Mihin Suomesta katosi yhteisöllisyys?

Yhteisöllisyys rapisee koko aika enemmän pois päin. Sen näkee ihan kaveripiirissä. Ennen tehtiin asiat laumassa ja tykättiin samoista asoista. Oli harrastukset, auttamiset jne jne. Nyt se yhteisöllisyys on kännykässä eikä kenelläkään ole aikaa ja halua mihinkään. Kukaan ei enää oikein käy missään kyläilemässä tai soittele. Kaikki viestintä tapahtuu facebookin seinillä tai instasssa ja joskus watasapissa joku kysyy jotain. Se iso porukka on hajonnut pirstaleiksi ja on tullut sellasia 2-3 ihmisen juttuja enää ja sitä 2-3 hengen ryhmän mukaan ei pääse enää. Nykypäivänä kaikki asiat mitä me tiedetään toisistamme on 90% textillä kirjoitettua tietoa. Nykyään, jos soittaa jollekin niin ei saa kiinni, mutta kun laittaa viestin facebookkiin, niin siihen vastataan heti. Jotenkin tuntuu, että taas menty rikkinäisemmäksi ettei enää oikein haluta kuullla edes toisen ääntä enää. Olemme keski-ikäsiä. Kaikki muuttui, kun tuli some.

Asuin lapsuudessani alueella, jossa sukuni on asunut satoja vuosia. Lähitalojen lähes kaikki asukkaat olivat melko läheistä sukua ja myöhemmin minulle on valjennut kuinka valtava osa koko paikkakunnan asukkaista oli jollain tavalla sukua. Oli helppoa olla yhteisöllinen kun ihmiset olivat ”serkkuja” tai jollain muulla tavalla samaa porukkaa.

Lisäksi ihmiset olivat usein tunteneet toisensa koko elämänsä ajan. Tiesin låhes kaikista kohtaamistani ihmisistä ainakin jotain.

Ennen oli ”heimoja”. Kaikki tällaiset rakenteet ovat murtuneet täysin. Nyt on vain itsemurhayksiö tai parhaimmillaan puoliso ja ehkä lapsi ja koira.

Netti, älypuhelimet, minä-minä-asenne. Ei hyvältä näytä, kun osalla ihmisiä ei pian ole mitään ihmiskontakteja, kun kaikki palvelutkin ovat netissä. Valtiot voivat selvitä vain yhdessä ja yhteisöllisesti toimien, tällainen korostettu yksilöllisyys on tuhon tie.  Ei demokratia säily, jos kaikilla on vain oikeuksia, muttei mitään velvollisuuksia eikä yhteistyöhalua tai -kykyä yhteisöään kohtaan. 

Joo tuntuu että kaikki on vaan toisiaan vastaan. Ei haluta auttaa toisia tai olla kivoja kavereita vaan kadehditaan,puhutaan pahaa ym. Todella outoa miten mennyt tähän...

Korona aika vei. Sen rokotuspakotuksen ja hysterian jälkeen suhteeni muihin suomalaisiin muuttui. Enää en tunne kuuluvani tähän porukkaan. Ei sitä ahdistelua unohda ikinä.

Entisaikojen yhteisöllisyys johtui siitä, että pelättiin erottua joukosta. Erilaiset ihmiset pystyvät antamaan rauhan ja elintilaa toisilleen, jos niin tahtovat. Monille tämä on kuitenkin ylitsepääsemätön kynnys ja mitä naapurin seinien sisällä tapahtuu kalvaa käsittämättömästi sydäntä.

Feminismi. Naisilla etuoikeus kaikkeen ja seuraavana m aa hanmuuttajat. Naisten ja muuttajien suomi. Suomessa on tarkkaan poliittisesti määritelty kenelle kuuluu mitäkin. Toiset on tasa-arvoisempia kuin toiset. Ei ole mitään yhteiskuntaa.

Arvojen kuten uskonnollisuuden puutteeseen ja monikulttuuriin. Ihmiset ei ole samaa heimoa jotka puhuu samaa kieltä ja näyttää samalta joten eivät yhteisöllisesti identifioidu toisiinsa.

