Pitäisikö kunnon vanhanajan mielisairaalat saada takaisin?

Vierailija wrote:

Pitäisi. Sekopäitä on vapaana aivan liikaa.

Anna kun arvaan: pidät fraasia "vain vahvimmat selviävät" pätevänä ohjenuorana elämän suhteen?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Selkeästi kyllä huomaa, että monellakaan ei ole mitään käsitystä mielen sairauksista. Entisinä vanhoina "hyvinä" aikoina noissa mielisairaaloissa eli ihmisiä, jotka eivät olleet itselleen eivätkä muille vaaraksi, he eivät kuitenkaan pärjäneet itsenäisesti kotioloissa. Edelleen Suomessa on ihmisiä, jotka tarvitsisivat turvallista suljettua asuinympäristöä, jossa heitä ei "uhkaisi" ulkomaailma, ja joissa he saisivat tarvitsemansa avun ilman jatkuvaa taistelua jonkun hyvinvointialueen tai kelan säännösten kanssa. Ihan samalla tavalla meillä on kehitysvammaisia, jotka eivät voi asua itsenäisesti, tai muutoin vammautuneita, eikä heillekään enää meinaa löytyä sopivaa asuinpaikkaa. Ihminen, joka on neliraajahalvautunut, ei pärjää kotonaan, vaikka kuinka viisi kertaa vuorokaudessa joku kävisi tuomassa ruokapakkaukset jääkaappiin. Ihan samalla tavalla ihminen voi olla henkisesti vammautunut niin pahasti,

niin pahasti, ettei kykene ottamaan sieltä jääkaapista sit

 

Mielisairaala on nimenä joillekin harhaanjohtava sillä hoidettiin siellä muitakin kuin varsinaisia mielisairaita. Mielisairaille meillä on edelleen hoitolaitoksia jos ette ole tietoisia. 🙄

Juu, on niitä. Aivan liian vähän, ja liian tiukoilla kriteereillä. Olen itse asunut b-mielisairaalan vieressä (se oli siis tarkoitettu niilleä, jotka eivät tule koskaan paranemaan...) ja kun se lakkautettiin, niin nämä hoidokit siirrettiin "avohoitoon". Se ei ollut vielä kovin pahaa aikaa, kun oli kuitenkin ne varsinaiset mielisairaalat olemassa, ja niihinhän lopulta nämä päätyivät. Se varsinainen mielisairaala (jossa puolisoni ja hänen isänsä työskentelivät) sitten lakkautettiin parikymmentä vuotta myöhemmin, ja silloin potilaat jäivät aivan tyhjän päälle. IM-luvut ja muukin kuolleisuus oli huimaa, ja takaisin suljettujen seinien sisälle yritettiin päästä monella eri keinolla. Toiset pääsivät vankilaan, joka oli ihan sinänsä hyvä paikka, mutta ei kyllä pitäisi olla ensisijainen asuinratkaisu. Toiset oikeasti pääsivätkin näihin psykiatrisiin hoitolaitoksiin, mutta vähemmistöhän heitä oli.

Suomessa ei ole riittävästi asianmukaisia laitospaikkoja. Ei vanhuksille, ei vammautuneille, ei kehitysvammaisille, ei autisteille, ei muilla tavoin toimintarajoitteisille, ei mielisairaille.

Vierailija wrote:

Monesti mietin että miksi nykyaikana sallitaan esim se että joku henkilö uhkailee toistuvasti toisen henkeä ilman että siitä on mitään seurauksia kun "hän ei itse koe olevansa sairas". Sitten joissakin tapauksissa lööpit kirkuu miten käytös oli nähtävissä etukäteen. Niin oli, mutta yhteiskuntaa ei kiinnostanut. Omaisella ei ole mitään arvoa.

just tämä. Se tämän kesäinen missin tappo Tampereella. Varmasti oli näkyvissä että se ei pääty hyvin. Eikös se Lietsun vuokranantajakin kehottanut tätä tyttöä nostamaan kytkintä. Tässä tapauksessa se väkivaltaisesti käyttäytynyt mies olisi pitänyt sulkea johonkin pidemmäksi aikaa.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Pitäisi. Sekopäitä on vapaana aivan liikaa.

