Tänä jouluna se tapahtuu taas, kohta vaimo ehdottaa ettei osteta lahjoja ja se sovitaan, aattona hänellä kuitenkin on lahja!
Kommentit (47)
Sanot sille, että Joo, joo, ei osteta, ja sitten menet ostamaan. Sillähän siitä selviää.
Jos joku asia on tapahtunut tietyllä tavalla joskus ennen, miksi se tapahtuisi nyt toisin. Mene ostamaan se lahja!
Mites, jos tänään vuonna yllättäisit ja sinulla olisikin paketissa esim. kaunis kaulakoru, lahjakortti kasvohoitoon jne.
Naiset myös keskustelevat kaikesta, se on sitä ääneen ajattelua ja mietiskelyä. Ja unohtavat sitten koko jutun. Eli ostat sen lahjan, voithan piilottaa sen aluksi, jos tuntuu että ehdotus on edelleen voimassa. Ja sitten yllätät.
Vierailija wrote:
Noin vähän olet oppinut naisista avioliitossasi?
Ei valehtelu ja irrationaalisuus ole mikään naisten yleinen piirre, vaan joidenkin yksilöiden.
Juhlapöydän konvehteja rasia odottamaan.
Olen nainen ja inhoan tuollaista käytöstä. Just kun on sovittu, että ei lahjoja, niin sitten toinen rikkoo lupauksen "tässä on vain jotain pientä, ei tämä mikään varsinainen Lahja ole".
Muutenkin inhoan lahjojen antamista ja saamista. Kauhea riesa ravata kaupasta toiseen ja pohtia päänsä puhki, mitä toinen haluaa lahjaksi. Saada itse jotain täysin tarpeetonta ja joutua teeskentelemään kiitollisuutta, ettei antajalle tule paha mieli.
Miksi ei aikuinen ihminen voi itse ostaa itselleen sitä mitä haluaa? Miksi se pitää kääriä pakettiin ja teeskennellä?
Sanot sille vaimolle, että ei sovita, kun kuitenkin kerran ostat. Tietty jos vaimo ei suutu siitä, ettet ole ostanut lahjaa, niin ei kai siinä varsinaisesti ole ongelmaa.
Huomaa monikko ja yksikkö. Vaimo sopii, ettette osta "lahjoja" mutta ostaa "lahjan". Eli sovitte keskenänne ettette osta useita lahjoja. Vaimo ostaa siten vain yhden lahjan.
Tee samoin ja osta yksi huolella valittu lahja.
Sano vaimolle, että jouluna pitää ehdottomasti ostaa lahjat, piste. Sitten ei tarvitse leikkiä tuota esittämisleikkiä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Noin vähän olet oppinut naisista avioliitossasi?
Ei valehtelu ja irrationaalisuus ole mikään naisten yleinen piirre, vaan joidenkin yksilöiden.
Sinäkö kategorisoit tuon ylläkuvatun valehteluksi?
Vierailija wrote:
Olen nainen ja inhoan tuollaista käytöstä. Just kun on sovittu, että ei lahjoja, niin sitten toinen rikkoo lupauksen "tässä on vain jotain pientä, ei tämä mikään varsinainen Lahja ole".
Muutenkin inhoan lahjojen antamista ja saamista. Kauhea riesa ravata kaupasta toiseen ja pohtia päänsä puhki, mitä toinen haluaa lahjaksi. Saada itse jotain täysin tarpeetonta ja joutua teeskentelemään kiitollisuutta, ettei antajalle tule paha mieli.
Miksi ei aikuinen ihminen voi itse ostaa itselleen sitä mitä haluaa? Miksi se pitää kääriä pakettiin ja teeskennellä?
Voi että
sinäkö et koskaan ole saanut lahjaksi mitään mieleistä, mistä olisit vielä vuosienkin jälkeen ilahtunut?
Vierailija wrote:
Sanot sille vaimolle, että ei sovita, kun kuitenkin kerran ostat. Tietty jos vaimo ei suutu siitä, ettet ole ostanut lahjaa, niin ei kai siinä varsinaisesti ole ongelmaa.
Kannatan tätä :)
Sanot sen rouvalle vähän pilke silmäkulmassa, että joo, eipä sovitakaan nyt, mutta ei oteta lahjan löytymisestä mitään stressiä - eikä liian kallista
Ymmärrän ärsytyksen. Meillä sovittiin viime jouluna suvun kanssa, että ei lahjoja aikuisille. Vain lapsille. Siskoni sentään aatonaattona sanoi, että on hänellä kyllä lahjat kaikille. Hirveällä kiireellä piti sitten hankkia kaikille lahjat. Onneksi suurimmasta osasta lahjoja selvisi tuikkaamalla setelin kirjekuoreen, mutta esimerkiksi yli 90-vuotiaille on oikeasti tosi hankala keksiä mitään joululahjaa. Tänä vuonna en enää osallistu koko sukujouluun.
Onhan tuo vähän epäreilua käytöstä. Saa toisen tuntemaan syyllisyyttä siitä, ettei ole lahjaa, vaikka on sovittu, ettei osteta. Me on myös miehen kanssa sovittu, ettei osteta, ja sopimus on kyllä pitänyt.
Meillä on miehen kanssa noin ja kumpikin silti ostaa toiselle. Yhtäkkiä vaan tulee joku päähän pistos, että ostankin x:lle tuollaisen... Ihan pikkujuttuja siis puolin ja toisin. Lapsille sitten kunnon lahjat.
Vierailija wrote:
Olen nainen ja inhoan tuollaista käytöstä. Just kun on sovittu, että ei lahjoja, niin sitten toinen rikkoo lupauksen "tässä on vain jotain pientä, ei tämä mikään varsinainen Lahja ole".
Muutenkin inhoan lahjojen antamista ja saamista. Kauhea riesa ravata kaupasta toiseen ja pohtia päänsä puhki, mitä toinen haluaa lahjaksi. Saada itse jotain täysin tarpeetonta ja joutua teeskentelemään kiitollisuutta, ettei antajalle tule paha mieli.
Miksi ei aikuinen ihminen voi itse ostaa itselleen sitä mitä haluaa? Miksi se pitää kääriä pakettiin ja teeskennellä?
Niin. Mitäpä sitä parisuhteessa haluaisi ilahduttaa ja tulla ilahdutetuksi.
Jos tietää kumppanin toimivan noin, eli oikeasti antavan lahjan ja toivovan lahjaa, niin miksei niin voi sitten toimia?
Vaihtoehtoisesti voi tietty erota ja etsiä ajatuksiansa kanssa yhtenäisemmän.
Noin vähän olet oppinut naisista avioliitossasi?