengen ylijumala, joka voisi sormia napsauttamalla poistaa tuon taudin, niin mitä luulet ottaisiko alkoholismia sairastava sen vastaan? Taatusti ottaisi. Kukaan, ja alleviivaan: kukaan, ei syvällä sisimmässään halua olla alkoholisti.



Sen kun vielä tajuaisit.

Tämä

 

Näin AA:ssa käyvänä alkoholistina voin sanoa että juominen ei ole hauskaa. Ei alkoholisti enää juo koska humalassa nyt vaan on kivaa. Aivot pakottaa tarttumaan siihen pulloon. Ekat ryypyt on ok. Mitään nousua ei tule vaan mieli vain turtuu ja alkaa kelata kaikkea vihaista ja katkeraa. Mutta siinä kohtaa ne negatiiviset tunteet ei haittaa koska alkoholi turruttaa ne. Alkoholismi on tunne-elämän sairaus ja alkoholi on emotionaalinen kipulääke. Harmi vain että ei se mitään paranna. Turruttaa vain. Humalan haihduttua se kipu ja paska olo tulee korkojen kera takaisin.

Ihanaa selittelyä pakonomaisuudesta. "Ei se minun vika ole, vaan pakon".

Alatte ryyppäämään yhdessä niin ahdistaa vähemmän.

Annoin rukkaset alkoholin liikakäytön, pahoinpitelyn ja mykkäkoulun vuoksi. Yhä mietin teinkö oikein vai olisiko pitänyt katsoa tämä kortti. Milloin pääsen tästä asiasta yli vai vasta kuolemassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkoholistin lapsena sanoin aikuisena vanhemmalleni, että voi valita minut tai viinan, molempia ei saa. Valitsi viinan.

Mitä menetin? Paljon ahdistusta, pettymyksiä ja kokemusteni mitätöintiä. Nyt voin sentään edes muistella lämmöllä hyviä aikoja ilman että tarvitsee kohdata ankeaa nykyisyyttä.

Jos miehesi haluaa enemmän juoda kuin olla kanssasi, ei jäämisessä liene mieltä. Mutta kannattaa antaa mahdollisuus valita, ja tarkoittaa sitä.

Ollessani lapsi naapurin emäntä laittoi miehelleen samat ehdot, ja siellä tehtiin viisaampia valintoja. Ovat tietääkseni edelleen yhdessä. Siitä ei vaan sitten pidä lipsua, vaan tarkoittaa mitä sanoo. Toinen äkkiä oppii, että sanahelinää se vain on, jos toinen juomisen jatkuessa kuitenkin jää.

Itse sitä herran vuonna 2023 toivoisi, että keskustelu sairaudesta nimeltä alkoholismi, olisi edes jokseenkin täys'päistä. Tuo on vähän kuin sanoisi masentuneelle puolisolleen, että "jos sä haluat mieluummin surkutella sängynpohjalla, kuin lähteä kanssani teatteriin, niin tämä on sitten tässä". Ihan niin kuin mielen sairauksissa kyse olisi tahdosta. Ihan kuin touretten oireyhtymää sairastava HALUAISI huudella rivouksia kaikille vastaantuleville. Ja ihan kuin todella kurjasta olotilasta, alituisesta krapulasta, heikosta yleiskunnosta, sosiaalisista suhteistaan erkautunut alkoholisti HALUAISI juoda.



Ihmiset on vaan niin hemmetin dorkia, että ne eivät kykene erottelemaan sitä mitä henkilö itse tahtoo ja mitä tauti käskee tekemään. Alkoholisti häpeää, peittelee, salailee, valehtelee ja koittaa kaikin mahdollisin tavoin peittää ongelmansa, koska tauti saa hänet käyttäymään juuri noin. Mutta jos olisi olemassa se pullonhengen ylijumala, joka voisi sormia napsauttamalla poistaa tuon taudin, niin mitä luulet ottaisiko alkoholismia sairastava sen vastaan? Taatusti ottaisi. Kukaan, ja alleviivaan: kukaan, ei syvällä sisimmässään halua olla alkoholisti.



Sen kun vielä tajuaisit.

Pitäisikö sitten se ei juovan puolison uhrata oma elämänsä ja mahdollisesti myös lasten elämä siihen että odottaa alkoholistin raitistuvat sekä mahdollistaa alkkikselle juhlien jatkumisen? 

Juominen on kuitenkin loppupeleissä valinta. Valinta on myös katseleekin tuollaista menoa vai päättääkö laittaa itsensä ensimmäiseksi ja pakkaa laukut.

Muakin ahdistaa, mutta en ole vielä siinä pisteessä, että muuttaisin pois. Mutta se päivä tulee. Viinan juonti jatkuu tappiin saakka, se on selvää.