Anna kun arvaan: pidät fraasia "vain vahvimmat selviävät" pätevänä ohjenuorana elämän suhteen?

Eihän tuo pelkkä fraasi ole vaan ihan tiosiasi. Eikä tilanne ole ollut mitenkään toinen silloin kun mielisairaaloita oli. Toine fraasi siihen liittyen "pois silmistä pois mielestä". Kun ihmiset suljettiin laitoksiin ei heitä tarvinnut läheisten edes ajatella. Kun nämä sitten joskus kuolivat ei kukaan edes surrut kun ei he  olleet kellekään läheisiä.

Vierailija wrote:

Ne jotka ovat muille vaaraksi ei mielestäni kuuluu sairaalaan. Joku vankila jossa on hoitoa mahdollista saada olisi parempi.

Tämä on kyllä kieroa, että ihan oikeasti rikollisillakin on paremmat oltavat ja palvelut, kuin mt-potilailla. Kyllä siellä maksetaan eläminen, ruokailu ja asuminen, siellä kannustetaan liikkumaan ja opiskelemaan, on seuraa ja psykologia, töistäkin saa rahaa ja lääkärin palvelut nopeasti.

Miten tämä on oikeasti mahdollista "hyvinvointi"-valtiossa?

Joka kaupungissa pitäisi olla kaunis ja avara keskus jonne voi vaan kävellä sisään ja sanoa "voin todella huonosti enkä meinaa jaksaa", ja heti tulee ystävällinen apu. Siitä ohjattaisiin ensin johonkin lepotilaan ja rauhoittavaan ensiapuun jos tarvitaan. Sitten ihminen saisi kokeilla kaikkia mahdollisia hoitoja sienistä ja muista psykedeliajutuista peruslääkkeisiin, kunnes löytyy joku toimiva parannus.

Ihmisten hoitaminen ennen kuin tilanne pääsee pahaksi on aina halvempaa kuin hoito lähes liian myöhään, tai jonkun ihan seonneen väkivaltasotkujen selvittely ja korvailu.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Ne jotka ovat muille vaaraksi ei mielestäni kuuluu sairaalaan. Joku vankila jossa on hoitoa mahdollista saada olisi parempi.

 

 

Tämä on kyllä kieroa, että ihan oikeasti rikollisillakin on paremmat oltavat ja palvelut, kuin mt-potilailla. Kyllä siellä maksetaan eläminen, ruokailu ja asuminen, siellä kannustetaan liikkumaan ja opiskelemaan, on seuraa ja psykologia, töistäkin saa rahaa ja lääkärin palvelut nopeasti.

Miten tämä on oikeasti mahdollista "hyvinvointi"-valtiossa?

Onko mielisairaat innokkaita opiskelemaan?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Pitäisi. Sekopäitä on vapaana aivan liikaa.

Anna kun arvaan: pidät fraasia "vain vahvimmat selviävät" pätevänä ohjenuorana elämän suhteen?

Eihän tuo pelkkä fraasi ole vaan ihan tiosiasi. Eikä tilanne ole ollut mitenkään toinen silloin kun mielisairaaloita oli. Toine fraasi siihen liittyen "pois silmistä pois mielestä". Kun ihmiset suljettiin laitoksiin ei heitä tarvinnut läheisten edes ajatella. Kun nämä sitten joskus kuolivat ei kukaan edes surrut kun ei he  olleet kellekään läheisiä.

Kuinka niin ei kukaan kaivannut?

Olen joskus ollut osastolla ja äitini oli helpottunut, kun olin siellä ns turvassa ja hoidossa. Oli hän kyllä iloinen myös kun pääsin pois.

Ei ne läheiset lakkaa olemasta läheisiä.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Onhan niitä asumisyksikköjä mielenterveysongelmaisille. 

On, mutta liian vähän ja liian tiukoilla kriteereillä (ts. maksajaa ei löydy).

Eikö eläke riitä maksujen kattamiseen?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kannatan arkkitehtuurisesti tyylikkäitä rakennuksia luonnon keskellä rauhoittavine sisustuksineen. Paljon taidetta, musiikkia. Järvinäköala. Kerrankin tuntisi tulevansa kohdelluksi ihmisarvoisesti.

Kuka tuon suostuisi maksamaan ja mistä syystä?

