Seksuaaliterapeutti kertoo tapaavansa yhä useammin aikuisia, jotka eivät ole koskaan seurustelleet.

Eteläpohjanmaalainen Jarkko, 34, on Even kohtalotoveri ja jakaa turhautumisen tunteen. Hänelläkään tapailu ei ole ahkerasta deittailusta huolimatta koskaan syventynyt parisuhteeksi.

Ammattikorkeakoulussa rehtori ensimmäisenä päivänä sanoi, että moni tulee täällä tapaamaan kumppaninsa. No, en viihtynyt riennoissa enkä tavannut, Jarkko muistelee.

Tuntuu, että myöhästyin siitä maailmasta parikymppisenä. Ne vähätkin kerrat, kun olisi ollut mahdollisuuksia, olen huomannut vasta jälkikäteen.

Jarkko kertoo olleensa kyllä rakastunut, mutta odotukset elämältä eivät tuolloin kohdanneet.

Pariin otteeseen olen löytänyt mukavan ihmisen, jonka kanssa olisin halunnut jatkaa. Mutta sitä ei voi pakottaa. Ei vaan ole tullut molemminpuolista innostusta.

Jep, jos jää teinirakkaus ja nuoruuden seksikokemukset kokematta on tulevaisuus aika varmasti pilalla - melko satavarmasti mikäli on mies. Eipä ole tarvinnut pahemmin opiskella tai yrittää työelämässä edetä kun nuoruus on jäänyt täysin elämättä. Kamala kohtalo, toivottavasti nykypolvista kukaan ei joudu tällä lailla kärsimään. Muiden ihmisten saaminen kiinni seksi- ja parisuhdekokemuksissa on käytännössä mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Jep, jos jää teinirakkaus ja nuoruuden seksikokemukset kokematta on tulevaisuus aika varmasti pilalla - melko satavarmasti mikäli on mies. Eipä ole tarvinnut pahemmin opiskella tai yrittää työelämässä edetä kun nuoruus on jäänyt täysin elämättä. Kamala kohtalo, toivottavasti nykypolvista kukaan ei joudu tällä lailla kärsimään. Muiden ihmisten saaminen kiinni seksi- ja parisuhdekokemuksissa on käytännössä mahdotonta.

Huh? Jätit sitten elämän elämättä, kun nuoruus oli hankala? Itsesäälissä rypeminen ei auta mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Sitä se naisten nirsous ja koppavuus aiheuttaa miehille. Naisten kohdalla on ihan oma valinta jos ei ole seurustellut.

 

Eli jos mies ei ole seurustellut koskaan, niin se on AINA NAISTEN NITSOUDEN JA KOPPAVUUDEN VIKA, MUTTA JOS NAINEN EI OLE, NIIN SE ON AINA NAISEN OMA VIKA. 

Vierailija kirjoitti:

Jep, jos jää teinirakkaus ja nuoruuden seksikokemukset kokematta on tulevaisuus aika varmasti pilalla - melko satavarmasti mikäli on mies. Eipä ole tarvinnut pahemmin opiskella tai yrittää työelämässä edetä kun nuoruus on jäänyt täysin elämättä. Kamala kohtalo, toivottavasti nykypolvista kukaan ei joudu tällä lailla kärsimään. Muiden ihmisten saaminen kiinni seksi- ja parisuhdekokemuksissa on käytännössä mahdotonta.

Höpsistä. Isolla osalla ei ole molemminpuolista teinirakkautta tai aikaisia seksikokemuksia. Monilla nämä tapahtuu vasta siinä opiskeluajan ensivuosilla. Miksi edes miettisit, että sinun pitäisi "saada kiinni" jotkut muut? Sulla on sun elämä, niille niiden. 

Toisekseen, tulevaisuus ei ole kiinni pelkästään rakkausasioista, vai eikö elämässä ole mitään muuta kiinnostavaa? Opi nauttimaan elämästä muilla tavoin, siitä se lähtee. Kamala kohtalo, jos luulet että joku seksikokemusten määrä on ihmisen arvon mitta.

vain yhden kanssa ollut onnellinen rouva 

Vierailija kirjoitti:

Sitä se naisten nirsous ja koppavuus aiheuttaa miehille. Naisten kohdalla on ihan oma valinta jos ei ole seurustellut.

 

Naisten nirsous ja koppavuus on sitä, että tavallinenmies ei saa missikaunotarta ja ig megapyllistelijää.

Vierailija kirjoitti:

Jep, jos jää teinirakkaus ja nuoruuden seksikokemukset kokematta on tulevaisuus aika varmasti pilalla - melko satavarmasti mikäli on mies. Eipä ole tarvinnut pahemmin opiskella tai yrittää työelämässä edetä kun nuoruus on jäänyt täysin elämättä. Kamala kohtalo, toivottavasti nykypolvista kukaan ei joudu tällä lailla kärsimään. Muiden ihmisten saaminen kiinni seksi- ja parisuhdekokemuksissa on käytännössä mahdotonta.

