Kuinka monta kaveria/ystävää sulla on?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kysymys. Ketä määrittelen ystävikseni, ketä kavereikseni? Sellaisia, jotka tulisivat vaikka keskellä yötä pelastamaan tai lainaisivat rahaa, on kymmenkunta. 40-vuotissynttäreillä oli noin 40 henkeä ja varmaan parikymmentä ei päässyt pitkän matkan tai muiden kiireiden takia.
Minä varmaan lähtisin pelastamaan noita kaikkia pinteestä keskellä yötä tai lainaisin rahaa.
Aika heppoiset perusteet sulla on ystävyydelle...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kysymys. Ketä määrittelen ystävikseni, ketä kavereikseni? Sellaisia, jotka tulisivat vaikka keskellä yötä pelastamaan tai lainaisivat rahaa, on kymmenkunta. 40-vuotissynttäreillä oli noin 40 henkeä ja varmaan parikymmentä ei päässyt pitkän matkan tai muiden kiireiden takia.
Minä varmaan lähtisin pelastamaan noita kaikkia pinteestä keskellä yötä tai lainaisin rahaa.
Aika heppoiset perusteet sulla on ystävyydelle...
Mitä se sinusta sitten vaatii? Ystäviä on kertynyt muutama lapsuudesta, teini-iän tiivis ystäväporukka, muutama kaveri armeijasta, samoin työelämästä ja harrastuksista. Lisäksi joitain sukulaisia.
Minusta tuntuu, että heidän kanssaan on mukavaa viettää aikaa ja voin puhua heidän kanssaan aroistakin asioista. Toki ihmiset tuntevat tämän asian eri tavoin. Äitini esimerkiksi ei uskalla kertoa asioitaan kenellekään minua ja siskoani lukuunottamatta. Sitten se valittaa yksinäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita jonkun verran. En vaan vietä hirveänä aikaa niiden kanssa kun tulee lähinnä ryypättyä, eikä mulla ole edes rahaa nykyisin ryypätä.
Ettekö vietä muuten aikaa yhdessä kuin ryypäten?
Tasan nolla. Ja se on täysin oma valintani. Jos tulee kutsu luokkakokoukseen, vastaan ettei kiinnosta ja älkää vaivatko uudestaan. Jos tulee kutsu serkusten tapaamiseen, vastaan ettei kiinnosta. Olen tietoisesti katkaissut kaikki siteeni muihin kuin omaan perheeseeni ja se on ollut hieno päätös. Saa elää rauhassa vailla joutavia sukulaisvelvoitteita. Vapaus on mukava asia!
Mulla on kolme sellaista ystävää jolle voin kertoa ihan mitä tahansa, noitten lisäksi kavereita muutamia, alle 10.
Viihdyn hyvin yksin, joten olen määrään ja laatuun oikein tyytyväinen.
Onpas negatiivinen ketju, kun kaverittomuus kerää yläpeukkuja. Jos ihmisellä menee huonosti, tuntuu hyvältä, kun muilla menee vielä huonommin. Hävetkää. Vai pitäisikö sanoa, että olette totisesti ansainneet tilanteenne.
Vierailija kirjoitti:
Onpas negatiivinen ketju, kun kaverittomuus kerää yläpeukkuja. Jos ihmisellä menee huonosti, tuntuu hyvältä, kun muilla menee vielä huonommin. Hävetkää. Vai pitäisikö sanoa, että olette totisesti ansainneet tilanteenne.
Mutta kun se kaverittomuus ei ole kaikille negatiivinen asia. Minä iloitsen teidän kaikkien puolesta, jotka vietätte aikaa "kaverienne" kanssa ja osallistutte sukulais- /kaveritapaamisiin.
Itse olen kuitenkin sen luonteinen ihminen, että viihdyn yksin. En halua tavata lapsuuden kavereita enkä kaukaisempia sukulaisia. Ei minulla silti mene huonosti :)
Päin vastoin. Minulla menee oikein mainiosti kun ei kukaan häiritse.
Yksi, jenkki. Tullut siihen tulokseen ettei Suomalaisten kanssa edes voi olla kaveri tulee joko puukkoa selkään jossain vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Onpas negatiivinen ketju, kun kaverittomuus kerää yläpeukkuja. Jos ihmisellä menee huonosti, tuntuu hyvältä, kun muilla menee vielä huonommin. Hävetkää. Vai pitäisikö sanoa, että olette totisesti ansainneet tilanteenne.
Siis mitä? 😳 Alapeukkujako kaverittomille muka pitäisi antaa? Että lyödä vielä oikein lyötyä, että olipas kaverittomalla tyhmä kommentti.