A bleak picture of the corrosive effects of ethnic diversity has been revealed in research by Harvard University’s Robert Putnam, one of the world’s most influential political scientists. His research shows that the more diverse a community is, the less likely its inhabitants are to trust anyone – from their next-door neighbour to the mayor.

The core message of the research was that, “in the presence of diversity, we hunker down”, he said. “We act like turtles. The effect of diversity is worse than had been imagined. And it’s not just that we don’t trust people who are not like us. In diverse communities, we don’t trust people who do look like us.”

When the data were adjusted for class, income and other factors, they showed that the more people of different races lived in the same community, the greater the loss of trust. “They don’t trust the local mayor, they don’t trust the local paper, they don’t trust other people and they don’t trust institutions,” said Prof Putnam. “The only thing there’s more of is protest marches and TV watching.”

Vierailija wrote:

Asuin lapsuudessani alueella, jossa sukuni on asunut satoja vuosia. Lähitalojen lähes kaikki asukkaat olivat melko läheistä sukua ja myöhemmin minulle on valjennut kuinka valtava osa koko paikkakunnan asukkaista oli jollain tavalla sukua. Oli helppoa olla yhteisöllinen kun ihmiset olivat ”serkkuja” tai jollain muulla tavalla samaa porukkaa.

Lisäksi ihmiset olivat usein tunteneet toisensa koko elämänsä ajan. Tiesin låhes kaikista kohtaamistani ihmisistä ainakin jotain.

Ennen oli ”heimoja”. Kaikki tällaiset rakenteet ovat murtuneet täysin. Nyt on vain itsemurhayksiö tai parhaimmillaan puoliso ja ehkä lapsi ja koira.

Juu ja kaikki naapurit on pahoja, työkaverit on kamalia ja ne vähät sukulaiset tyhmiä. 

Vierailija wrote:

Suomesta on myös kadonnut sisu. Pandemia toi sen konkreettisesti esiin. Voi sitä ruikutuksen ja itsesäälin määrää. Nykymentaliteetilla olisi jäänyt suo kuokkimatta, kaski polttamatta ja naurishalme korjaamatta.

Uhriutumismentaliteetti tekee sen, että kaikesta kuuluu valittaa. Ihmiset eivät edes tajua tuota vitsausta itse, siis jatkuvaa kestovalitusta somealustoilla joka ei kuitenkaan helpota oloa tai ratkaise mitään.

Negatiivisuuden kehältä täytyy nykyään suojautua, tuo on myös psykologinen ase lietsoa tyytymätöntä ja kademielistä kyräilyä. Vaihtoehtoja on.

Siksi koska yhteiskunta palkitsee yksinäisen puurtajan, joka on omin voimin ilman apua menestynyt jollain alalla. Jos myönnät tarvitsevasi tukea johonkin olet heti laiska ja saamaton.

Vierailija wrote:

Jännä miten vasemmiston mainitseminen on tällä palstalla kiellettyä. Hehän ovat tehneet aina selväksi että olette joko meidän puolella tai jos ette, niin silloin olette meidän vihollisia.

Ennen hyväksyttiin erilaiset arvomaailmat paremmin, tajuttiin niiden merkitys demokratiassa. Nyt killuimme pelottavan kuilun partaalla missä vain yksi arvomaailma saisi olla oikea ja hyvä. Järkyttävää miten aggressiivisesti vastapuoli mustamaalataan, ymmärretään kaikkein kielteisimmän kautta. 

Sellaiseen maailmaan ei saa suostua missä ihmiset jaetaan hyviksiin ja pahiksiin, emme elä Disney-maailmassa emmekä Hollywood produktiossa - kun kieltäydymme uskomasta tarjottuihin yksinkertaisiin narratiiveihin. Sellainen yhteisöllisyys ei kiinnosta mikä perustuu pelkuruuteen ja miellyttämisenhaluun.