Nuo vääristyneet uskomuksesi elämästä tuntuvat palvelevan sinua hyvin. Pitävät tutussa ja turvallisessa uhrin roolissa jolloin ei tarvitse ottaa itsestään vastuuta ja pähkinkuoressa kasvaa aikuiseksi.

Tässä on monia asioita taustalla. Yksi on että kristinuskon moraalikäsitysten rappeutuminen. 

Minun nuoruudessani seksi kuului vain toisiinsa sitoutuneille, ja tämä helpotti pariutumista valtavasti. Ei etsitty aina parempaa nurkan takaa, vaan ihan se oman kylän luotettava vanha luokkatoveri kelpasi puolisoksi. Toki silloinkin oli aktiivisia ihmisiä, mutta aika huonostihan monille kävi, on erottu ja karattu monia kertoja.

Edelleen uskovaiset uskaltavat sitoutua nuorina, se on vähän pakkokin jos meinaa seksiä saada :D Mutta sitoutumisessa on yksi avain onneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä se naisten nirsous ja koppavuus aiheuttaa miehille. Naisten kohdalla on ihan oma valinta jos ei ole seurustellut.

 

Naisten nirsous ja koppavuus on sitä, että tavallinenmies ei saa missikaunotarta ja ig megapyllistelijää.

Niinpä, eikä mies vilkaisekaan pienitissiseen ja paksuvatsaiseen tavalliseen tarjaan päin. Mutta eihän mies toki ole nirso eikä koppava.

"Minulla on sosiaalisia ongelmia vastakkaisen sukupuolen kanssa, menenpä siis seksuaaliterapeutille."

Tutui, että omassa nuoruudessani 80-luvulla seurustelukumppanin ja seksikokemusten kerryttäminen oli kaikkien ykköstavoite, kaikki nuorison hengailu tähtäsi siihen.

Nyt vaikuttaa kulttuuri olevan hyvin erilainen, nuoriso ei edes keräänny yhteen, vaan ovat 2-3 hengen porukoissa hiplaamassa kännykkää tai pelaamassa konsolipelejä.

Kylillä kulkevat vain sekakäyttävät ongelmanuoret.

Seksuaaliterapeutti ei mua ainakaan tule koskaan tapaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Nykymiehet  nysvää kotona tietokonetta eikä osaa enää vuorovaikuttaa. 

Nuoret naiset keskittyvät opiskeluun ja työntekoon eikä heillä jää aikaa muuhun. 

Mutta sitten on iso joukko aktiivisia nuoria, jotka löytävät kumppanin ihan kuten ennenkin.

Palstaincelit vain eivät tajua, että ovat poikkeavaa syrjäytyneistöä ja että syrjäytymisen johtaa oma käytös.

Ne aktiiviset nuoret ovat sitä tempparit-sakkia. Ei ihme, jos täysipäinen ihminen ei pariudu nuorena.

Minua taas kiinnostaisi tietää, että MITEN/MIKSI aikuisella ihmisillä ei ole mitään seurustelu/seksihistoriaa? En todellakaan moiti ketään ja meillä kaikilla on omat ongelmat. Olen vain utelias ja haluaisin ymmärtää taustoja ja syitä tuohon. Yleensä jotain kohtaamisia tapahtuu, jos vaan missään liikkuu... :) 

Vierailija kirjoitti:

Minua taas kiinnostaisi tietää, että MITEN/MIKSI aikuisella ihmisillä ei ole mitään seurustelu/seksihistoriaa? En todellakaan moiti ketään ja meillä kaikilla on omat ongelmat. Olen vain utelias ja haluaisin ymmärtää taustoja ja syitä tuohon. Yleensä jotain kohtaamisia tapahtuu, jos vaan missään liikkuu... :) 

Kasvoin uskonnollisessa ja väkivaltaisessa kodissa, ja koulussa oli kymmenen vuotta kiusaamista. En siis koskaan onnistunut kehittämään taitoja luoda ihmissuhteita. Ensimmäinen seurustelukokemus oli 26-vuotiaana Tinderistä, ja paljastui että hänellä oli toinen tyttöystävä. Nyt 32-vuotiaana olen siis edelleen täysin kokematon rakkauden ja aidon yhteyden suhteen, koska eihän tuota voi laskea oikeaksi suhteeksi, korkeintaan hyväksikäytöksi. Toinen tapa selittää asia on se että mielenterveyteni sosiaalisissa suhteissa on niin tillin tallin ettei kukaan halua minua vaivoikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, jos jää teinirakkaus ja nuoruuden seksikokemukset kokematta on tulevaisuus aika varmasti pilalla - melko satavarmasti mikäli on mies. Eipä ole tarvinnut pahemmin opiskella tai yrittää työelämässä edetä kun nuoruus on jäänyt täysin elämättä. Kamala kohtalo, toivottavasti nykypolvista kukaan ei joudu tällä lailla kärsimään. Muiden ihmisten saaminen kiinni seksi- ja parisuhdekokemuksissa on käytännössä mahdotonta.