Kalliimmaksi se tulee näitä (meitä) makuuttaa kotona veronmaksajien rahoilla tukien varassa. Tuommoisessa paikassa saattaisi joku jopa kuntoutus. Toki tulisi olla myös sitä kuntouttavaa tekemistä, ohjausta ja apua.

Rahoitetaanhan me vankien täysihoitokin?

Syrjäytyminen maksaa aika paljon.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Ne jotka ovat muille vaaraksi ei mielestäni kuuluu sairaalaan. Joku vankila jossa on hoitoa mahdollista saada olisi parempi.

 

 

Tämä on kyllä kieroa, että ihan oikeasti rikollisillakin on paremmat oltavat ja palvelut, kuin mt-potilailla. Kyllä siellä maksetaan eläminen, ruokailu ja asuminen, siellä kannustetaan liikkumaan ja opiskelemaan, on seuraa ja psykologia, töistäkin saa rahaa ja lääkärin palvelut nopeasti.

Miten tämä on oikeasti mahdollista "hyvinvointi"-valtiossa?

Onko mielisairaat innokkaita opiskelemaan?

Miksipä ei olisi?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kannatan arkkitehtuurisesti tyylikkäitä rakennuksia luonnon keskellä rauhoittavine sisustuksineen. Paljon taidetta, musiikkia. Järvinäköala. Kerrankin tuntisi tulevansa kohdelluksi ihmisarvoisesti.

Kuka tuon suostuisi maksamaan ja mistä syystä?

 

 

Kalliimmaksi se tulee näitä (meitä) makuuttaa kotona veronmaksajien rahoilla tukien varassa. Tuommoisessa paikassa saattaisi joku jopa kuntoutus. Toki tulisi olla myös sitä kuntouttavaa tekemistä, ohjausta ja apua.

Rahoitetaanhan me vankien täysihoitokin?

Syrjäytyminen maksaa aika paljon.

Kalliimmaksi tulee makuuttaa ilman hoitoa kuin täysihoidolla palvelijoiden eli hoitohenkilökunnan kanssa?

Joskus lyhytaikainen laitoshoito voi olla tarpeen mutta jos se pitkittyy siitä ei ole mitään hyötyä päinvastoin. Mikään sairaudenhoidossa ei edullisin vaihtoehto ole se että sairaala voittaa kotiolot.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kannatan arkkitehtuurisesti tyylikkäitä rakennuksia luonnon keskellä rauhoittavine sisustuksineen. Paljon taidetta, musiikkia. Järvinäköala. Kerrankin tuntisi tulevansa kohdelluksi ihmisarvoisesti.

Kuka tuon suostuisi maksamaan ja mistä syystä?

Avohoidoksi kutsuttu hoitamattomuus maksaa yhteiskunnalle menetettyinä työvuosina ja ihmisten elämän ja tulevaisuuden tuhoaminen tulee nykyisellään kalliiksi.Hoitopaikkojen puute tuhoaa kokonaisia perheitä, jotka yrittävät turhaan saada apua omaisilleen. Raha kannattaisi käyttää kunnolliseen hoitoon, joka palauttaisi potilaan työelämään.

Lukemattomat, ehkä suurin osa,”Muka”hoidossa, eli avohoidossa olevat eivät osaa pitää itsestään ja esim lääkityksestään huolta. He ovat näkyvänä osana kaduilla liikkuvia huonosti voivia ihmisiä. Lähimmäisiämme. Samasta syystä, kuin katkennut jalka kipsataan, psyykkinen sairauskin hoidetaan, eli jos on sairaus, se hoidetaan.

En kannata.

Suurin osa mielisairaista ei kuitenkaan ole vaaraksi muille.

Kannattaa tutustua ihmiseen ihmisenä, eikä mielisairauden kautta.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Pitäisi. Sekopäitä on vapaana aivan liikaa.

Anna kun arvaan: pidät fraasia "vain vahvimmat selviävät" pätevänä ohjenuorana elämän suhteen?

Eihän tuo pelkkä fraasi ole vaan ihan tiosiasi. Eikä tilanne ole ollut mitenkään toinen silloin kun mielisairaaloita oli. Toine fraasi siihen liittyen "pois silmistä pois mielestä". Kun ihmiset suljettiin laitoksiin ei heitä tarvinnut läheisten edes ajatella. Kun nämä sitten joskus kuolivat ei kukaan edes surrut kun ei he  olleet kellekään läheisiä.

