Lue keskustelun säännöt.
Koko psykoterapiasysteemi ollaan poistamassa
03.11.2023 |
Ja tilalle viiden päivän koulutetut. No riittääpä rahat kansoille sitten.
Ei ole välitetty luoda toimivaa systeemiä tähänkään asti, mutta tämä menee jo haistattelun puolelle.
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Liputan lyhytinterventioiden puolesta. Sain itse terapiaa, kun puolisoni kuoli. Kävin lähes 2 vuotta terapiassa enkä koe hyötyneeni siitä mitenkään
Voin tänä päivänä hyvin, mutta en usko, että terapia oli tässä edesauttamassa. Näin jälkikäteen ajatellen tuo oli ihan yhteiskunnan rahojen hukkaamista. Minulle olisi hyvin riittänyt supportiivinen keskustelu akuuteimmassa kriisin vaiheessa. Jonkinlainen lyhyt kriisi- interventio. Olisin jopa saanut vielä kolmannen vuoden terapiaa, mutta puhalsin pelin poikki. Mutta, on ryhmä, joka hyötyy ja tarvitsee pidempää terapiaa. Se heille suotakoon. Tarkkana pitää vaan olla, että kohderyhmä on oikea.
No joo. Jos sinulla ei ole mitään pohjaongelmia: lapsuustraumoja, masennushistoriaa tms. niin on todella outo ratkaisu ollut kahden vuoden tiivis terapia. Tuon kaksi vuotta ottaa orientoituminen puolison kuolemaan jo terveeltäkin ja sinulle olisi riittänyt alkushokin jälkeen vaikka jatkuvasti harvenevat ja harvenevat käynnit.
Traumapohjaisella puolison kuolema sitten voikin syöstä todella isoon kriisiin ja vuosien terapiaan, kun siellä rakennetaan koko elämä lapsesta asti uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi ehdin käydä omn Kelan tukeman 3 vuoden terapiani, jota jatkoin vielä omakustanteisesti jonkin aikaa. Auttoi paljon.
Ainoa positiivinen juttu uudessa systeemissä voi olla se, että sen avulla voi ehkä saada vähän nopeammin apua. Tuossa oman terapian aloittamisessa - terapeutin löytämisessä, tukien hakemisessa yms. oli aika iso työ. Lisäksi pitkäkestoiseen terapiaan sitoituminen vaatii varsinkin aluksi aika paljon voimia, mutta toki se kannattaa pidemmän päälle.
Jo aiemmin olen miettinyt, että tuon järjestelmän rinnalle olisi hyvä saada nopeammin ja helpommin saatavaa keskusteluapua akuuteimpaan hätään ja kun ihmisellä ei vielä ole voimia hakeutua pitkäkestoiseen terapiaan. Mutta huono juttu on, jos pidempiaikaisen hoidon saantia nyt vaikeutetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kaiken kaikkiaan hyvä muutos. Psykoterapiaa saa tällä hetkellä liian heppoisin perustein ja liian huonossa kunnossa. Se ei palvele potilasta, jos potilaalla ei ole mitään voimavaroja itse työskentelyyn. Moni saa lisäterapiaa kuntoutusterapian jälkeen juuri siitä syystä, ettei terapia ole ollut oikea aikaista ja kolmessa vuodessa ei ole saatu mitään aikaiseksi.
Ei psykoterapiaa saa kuin ihan kevyisiin ongelmiin, ei ne hoida mitään vaikeita tapauksia
Voisitko myös perustella väitteesi?
Me käydään perheterapiassa tyttäreni kanssa. Saadaan se vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena, jolloin se on ilmaista. Meitä ei mikään psykiatriselle hoitajalle jutustelemassa käyminen auta, on niin rankkaa settiä tapahtunut elämässä ja lapsella nepsy-oireita ja mt- ongelmia. Itselläni mt- ongelmia. Luulen, että tämä terapia pelastaa meidät vielä, alku on hyvä ja edistystä on jo tapahtunut. Hyvässä lykyssä tulee kaksi veronmaksajaa vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kaiken kaikkiaan hyvä muutos. Psykoterapiaa saa tällä hetkellä liian heppoisin perustein ja liian huonossa kunnossa. Se ei palvele potilasta, jos potilaalla ei ole mitään voimavaroja itse työskentelyyn. Moni saa lisäterapiaa kuntoutusterapian jälkeen juuri siitä syystä, ettei terapia ole ollut oikea aikaista ja kolmessa vuodessa ei ole saatu mitään aikaiseksi.
Ei psykoterapiaa saa kuin ihan kevyisiin ongelmiin, ei ne hoida mitään vaikeita tapauksia
Voisitko myös perustella väitteesi?
Minäkin haluaisin kuulla perusteet. Ennen on ollutkin näin, mutta nykyisin kun kriteerejä höllennettiin, niin psykoterapian määrääminen on mennyt ihan hulluksi. Terapiassa on ihmisiä, jonka kanssa jopa kolme vuotta menee siihen, että terapiaan on tultava ja sängystä noustava. Ihmisellä täytyy olla jo valmiuksia säädellä omaa ahdistustaan kun terapiaan menee, useinkaan näin ei enää nykyisin ole. Koko prosessi on aivan turha, jos ihmisellä ei ole mitään valmiuksia auttaa itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen käynyt psykiatrisella sairaanhoitajalla ja siitä oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Ei hänellä ollut osaamista auttaa asioissa joissa tarvitsin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Mielestäni aika moni ei edes tarvitse psykoterapiaa, vaan jotain tyyliin elämäntapa ohjaajaa tai vastaavaa, sellaista joka tsemppaa, auttaa ja on tukena ja muutenkin jakaa sellaisia ohjeita, miten selvitä elämässä, eikä vaan että no tutkitaan taas sitä menneisyyttä.
Huokaus. Vielä löytyy tällaisia asiaa ymmärtämättömiä.
Ei terapiasta ole välttämättä hyötyä.
Enempi hyötyä voi olla juurikin vaikka henkilöstä joka tsemppaa ja kannustaa, ohjaa, auttaa, on rinnallakulkija.
Juuri julkaistiin selvitys, jossa oli todettu että terapiaan käytetyt valtion varat ovat maksaneet itsensä takaisin. Terapiassa käyneillä oli terapiajakson jälkeen vähemmän työttömyyttä ja suuremmat tulot verrattuna niihin, jotka olisivat halunneet terapiaa mutta eivät saaneet.
Tietenkään terapiasta ei ole automaattisesti apua 100%:lle asiakkaista, mutta riittävän monelle on jotta systeemiä kannattaa pitää pystyssä.
Ja terapeutti nimenomaan tsemppaa ja kannustaa ja kulkee rinnalla, paitsi silloin jos siitä olisi henkilölle haittaa.
Sori, mutta sieltä psykoterapiasta juuri saa sitä valmennusta ja ohjeita ja kerrotaan, mikä on normaalia ja mikä ei. Ilmeisesti ihmisillä on jotain vääriä käsityksiä terapiasta?
Itsekin olen vähän vastaavan perheen kasvatti ja terapeutti sekä psykiatri ohjaavat minua näkemään, mikä on normaalia ja mikä ei ja sparraavat vastaantulevissa haasteissa.