Onko tällainen mille tyypillistä?
Mitä tehdä kun elämä junnaa aina paikallaan?
Ihan teinistä saakka tuntunut tältä. Yläasteella koulu ei enää kiinnostanut, ystävät pelkästään ja musta tuli todellinen unikeko. Aamut ovat olleet twinistä lähtien pahoja, en yksinkertaisesti herää herätyskelloon.
Sitten muutin 18v opiskelemaan muualle. Tapasin poikaystävän ja koulunkäynti loppui kun ei kiinnostanut taaskaan käydä.
Tätä samaa rumbaa jatkunut 14-vuotiaasta tähän päivään saakka, eli yli 10 vuotta. Pätkätöitä tullut tehtyä useassa työpaikassa ja useita kouluja kokeillut, kaikki kesteyttänyt.
Nyt aikuisena olen vielä onnistunut ahdistumaan. Stressi laukaisee sen (esim. opiskeluista aiheutuva). En myöskään pysty koko päivätyöhön, varsinkaan aamuun kun se pitkällä aikavälillä kuormittaa niin paljon, että ahdistus iskee.
Mikä on? En ymmärrä miksi edellinen poistettiin?
Kommentit (14)
Vierailija wrote:
Laiskuus.
En ole laiska. Tykkään tehdä paljonkin erilaisia juttuja, motivaatio vain loppuu nopeaan. Ap.
Voit joko jatkaa samalla linjalla tai sitten tehdä muutoksen.
Ehkä norepinephrine ja dopamiini-hormonit ovat sinulla alhaiset, katso netistä vinkkejä dopamiinin nostoon. Itselläni masennukseen auttoi venlafaxin, joka nostaa tuota norepinephrinea.
Olen myös juuri innostunut akupunktiosta, kannattaa tutkia vaikka "acupuncture points adhd" ja sitten hieroa niitä kohtia :)
Vierailija wrote:
Ehkä norepinephrine ja dopamiini-hormonit ovat sinulla alhaiset, katso netistä vinkkejä dopamiinin nostoon. Itselläni masennukseen auttoi venlafaxin, joka nostaa tuota norepinephrinea.
Olen myös juuri innostunut akupunktiosta, kannattaa tutkia vaikka "acupuncture points adhd" ja sitten hieroa niitä kohtia :)
Kiitos! Perehdyn tähän nyt! 😊 -Ap
Vierailija wrote:
Autisminkirjo?
ADHD:lta kuulostaa enemmän.
Vierailija wrote:
Noradrenaliini siis suomeksi.
Juu, tuolla "norepinephrine" -sanalla löytyy paremmin infoa (englanniksi).
ADHD?