Voiko olla älykäs, vaikka ei pärjää ns. mensatyyppisissä testeissä?

Et tietenkään. Voin auttaa sinua eteenpäin?

Minkä alan yliopisto-opinnot? Kävitkö lukiossa pitkän vai lyhyen matikan? Minkä arvosanan sait?

Voi, olen itsekin esimerkki tästä. En osaa niitä kuviopäättelyjuttuja, epäilen hahmotushäiriötä, kun on ollut vaikeuksia samantapasten juttujen kanssa esim. suuntavaiston.

Älykkyys on hermoston nopeutta, prosessoritehoa. Kuten kaikki maallikotkin tietävät, ei nopeasta prosessorista ole mitään hyötyä, jos muut järjestelmän osat tökkivät. 

Järjestelmällinen, motivoitunut, korkealla energiatasolla varustettu ihminen pääsee usein pitkälle vaikkei nimellinen älykkyys niin korkea olisikaan.

 

En arvioisi omaa älykkyyttä pelkästään mensan testin avulla. Voidaan myös kysyä mikä kaikki älykkyyttä. 

Ap:lla muuten on myös suuntavaistossa ongelmia, voi hyvin olla kyse hahmotushäiriöstä. Tosin kirjoitetussa kielessä sitä ei ole ollenkaan, olen erityisen tarkka kielen kanssa.

Jos lähdetään siitä, että älykkyys on jotain synnynnäistä, niin kyky ymmärtää monimutkaisia asioita on oleellinen ominaispiirre älykkyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on hermoston nopeutta, prosessoritehoa. Kuten kaikki maallikotkin tietävät, ei nopeasta prosessorista ole mitään hyötyä, jos muut järjestelmän osat tökkivät. 

Järjestelmällinen, motivoitunut, korkealla energiatasolla varustettu ihminen pääsee usein pitkälle vaikkei nimellinen älykkyys niin korkea olisikaan.

 

Prosessoinnin nopeus on vain yksi älykkyyden osatekijä. Nopeus ei auta, jos ohjelmointi on virheellistä 😅

Voi olla todella hyvä ja lahjakas matematiikassa, vaikka ei pärjää Mensan kuviopäättelytesteissä. Ne vaativat älykkyyden lisäksi myös hyvää geometrista hahmottamista. Jos se ei toimi, niin noita tehtäviä ei pysty tekemään tarpeeksi nopeasti, vaikka looginen päättelykyky olisi todella hyvä.

Olen itse menestynyt matematiikan ja fysiikan opinnoissa paljon paremmin kuin mitä ko. testeissä. 

Tekniilan tohtori

Vierailija kirjoitti:

Ap:lla muuten on myös suuntavaistossa ongelmia, voi hyvin olla kyse hahmotushäiriöstä. Tosin kirjoitetussa kielessä sitä ei ole ollenkaan, olen erityisen tarkka kielen kanssa.

Mäkin olen tarkka kielen kanssa, äidinkieli oli 10 aina ja sain jopa vapautuksen kieliopista koulussa joskus kun osasin jo kaiken. Olin hyvä kaikissa aineissa, kirjoitin 6 ällää. Mutta Mensan testit ei onnistu millään, selittyy tuolla hahmotushäiriöllä todennäköisesti vaikka mitään oikeaa diagnoosia en ole koskaan hakenut.

Älykkyyttä on hyvin monenlaista, ja kuviopäättelytesti mittaa vain pientä osaa siitä.

Omassa lähipiirissäni on superälykäs tyyppi, väitellyt tohtoriksi matematiikasta. Mutta monet arkipäiväiset asiat ovat hänelle todella vaikeita, esimerkiksi missä järjestyksessä asiat on järkevintä tehdä tai mikä reitti valita. Ratkon jopa sudokuja paljon paremmin kuin hän, vaikka sudokujen pitäisi olla juuri sitä "puhdasta" loogista päättelyä, jota älykkyystestit mittaavat. Toisaalta jos testissä mitattaisiin vaikkapa musiikkikappaleiden tai kasvonilmeiden tunnistamista, olisin todella surkea siinä.

Jossain olen nähnyt sanottavan, että kuviopäättelytestit mittaavat vain yhtä asiaa, sitä miten ihminen menestyy kuviopäättelytesteissä. Onko sinulle tärkeää, että voit tuntea olevasi älykäs, ja jos on, niin miksi?