Vierailija wrote:

Arvojen kuten uskonnollisuuden puutteeseen ja monikulttuuriin. Ihmiset ei ole samaa heimoa jotka puhuu samaa kieltä ja näyttää samalta joten eivät yhteisöllisesti identifioidu toisiinsa.

A bleak picture of the corrosive effects of ethnic diversity has been revealed in research by Harvard University’s Robert Putnam, one of the world’s most influential political scientists. His research shows that the more diverse a community is, the less likely its inhabitants are to trust anyone – from their next-door neighbour to the mayor.

The core message of the research was that, “in the presence of diversity, we hunker down”, he said. “We act like turtles. The effect of diversity is worse than had been imagined. And it’s not just that we don’t trust people who are not like us. In diverse communities, we don’t trust people who do look like us.”

When the data were adjusted for class, income and other factors, they showed tha

Toisin sanoen, mitä räikeämpää on joukosta erottuminen, sen harvempi sitä uskaltaa tehdä riippumatta siitä mitä ihminen itse ajattelisi. Kyse on siis enemmistötyranniasta, vaikkei joutuisi vankilaan tai kuolisi kuten diktatuureissa tapahtuu. Seuraus on vain ihmisten yleinen paheksuminen ja syrjintä, mikäli olet avoimesti erilainen. Perinteinen muoto koulukiusaamisesta pohjautuu pitkälti yhtenäisyyskulttuuriin.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Jännä miten vasemmiston mainitseminen on tällä palstalla kiellettyä. Hehän ovat tehneet aina selväksi että olette joko meidän puolella tai jos ette, niin silloin olette meidän vihollisia.

Ennen hyväksyttiin erilaiset arvomaailmat paremmin, tajuttiin niiden merkitys demokratiassa. Nyt killuimme pelottavan kuilun partaalla missä vain yksi arvomaailma saisi olla oikea ja hyvä. Järkyttävää miten aggressiivisesti vastapuoli mustamaalataan, ymmärretään kaikkein kielteisimmän kautta. 

Sellaiseen maailmaan ei saa suostua missä ihmiset jaetaan hyviksiin ja pahiksiin, emme elä Disney-maailmassa emmekä Hollywood produktiossa - kun kieltäydymme uskomasta tarjottuihin yksinkertaisiin narratiiveihin. Sellainen yhteisöllisyys ei kiinnosta mikä perustuu pelkuruuteen ja miellyttämisenhaluun.

Turpakiinni! Rasistipersusika!!!

Vierailija wrote:

Arvojen kuten uskonnollisuuden puutteeseen ja monikulttuuriin. Ihmiset ei ole samaa heimoa jotka puhuu samaa kieltä ja näyttää samalta joten eivät yhteisöllisesti identifioidu toisiinsa.

A bleak picture of the corrosive effects of ethnic diversity has been revealed in research by Harvard University’s Robert Putnam, one of the world’s most influential political scientists. His research shows that the more diverse a community is, the less likely its inhabitants are to trust anyone – from their next-door neighbour to the mayor.

The core message of the research was that, “in the presence of diversity, we hunker down”, he said. “We act like turtles. The effect of diversity is worse than had been imagined. And it’s not just that we don’t trust people who are not like us. In diverse communities, we don’t trust people who do look like us.”

When the data were adjusted for class, income and other factors, they showed tha

Kommunistivainot ja Suomessa sivarikuulustelut ovat esimerkkejä yhtenäiskulttuurin positiivisista aspekteista. Periaatteessa kyse on Ein Volk, Ein Reich, Ein Führer ajattelusta.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Suomalaisille on tietääkseni edelleen tärkeää esim. yhdistystoiminta. Ainakin omalla asuinalueella ihmiset osallistuvat tapahtumiin ja tempauksiin. Tämä on moninainen alue, mutta silti. Voisikohan elitistisemmissä paikoissa olla vähemmän yhteisöllisyyttä?

