Milloin riistan ruokinta kielletään?

Joillain paikoilla ymmärrän ruokinnan esimerkiksi taimikkotuhojen tai peltojen suojelemiseksi, mutta onhan tuo vähän kyseenalaista. Tosin ihminen on vallannut ja tuhonnut niin paljon elintilaa, että joillain alueilla kompensointi on varmasti ekologisen tilan ylläpitämiseksi tarpeen, mutta se, kannattaako näitä ruokintapaikkoja perustaa ihmisasutuksen läheisyyteen (koska helppous) ja itkeä sitten petokantojen kasvusta, on ihan validi kysymys.

Kuinkas yleisiä riistapellot mahtaa olla tänä päivänä? Olisi vähän luonnollisempi vaihtoehto ruokintapaikoille, eikä houkuttaisi ehkä niin paljon supikoiria yms. epätoivottuja vieraita paikalle, toisin kuin vilja yms. ruokinnat. 

Ei se kaato vaadi kuin yhden laukauksen, kun osaa ampua. 

Ruokinnalla ei houkutella eläimiä ihmisten lähelle, ei niitä mihinkään pihoihin tehdä. Siellä pellonreunan metsässä se eläin kulkee jokatapauksessa, oli ruokinta siinä taikka ei. Ruokinnalta niitä peuroja on helpoin poistaa ja samalla pystyy valitsemaan, että poistaa sopivan yksilön. Minusta yksi laukaus on armollisempi, kuin heikon yksilön kuoleminen nälkään. Tämä on toki vain minun mielipiteeni.

Hirvet eivät ruokinnoilla käy, mutta nuolukivillä kyllä. Fiksu porukkahan laittaa nuolukivelle myös kameran ja näkee sillä, milloin hirvet missäkin kivellä kulkevat. Helpottaa metsästyksen suunnittelua ja lisää tehokkuutta. Eli helpottaa kannan hoitoa ja vähentää kolareita. Niiden hirvien ei ihan oikeasti voi antaa vapaasti vaan lisääntyä. Tai sitten pitää hyväksyä se kolarimäärien kasvu. Urbaanissa maailmassa se ei vaan toimi niin, että ne eläimet kirmailee ainoastaan vaan siellä metsissä.

Susipelkoon ruokinnat ei vaikuta. Ne jotka pelkää, pelkää.

Antakaa niitten eläinparkojen jo olla rauhassa.

Kauraa ja omenaa viedään tonneittain metsään ja muutama peura saadaan saaliiksi silloin tällöin. Vähemmällä ruokinnalla olisi haastavaa puuhaa tuo metsästys🤔

Nykyisellään vaan lisätään valkohäntäpeurakannan holtitonta kasvua. Toki auttaisi myös antaa petojen lisääntyä mutta ei sekään kelpaa...

Vierailija wrote:

Kuinkas yleisiä riistapellot mahtaa olla tänä päivänä? Olisi vähän luonnollisempi vaihtoehto ruokintapaikoille, eikä houkuttaisi ehkä niin paljon supikoiria yms. epätoivottuja vieraita paikalle, toisin kuin vilja yms. ruokinnat. 

Ovat kyllä yleisiä, sähkölinjojen alla yms. joutomailla 

Vierailija wrote:

Kuinkas yleisiä riistapellot mahtaa olla tänä päivänä? Olisi vähän luonnollisempi vaihtoehto ruokintapaikoille, eikä houkuttaisi ehkä niin paljon supikoiria yms. epätoivottuja vieraita paikalle, toisin kuin vilja yms. ruokinnat. 

Taitaa olla vähenevissä määrin ja etelässä noita rajannee se, että vilkkaastiliikennöityjen teiden läheisyyteen ei tulisi perustaa vahinkoriskin kasvamisen vuoksi. Tukien (ja pellolle vuoroviljelyäkin ajatellen jäävien haittakasvien sekä niiden eläinten palaamisen ei-toivottuina vuosina) vuoksi tuskin noita kovin moni maatalouden parissa työskenteleväkään haluaa erikseen laittaa, vaikka toki erillisiä ruokintapaikkoja parempia vaihtoehtoja olisivatkin. 

Hirviä ei ruokita, hirvet syö metsätyömailla männynhavut, ja siirtyvät sitten seuraavalle työmaalle kun ruoka loppuu, ja peura on tasankoeläin, eli tarvitsee peltoa, ja heinää, ja kuolisi nälkään ilman ihmisen apua, se on vaan pakkasta suojassa metsissä.

Vierailija wrote:

Ei se kaato vaadi kuin yhden laukauksen, kun osaa ampua. 

Ruokinnalla ei houkutella eläimiä ihmisten lähelle, ei niitä mihinkään pihoihin tehdä. Siellä pellonreunan metsässä se eläin kulkee jokatapauksessa, oli ruokinta siinä taikka ei. Ruokinnalta niitä peuroja on helpoin poistaa ja samalla pystyy valitsemaan, että poistaa sopivan yksilön. Minusta yksi laukaus on armollisempi, kuin heikon yksilön kuoleminen nälkään. Tämä on toki vain minun mielipiteeni.