Voit. Älykkyysprofiilissasi on todennäköisesti epätasaisuutta. Itselläni on hyvät kielelliset taidot, matikkakin sujuu, samoin yliopusto-opinnot suoritettuna, mutta avaruudellinen hahmotuskykyni on surkea. 

Itse näen asian niin, että elämässä pärjäämiseen tarvittava älykkyys ei ole yksittäinen ominaisuus vaan kokoelma erilaisia ominaisuuksia, ja usein ns älykkyystestit mittaavat näistä vain jotain osajoukkoa. 

Vähän kuin fyysistä suorituskykyä mitattaisiin pelkästään pallonheitolla. Voi olla huippuluokan maratoonari tai uimari, mutta todella huono heittämään palloa. 

Hyvät pisteet Mensan testissä tarkoittaa että sinulla on sellaista lahjakkuutta joka auttaa vastaamaan oikein sellaisiin kysymyksiin mitä Mensan testissä kysytään, mutta mitään muuta se ei oikeastaan kerro. 

Aiemmin olin itse kiinnostunut tietämään oman äo:ni ja mietin mensan testiin menemistä, mutta nykyään ajattelen asiaa enemmän niin etten välttämättä edes halua tietää mitä testi näyttäisi.

Jos tulos olisi huonompi kuin oletan niin masentuisin ja se voisi vaikuttaa omaan itsetuntoon yms, ja toisaalta jos tulos olisi parempi kuln odotan, niin en tiedä toisiko sekään mitään erityistä hyvää. Saattaisin vaikka kokea epäonnistuneeni kun en älykkyydestäni huolimatta ole saavuttanut jotain asiaa tms.

Parempi kun ei edes tiedä, varsinkin kun kyseessä synnynnäinen ominaisuus johon ei voi suoranaisesti vaikuttaa. 

Yleensä koulut käyneet ihmiset omaa todella putkimaisen näön kaikkeen muuhun, ei se kerro mitään ihmisen älykkyydestä kuinka kauan se on istunut koulussa. Meillä on näitä ihmisiä meiän maailman johto täynnä, onks ne teiän mielest älykkäit?

Älykkyys voidaan mitata miljoonalla eri tavalla. 

Tein kerran erään työnhaun yhteydessä jonkinlaisen älykkyystestin. Heti ensimmäisistä tehtävistä alkaen minulla oli vaikeuksia ymmärtää miten testintekijä oli ajatellut että kyseiseen tehtävään pitäisi vastata. Koko homma meni ihan penkin alle ja työnhaku tyssäsi siihen. 



Pidän itseäni ihan kohtuullisen fiksuna ja yleensä varsinkin kolmiulotteista hahmottamista ja logiikkaa vaativat tehtävät ovat minulle sopivia, mutta tuossa kyseisessä testissä en vain ymmärtänyt tehtävistä mitään. 

Olen myös tehnyt pitkän ja ihan menestyneenkin uran alalla johon tuo hakemani tehtävä liittyi, joten ei pitäisi olla siitäkään kyse että olisin ollut hakemassa itselleni sopimattomaan työhön. 

Vierailija kirjoitti:

Yleensä koulut käyneet ihmiset omaa todella putkimaisen näön kaikkeen muuhun, ei se kerro mitään ihmisen älykkyydestä kuinka kauan se on istunut koulussa. Meillä on näitä ihmisiä meiän maailman johto täynnä, onks ne teiän mielest älykkäit?

Kyllä se aika paljon kertoo jos on pärjännyt koulussa ja opinnoissa, ja sitten vielä työelämässä edennyt johtavaan asemaan. Ei se mikään tae älykkyydestä ole, mutta aika vahva indikaattori. 

Toisaalta maailmassa on myös paljon hyvinkin älykkäitä ihmisiä jotka eivät päädy huippututkijoiksi tai yritysjohtajiksi. 

 

Miksi usein ajatellaan, että älykkäät päätyvät johtajiksi? Mielestäni siinä on kyse vain persoonallisuudesta, tietystä kilpailuhenkisyydestä ym. Tiedän todelma monta älykästä, jotka viihtyvät asiantuntijatehtävissä tutkijoina tms. Sen sijaan tiedän hyvin monta johtajaa, joilla ei aina ihan leikkaa. 

Mistä tiedät AP miten pärjäisit mensantestistä jos et sitä suorita. Älä oleta vaan tee se virallinen testi ja palaa sitten aiheeseen jos on syytä.