Ainakin saivat ruokaa ja puhtaat vaatteet. Kuoltuaankin löytyivät viimeistään lääkkeidenjakoaikaan. Nykyisin löytyvät muumioituneina surkeista luukuistaan, poissa silmistä, pois mielestä.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Ne jotka ovat muille vaaraksi ei mielestäni kuuluu sairaalaan. Joku vankila jossa on hoitoa mahdollista saada olisi parempi.

 

 

Tämä on kyllä kieroa, että ihan oikeasti rikollisillakin on paremmat oltavat ja palvelut, kuin mt-potilailla. Kyllä siellä maksetaan eläminen, ruokailu ja asuminen, siellä kannustetaan liikkumaan ja opiskelemaan, on seuraa ja psykologia, töistäkin saa rahaa ja lääkärin palvelut nopeasti.

Miten tämä on oikeasti mahdollista "hyvinvointi"-valtiossa?

Onko mielisairaat innokkaita opiskelemaan?

Luuletko, että vain kouluttamattomat sairastuvat psyykkisesti? 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Pitäisi. Sekopäitä on vapaana aivan liikaa.

Anna kun arvaan: pidät fraasia "vain vahvimmat selviävät" pätevänä ohjenuorana elämän suhteen?

Eihän tuo pelkkä fraasi ole vaan ihan tiosiasi. Eikä tilanne ole ollut mitenkään toinen silloin kun mielisairaaloita oli. Toine fraasi siihen liittyen "pois silmistä pois mielestä". Kun ihmiset suljettiin laitoksiin ei heitä tarvinnut läheisten edes ajatella. Kun nämä sitten joskus kuolivat ei kukaan edes surrut kun ei he  olleet kellekään läheisiä.

Ainakin saivat ruokaa ja puhtaat vaatteet. Kuoltuaankin löytyivät viimeistään lääkkeidenjakoaikaan. Nykyisin löytyvät muumioituneina surkeista luukuistaan, poissa silmistä, pois mielestä.

Se tuskin saa ihmiset maksamaan noitten ylläpitoa että ihmiset löytyisi ajoissa.

Minusta mielisairaalaita on ihan turha yrittää romatisoida. Ei niissä silloinkaan kun niitä vielä oli olot mitkään inhimilliset ollut. Hoitoon on aina käytetty mahdollisimman vähän rahaa eikä se siitä mihinkään muutu vaikka toivoisit kuinka muuta.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kannatan arkkitehtuurisesti tyylikkäitä rakennuksia luonnon keskellä rauhoittavine sisustuksineen. Paljon taidetta, musiikkia. Järvinäköala. Kerrankin tuntisi tulevansa kohdelluksi ihmisarvoisesti.

Kuka tuon suostuisi maksamaan ja mistä syystä?

Avohoidoksi kutsuttu hoitamattomuus maksaa yhteiskunnalle menetettyinä työvuosina ja ihmisten elämän ja tulevaisuuden tuhoaminen tulee nykyisellään kalliiksi.Hoitopaikkojen puute tuhoaa kokonaisia perheitä, jotka yrittävät turhaan saada apua omaisilleen. Raha kannattaisi käyttää kunnolliseen hoitoon, joka palauttaisi potilaan työelämään.

Lukemattomat, ehkä suurin osa,”Muka”hoidossa, eli avohoidossa olevat eivät osaa pitää itsestään ja esim lääkityksestään huolta. He ovat näkyvänä osana kaduilla liikkuvia huonosti voivia ihmisiä. Lähimmäisiämme.

Minäkin olen muka avohoidossa. Olen puolen vuoden jonossa hoitajalle. Vuosi sitten sairastin psykoosin ja minulla on skitsofrenia. En saa edes avohoitoa.

Riittääkö tk-eläke (se pienin) asumisyksikön maksuihin? Kuka tietää?

Vierailija wrote:

Riittääkö tk-eläke (se pienin) asumisyksikön maksuihin? Kuka tietää?

Riittää jos täytät kriteerit. Eli toimintakykysi on sitä luokkaa että et pärjää kotona.