Hirvet eivät ruokinnoilla käy, mutta nuolukivillä kyllä. Fiksu porukkahan laittaa nuolukivelle myös kameran ja näkee sillä, milloin hirvet missäkin kivellä kulkevat. Helpottaa metsästyksen suunnittelua ja lisää tehokkuutta. Eli helpottaa kannan hoitoa ja vähentää kolareita. Niiden hirvien ei ihan oikeasti voi antaa vapaasti vaan lisääntyä. Tai sitten pitää hyväksyä se kolarimäärien kasvu. Urbaanissa maailmassa se ei vaan toimi niin, että ne eläimet kirmailee ain

Kyllä niitä ruokintapaikkoja monesti valitettavan lähelle asutusta tehdään. Ja vaikka olisikin kauempana, niin siellä ruokintapaikalla on taatusti ihmisen haju. Pedot hakeutuu ruokintapaikoille koska siellä pyörii niiden saalis ja jos siellä haisee myös ihminen, niin ei varmasti lisää petojen ihmisarkuutta. 

Vierailija wrote:

Hirviä ei ruokita, hirvet syö metsätyömailla männynhavut, ja siirtyvät sitten seuraavalle työmaalle kun ruoka loppuu, ja peura on tasankoeläin, eli tarvitsee peltoa, ja heinää, ja kuolisi nälkään ilman ihmisen apua, se on vaan pakkasta suojassa metsissä.

Ei varmasti peura kuole nälkään ilman ihmisen apua. 

Vierailija wrote:

Hirviä ei ruokita, hirvet syö metsätyömailla männynhavut, ja siirtyvät sitten seuraavalle työmaalle kun ruoka loppuu, ja peura on tasankoeläin, eli tarvitsee peltoa, ja heinää, ja kuolisi nälkään ilman ihmisen apua, se on vaan pakkasta suojassa metsissä.

Jos peurat ei pärjää ilman ihmisen ruokintaa niin silloin ne eivät yksinkertaisesti kuulu Suomen luontoon ja pitäisi kuolla pois. 

Eniten minua inhottaa kauriiden ruokinta, ennen kauriiden tuloa täällä Keski-Suomessa ei ollut läheskään niin paljon punkkeja kuin nykyään. Jos kauriskantoja ei ylläpidettäisi täällä ruokkimalla niin ei olisi punkkejakaan.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Hirviä ei ruokita, hirvet syö metsätyömailla männynhavut, ja siirtyvät sitten seuraavalle työmaalle kun ruoka loppuu, ja peura on tasankoeläin, eli tarvitsee peltoa, ja heinää, ja kuolisi nälkään ilman ihmisen apua, se on vaan pakkasta suojassa metsissä.

Ei varmasti peura kuole nälkään ilman ihmisen apua. 

Peura-alueella asuvan tiedän, että ei saa ruokaa mistään, jos on vähänkin korkeampi hanki, niin sitten kiertelevät karjatilojen pihoissa syömässä rehutähteitä, ja pellonreunapaalit on rikottu. Pitkin teitä menevät pihasta pihaan, ja kaikki ravinnoksi kelpaava syödään.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Hirviä ei ruokita, hirvet syö metsätyömailla männynhavut, ja siirtyvät sitten seuraavalle työmaalle kun ruoka loppuu, ja peura on tasankoeläin, eli tarvitsee peltoa, ja heinää, ja kuolisi nälkään ilman ihmisen apua, se on vaan pakkasta suojassa metsissä.

Ei varmasti peura kuole nälkään ilman ihmisen apua. 

Peura-alueella asuvan tiedän, että ei saa ruokaa mistään, jos on vähänkin korkeampi hanki, niin sitten kiertelevät karjatilojen pihoissa syömässä rehutähteitä, ja pellonreunapaalit on rikottu. Pitkin teitä menevät pihasta pihaan, ja kaikki ravinnoksi kelpaava syödään.

Varvut ja oksat on peurojen pääasiallista talviravintoa. Kyllä niitä luonnosta löytyy.

Se nyt on ihan luonnollista että peurat käyttävät mielummin helppokulkuisia teitä kuin korkeaa hankea, jos siihen on mahdollisuus. Näin tekee tietysti monet muutkin eläimet. Ei se sitä tarkoita että ne kuolisi jos ihmiset ei olisi niille talvella teitä auraamassa ja ruokkimassa.

Kauriit levittävät punkkeja. Kun muutin tänne, punkkeja ei ollut. Nyt niitä on jonkin verran koiraan tarttunut. Ärsyttää, kun metsästäjät ruokkivat kauriita.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Hirviä ei ruokita, hirvet syö metsätyömailla männynhavut, ja siirtyvät sitten seuraavalle työmaalle kun ruoka loppuu, ja peura on tasankoeläin, eli tarvitsee peltoa, ja heinää, ja kuolisi nälkään ilman ihmisen apua, se on vaan pakkasta suojassa metsissä.

Ei varmasti peura kuole nälkään ilman ihmisen apua. 

Peura-alueella asuvan tiedän, että ei saa ruokaa mistään, jos on vähänkin korkeampi hanki, niin sitten kiertelevät karjatilojen pihoissa syömässä rehutähteitä, ja pellonreunapaalit on rikottu. Pitkin teitä menevät pihasta pihaan, ja kaikki ravinnoksi kelpaava syödään.

Varvut ja oksat on peurojen pääasiallista talviravintoa. Kyllä niitä luonnosta löytyy.

Se nyt on ihan luonnollista että peurat käyttävät mielum

Et asu peura-alueella, ne menee teitä pitkin, ja metsissä niillä on polkuja karjatilalta, tai paalikasalta toiselle, niissä oksissa, ja varvuissa ei ole energiaa elämiseen, se että peurat näyttää syövän varpuja, ja puiden vesoja on on oikesti lajityypillinen käyttäytyminen, jolla ne ylläpitää heinätasankoa, eli poistavat puuston haittaamasta heinän kasvua.