Höpö höpö. Otetaanpa lähes mikä tahansa yhdistys niin siellä toimivien ihmisten keski-ikä on kuudenkymmenen kieppeissä. Nuorempia asia ei kiinnosta.

Niillä on kaikenlaisia diagnooseja melkein jokaisella. Syödään lääkkeitä jotka turruttavat. Ei siinä mitään yhteisöllisyyttä edes ajatella. Somettaminen vie kaiken ajan, ei riitä enää yhdistyksille mielenkiintoa ja aikaa. Sisukin on kadonnut, mennyt sen sileän tien. Nyt halutaan vaan vaan kivaa ja hauskaa ja paljon rahaa pitää olla myös. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Jännä miten vasemmiston mainitseminen on tällä palstalla kiellettyä. Hehän ovat tehneet aina selväksi että olette joko meidän puolella tai jos ette, niin silloin olette meidän vihollisia.

Ennen hyväksyttiin erilaiset arvomaailmat paremmin, tajuttiin niiden merkitys demokratiassa. Nyt killuimme pelottavan kuilun partaalla missä vain yksi arvomaailma saisi olla oikea ja hyvä. Järkyttävää miten aggressiivisesti vastapuoli mustamaalataan, ymmärretään kaikkein kielteisimmän kautta. 

Sellaiseen maailmaan ei saa suostua missä ihmiset jaetaan hyviksiin ja pahiksiin, emme elä Disney-maailmassa emmekä Hollywood produktiossa - kun kieltäydymme uskomasta tarjottuihin yksinkertaisiin narratiiveihin. Sellainen yhteisöllisyys ei kiinnosta mikä perustuu pelkuruuteen ja miellyttämisenhaluun.

Milloinkohan tuo "ennen" oli? Lapuan Liikkeen aikaan?

Vierailija wrote:

Netti, älypuhelimet, minä-minä-asenne. Ei hyvältä näytä, kun osalla ihmisiä ei pian ole mitään ihmiskontakteja, kun kaikki palvelutkin ovat netissä. Valtiot voivat selvitä vain yhdessä ja yhteisöllisesti toimien, tällainen korostettu yksilöllisyys on tuhon tie.  Ei demokratia säily, jos kaikilla on vain oikeuksia, muttei mitään velvollisuuksia eikä yhteistyöhalua tai -kykyä yhteisöään kohtaan. 

Nimenomaan kykyä luovia yhdessä ja neuvotellen. Tuo vaatii kypsyyttä eikä se kehity automaattisesti eikä tyhjiössä.

Kapina älylaitteita vastaan saisi tulla pian.

Onkohan ainoa toivomme. Kaikki hulluus hyödyntää nettialustoja maksimaalisesti, pahansuovasti.

Vierailija wrote:

Yhteisöllisyys on myös kyttäämistä ja jonkun ulkopuolelle jättämistä ja/tai tuomitsemista. Hyvä yhteisö on itse valittu yhteisö.

Niin,  yhteisöllisyys pitäisi alkuperäisen tarkoituksen mukaan varmaan tuoda jotain positiivisia asioita henkilön elämään.  Esim kyttäilyä tai juoruilua en itse näe sellaisena. Jos kovasti johonkin haluaa ystävystyä positiiviset asiat ja tarkoitukset mielessä, on varmaan ihan tavallisia tapoja siihen. 

Miten edes ulkopuolelle jättäminen tai kyttäminen liittyy sanaan yhteisöllisyys?  

Kaupungistuminen tietenkin vaikutti asiaan. Jos vanhemmat ja sisarukset asuivat satojen kilometrien päässä toisistaan, niin ei sitä yhteisöllisyyttä silloinkaan ollut oikeastaan kuin jouluna ja ehkä kesälomalla. Toinen asia on myös se, ettei ole enää pakko olla yhteisöllinen. Kun suomalaisten elintaso alkoi nousta, alkoi myös ilmestyä monenlaisia palveluita. Rahalla sai sen, mihin ennen tarvittiin yhteisö tekemään talkootyönä. Esimerkiksi muutot, remontit jne.