Lue keskustelun säännöt.
Miten voisi saada elämäänsä sellaista taikaa kuin nuorena oli?
29.10.2023 |
Luin tuolloin aivan innoissani kaikkia kauneusaiheisia lehtiä ja jonkun kynsilakan tai uuden topin ostaminen oli uskomattoman ihanaa. Puhumattakaan bileistä, keikoista ja reissuista. Kaikki oli uutta ja jännää.
Jopa käynti ruokaravintolassa tai ihan vaan kahvilassa oli niin kivaa.
Nyt voisin ostaa kaupasta ihan mitä vaan eikä mikään tuota sitä kutkuttavaa iloa enää. Kaikki reissutkin on vähän blaah ja uusien ihmisten tapaaminen ja juhliminen vielä tylsempää.
N42
Kommentit (66)
Itse en ole koskaan edes matkustanut ulkomaille... Ja ikää 32 v kohta. Ekan kerran rakastuin 29v ja aloin parisuhteeseen. Joskus oken onnellinen että olen tehnyt melkein kaikki asiat myöhässä muita saman ikäisiäni(jos yleistää). Teini ikä ja nuoruus oli kamalaa epävarmaa aikaa ja olin kiusattu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaus on mukavuusalueelta poistuminen. Koska olet viimeksi kokenut jotain aivan uutta, tilannetta jossa et oikeastaan tiedä mitä pitää tehdä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Mieti mikä on unelmien satusi ja toteuta se.
Olla astronautti tai kvanttifyysikko. Kumpaankaan ei ole rahkeita :D
Ap
Pitäisikö vähän panostaa tuohon unelmointiin, jos mitään kehitystä ei ole sillä saralla tapahtunut 30 vuoteen? Useimmilla ne unelmien sadut muuttuvat iän myötä, kun oma henkinen kasvu muuttaa arvoja ja elämänkokemus avaa uusia ovia, saa siis kuulla asioista, joista ei ennen edes osannut haaveilla. Sinä se nyt kumminkin edelleen mietit astronautin ammattia ja kiukuttelet, kun kynsilakka ei suo samaa riemua kuin teininä?
Ota vaikka tavaksi käydä joka päivä tunnin kävelyllä unelmoimassa. Aloita kaikin mokomin astronautista ja kynsilakoista. Vuoden kuluttua voi olla, että haaveilet jo ihan muista asioista, ja mukaan tulee myös semmoisia uusia haaveita, joita voi toteuttaa ja joista sitä iloa sitten löytyy.
Älä jämähdä. Ei keski-ikäinen saa iloa samoista jutuista kuin teini, eikä pidäkään.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Mieti mikä on unelmien satusi ja toteuta se.
Olla astronautti tai kvanttifyysikko. Kumpaankaan ei ole rahkeita :D
Ap
Pitäisikö vähän panostaa tuohon unelmointiin, jos mitään kehitystä ei ole sillä saralla tapahtunut 30 vuoteen? Useimmilla ne unelmien sadut muuttuvat iän myötä, kun oma henkinen kasvu muuttaa arvoja ja elämänkokemus avaa uusia ovia, saa siis kuulla asioista, joista ei ennen edes osannut haaveilla. Sinä se nyt kumminkin edelleen mietit astronautin ammattia ja kiukuttelet, kun kynsilakka ei suo samaa riemua kuin teininä?
Ota vaikka tavaksi käydä joka päivä tunnin kävelyllä unelmoimassa. Aloita kaikin mokomin astronautista ja kynsilakoista. Vuoden kuluttua voi olla, että haaveilet jo ihan muista asioista, ja mukaan tulee myös semmoisia uusia haaveita, joita voi toteuttaa ja joista sitä iloa sitten löytyy.
Älä jämähdä. Ei keski-ikäinen saa iloa samoista jutuista kuin teini, eikä pidäkään.
Minä sain nuorena kiksit hyvistä kirjoista ja leffoista sekä keskusteluista ystävieni kanssa. Tämä ei ole muuttunut. Ihan samoihin sfääreihin pääsen yhä lukemalla, äänikirjaa kuuntelemalla, ystäviä tapaamalla jne. Nautin esim suunnattomasti sunnuntairetkistä taidemuseoihin ja sen jälkeen istuskelusta kahvilassa.
Mä taas keski-ikäisenä arvostan monia asioita enemmän kuin nuorena. Huomaan enemmän yksityiskohtia ja nautin pienistä asioista enemmän.