Huh? Jätit sitten elämän elämättä, kun nuoruus oli hankala? Itsesäälissä rypeminen ei auta mitään. 

Ei todellakaan, eikä siitä saa mitään lisäpisteitä. Paitsi eräät ei tajua.

Vierailija kirjoitti:

Jep, jos jää teinirakkaus ja nuoruuden seksikokemukset kokematta on tulevaisuus aika varmasti pilalla - melko satavarmasti mikäli on mies. Eipä ole tarvinnut pahemmin opiskella tai yrittää työelämässä edetä kun nuoruus on jäänyt täysin elämättä. Kamala kohtalo, toivottavasti nykypolvista kukaan ei joudu tällä lailla kärsimään. Muiden ihmisten saaminen kiinni seksi- ja parisuhdekokemuksissa on käytännössä mahdotonta.

Uhriutumisesi ja mahdollisesti katkeruutesi estää molemminpuolisen positiivisen kohtaamisen, ja ainoa joka voi sinut tästä vapauttaa olet sinä itse. Etsi elämääsi edes jotain sisältöä, opiskelu ja työ sellaista tarjoaisivat, mutta olet niistä itse näemmä luopunut.

Vierailija kirjoitti:

Minua taas kiinnostaisi tietää, että MITEN/MIKSI aikuisella ihmisillä ei ole mitään seurustelu/seksihistoriaa? En todellakaan moiti ketään ja meillä kaikilla on omat ongelmat. Olen vain utelias ja haluaisin ymmärtää taustoja ja syitä tuohon. Yleensä jotain kohtaamisia tapahtuu, jos vaan missään liikkuu... :) 

Itselläni ainakin syynä on se että miehet ei oikein kiinnostu minusta ja jos kiinnostuu niin ovat kiinnostuneita vain yhen illan jutusta tai jonkinlaisesta pelistä. Vaikea siinä on mitään seurustelusuhdetta muodostaa kun en voi itse päättää että toi Erkki tuolla alkaa nyt seurustella mun kanssa. On tullut yksin matkailtua ja käytyä baareissa sekä nettideittejä käyttänyt pitkän aikaa.

N26

Vierailija kirjoitti:

Minua taas kiinnostaisi tietää, että MITEN/MIKSI aikuisella ihmisillä ei ole mitään seurustelu/seksihistoriaa? En todellakaan moiti ketään ja meillä kaikilla on omat ongelmat. Olen vain utelias ja haluaisin ymmärtää taustoja ja syitä tuohon. Yleensä jotain kohtaamisia tapahtuu, jos vaan missään liikkuu... :) 

Kiusaaminen koulussa, ujous ja tyttöjen yök-reaktiot nuorena. Muita syitä?

Seurustelemattomuus on todella raskas taakka kantaa ja se käy yhä raskaammaksi mitä vanhemmaksi tulee. Itse elin yksin 32 vuotiaaksi. En ollut seurustellut koskaan kenenkään kanssa, en päivääkään. (Koulukiusaus, ujous, miesvaltainen opiskelu ja työyhteisö) Yksi yhden illan seksikerta oli 31 vuotiaana.

Kun täytin 30, analysoin tilannettani perin pohjin. Mietin mikä on pahinta mitä voi tapahtua. Pahinta oli etten tee mitään ja elän ja kuolen yksin. Silloin päätin etsiä kumppanin, maksoi mitä maksoi. Seuraavan kahden vuoden aikana koin lukemattomia hylkäämisiä, ghostausta ja raastavaa henkistä tuskaa. Mutta kun vaihtoehtona oli elämä ja kuolema yksin, jaksoin eteenpäin. Ensimmäisen vuoden jälkeen aloin jo päästä treffeille. 32-vuotiaana löysin vihdoin kumppanin. Menin naimisiin 33-vuotiaana. Ensimmäinen lapsi syntyi kun olin 35, toinen 38-vuotiaana. Nyt olen 46 ja elän parasta aikaa elämässäni.

En ole kertonut seurustelemattomuudestani kenellekään, en puolisonillekaan. Suhteen alkuaikoina vastailin jotain epämääräistä, etten ole seurustellut pitkään aikaan. Nyt sillä ei ole enää väliä. Älkää kertoko uusille tuttavuuksille heti. Fake it until you make it. Voimia.