Tsiisus mikä idiootti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas negatiivinen ketju, kun kaverittomuus kerää yläpeukkuja. Jos ihmisellä menee huonosti, tuntuu hyvältä, kun muilla menee vielä huonommin. Hävetkää. Vai pitäisikö sanoa, että olette totisesti ansainneet tilanteenne.
Siis mitä? 😳 Alapeukkujako kaverittomille muka pitäisi antaa? Että lyödä vielä oikein lyötyä, että olipas kaverittomalla tyhmä kommentti.
Tsiisus mikä idiootti...
Sisälukutaitosi ja ymmärryksesi on 7-vuotiaan tasolla. Se varmaan selittää paljon kaverittomuuttasikin.
Tällä hetkellä ei yhtään. :) Joskus on sellainen tilan tarve ja se energia ja aika mikä on käytettävissä, pitää suunnata muualle. Kyllä niitä kavereita sitten taas tulee jos on tullakseen. Olen itsenäinen luonne.
Vierailija kirjoitti:
Onpas negatiivinen ketju, kun kaverittomuus kerää yläpeukkuja. Jos ihmisellä menee huonosti, tuntuu hyvältä, kun muilla menee vielä huonommin. Hävetkää. Vai pitäisikö sanoa, että olette totisesti ansainneet tilanteenne.
Muiden tsemppaaminen ja huomioiminen on sinulle varmaan vieraita asioita. Mutta onneksi ei kaikille täällä. Mene muualle, jos et osaa tuoda muuta negatiivisuuttasi tänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas negatiivinen ketju, kun kaverittomuus kerää yläpeukkuja. Jos ihmisellä menee huonosti, tuntuu hyvältä, kun muilla menee vielä huonommin. Hävetkää. Vai pitäisikö sanoa, että olette totisesti ansainneet tilanteenne.
Siis mitä? 😳 Alapeukkujako kaverittomille muka pitäisi antaa? Että lyödä vielä oikein lyötyä, että olipas kaverittomalla tyhmä kommentti.
Tsiisus mikä idiootti...
Sisälukutaitosi ja ymmärryksesi on 7-vuotiaan tasolla. Se varmaan selittää paljon kaverittomuuttasikin.
Puhut näemmä itsestäsi. Tuo asia kyllä selvisi jo ekasta viestistäsi, ei sitä tarvitse enää rautalangasta meille vääntää.
Ei minulla ole kavereita. Kiltin ja kunnollisen miehen elämä on olla yksin ilman kavereita. Vanhemmatkin hylkäs kun olin lapsi ja naiset sitten ovat aina vältelleet koska haluavat vain alkoholisteja ja muita rikollisia kaverikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas negatiivinen ketju, kun kaverittomuus kerää yläpeukkuja. Jos ihmisellä menee huonosti, tuntuu hyvältä, kun muilla menee vielä huonommin. Hävetkää. Vai pitäisikö sanoa, että olette totisesti ansainneet tilanteenne.
Siis mitä? 😳 Alapeukkujako kaverittomille muka pitäisi antaa? Että lyödä vielä oikein lyötyä, että olipas kaverittomalla tyhmä kommentti.
Tsiisus mikä idiootti...
Sisälukutaitosi ja ymmärryksesi on 7-vuotiaan tasolla. Se varmaan selittää paljon kaverittomuuttasikin.
Puhut näemmä itsestäsi. Tuo asia kyllä selvisi jo ekasta viestistäsi, ei sitä tarvitse enää rautalangasta meille vääntää.
Ei tarvitse, kun ette te introvertit ja autisminkijollaolevat muutenkaan ymmärrä. Sympatiani on kuitenkin niiden puolella, jotka toivoisivat lisää ystäviä elämäänsä.
Facebookissa sata kaveria ja whatsupissa 1 tykkääjä.
Läheisiä ystäviä ei ole. Sellaisia kevyempiä kaverisuhteita/hyvänpäivän tuttuja on jonkin verran ja tulen sinänsä hyvin toimeen ihmisten kanssa. En vain osaa siirtää sitä tuttavuutta syvemmälle tasolle.
Vietän paljon aikaa siskojeni ja serkkujeni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Läheisiä ystäviä ei ole. Sellaisia kevyempiä kaverisuhteita/hyvänpäivän tuttuja on jonkin verran ja tulen sinänsä hyvin toimeen ihmisten kanssa. En vain osaa siirtää sitä tuttavuutta syvemmälle tasolle.
Vietän paljon aikaa siskojeni ja serkkujeni kanssa.
Eikö ne siskot ja serkutkin ole ystäviä?
Ei yhtään. En ole työtön enkä alkoholisti enkä käytä huumeita. Työni on yksinäistä työtä eli ei ole työyhteisöäkään, josta saisi kavereita. Niin paljon on asioita tämän yksinäisyyden takia kokematta, esim. en ole koskaan käynyt ulkomailla.