Oliko sinulla lapsena ravitsemuksellisia puutosoireita?

Ummetti - aikuisena opettelin syömään kuitupitoisemmin, kuten ruisleipää ja kaurapuuroa pullan ja vaalean leivän sijaan

Iho oli kuiva - aikuisena ymmärsin, että tarvitsen ravinnostani enemmän hyviä rasvoja esim.  oliiviöljyä

Ummetus. Olin huono syömään. Varmasti D-vitamiinin puute, ei syöty vitamiinia talvella. Huulet rohtuneet, raudan puute? Olen vm 73. 

Suupielet usein haavaumilla. B-vitamiinien puutos, otaksun, kun teki mieli syödä tuorehiivaa. Hiivasta sain muita B-ryhmän vitamiineja, mutta B-12 jäi edelleen puuttumaan.Söin monesti puolikkaan paketin hiivaa tuosta vaan.

Kuulin, että sukulainen söi savea johonkin omaan puutokseensa.

70-luku

Oli ja paljon.

Puutostilat 'luettavissa' aikuisiällä=keho kulunut loppuun. 

Söin liian vähän, sain liian vähän kaloreita, joten olin kitukasvuinen. Liian pienestä ruokamäärästä tuli myös ummetusta.

Lapsuuden huono ravitsemustilanne näkyy edelleen, olen "liian lyhyt" eli en kasvanut siihen luonnolliseen oletuspituuteeni. Hiukset ja kynnet ovat vahvistuneet kun ravitsemustilanteeni parani sitten teininä. Muuten sain kyllä riittävästi ravinteita, ei ollut proteiininpuutosta eikä vitamiinien puutostiloja, eli ruokavalioni oli kyllä ilmeisen tasapainoinen ja terveellinen.

En syönyt tarpeeksi, koska en pitänyt ruuasta, siitä tuli huono olo. Teininä selvisi, että olen allerginen sipulille! No ei ihme, ettei ruoka maittanut... Ja vielä vähän myöhemmin selvisi, etten voi syödä kanaa - sitä nyt ei 70-luvulla ollutkaan tarjolla, mutta 80-luvulla meillä oli herkkuna kaupasta haettu grillikana.