Lue keskustelun säännöt.
Kenen kanssa voi jutella,jos ei halua mitään merkintöjä mihinkään?
28.10.2023 |
Moi. Mietin onko yhteiskunnalla mitään tahoa, jonka kanssa voi jutella ongelmista ja pyytää apua/neuvoa ilman,että ne päätyy mihinkään tietokantaan?
Mulla on psykan hoitaja ja näen sitä ehkä 2 kertaa vuodessa.kuulemma pitäisi nähdä 3 kuukauden välein,mutta se ei toteudu. (Joudun perumaan ajan,enkä saa uutta tilalle etc). Lisäksi joka toinen kerta tyyliin vaihtuu se hoitaja.
Tässä vielä se ongelma,että ne kirjaa lähes kaikki niin en halua puhua oikein mitään, eikä siinä ehdi. Ja hoitajatkin jää etäiseksi. Juuri ja juuri jotenkin tutustunut niin taas uusi hoitaja
On siis elämässä haasteita,joihin kaipaisin neuvoa ja muutenkin purkaa mieltä,mutta en halua,että ne kirjataan ylös.Lähipiirille en pysty avautumaan. Tai sille,joka on jäljellä.
Sosiaalihuollon työntekijätkin ilmeisesti kirjaavat asiat johonkin tietokantaan.
Onko joku lakimies ainut jolla vaitiolovelvollisuus? Vai onko sekin vain jenkkileffojen aiheuttamaa harhaa.. (lakimies juttu vitsi, en tarvitse sellaisia palveluksia,mutta ne aina sanovat elokuvissa että täysi vaitiolovelvollisuus).
Kommentit (102)
Vierailija wrote:
Yksityiselle palveluntuottajalle, joka ei ole virallinen psykoterapeutti.
"Ihminen tavattavissa -kasvuohjelman ja terapiakoulutuksen läpikäyneet henkilöt ovat terapia-alan ammattilaisia, jotka kohtaavat asiakkaansa ihmisinä eivät ammattiroolinsa takaa. Terapeuttiemme vastaanotolle et tarvitse lähetettä."
Ja hintaa oli? Oliko ammattitaitoa kuinka myös?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä parhaalle ystävälle tai puolisolle pitäisi pystyä puhumaan kaikesta.
Vierailija wrote:
Pappi taitaa olla nykyään tosiaan ainoa joka noudattaa oikeasti vaitiolovelvollisuutta. Kaikki hoitajat ja muut paitsi puhuu työtovereille ja kavereille, mutta myös kirjaa kaiken Kantaan, osta joku perushakkeri levittää ne pitkin nettiä.
Olispa sellainen entisajan ripitysbunkkeri missä pappi istuu seinän takana ja kuuntelee 😆. Katolisessa kirkossako sellaiset on?
Olen hyvä kuuntelemaan ja osaan antaa hyviä neuvoja. Olisko tilausta sellaiselle puhelinlinjalle jossa voi avautua ja saa empatiaa ja neuvoja? Maksusta toki mutta kohtuullisesta sellaisesta. Saakohan kuka vain sellaista linjaa avata ilman psyk.puolen koulutusta?
Vierailija wrote:
Etsiydy lähimmän suuren vesialueen ääreen ja karju ongelmasi ulapalle päin.
Toista tarvittaessa.
Viesti kulkee vettä pitkin?:)
Ihan hyviä neuvoja joillekin.
Käytännön ongelmia tuskin ratkaisee. Mutta ehkä auttavat muita.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Seurakunnan diakoniatyössä on tarjolla maksutonta keskusteluapua. Ei vaadi uskonnollisuutta eikä sisällä rukoilua tms. ellet itse halua.
Tämä mullekin tuli mieleen. On kyllä sairaaksi mennyt kun luottamuksellisuus on täysin tuhottu Kannan myötä. Tsemppiä ap!
Kiitos tsempeistä. Oikeasti :)
-ap
💜 Ei mitään, todella toivon että saisit jotain helpotusta tilanteeseesi!
Miksi perut aikoja hoitajalle? Jos apua haluaa, siihen pitää pystyä sitoutumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy ymmärtää ettei missään maksuttomassa palvelussa voi olla työntekijöitä, jotka tarjoavat joka asiaan "luotettavia" vastauksia. Ammattitaitoon kuuluu erikoistua tiettyihin asioihin myös maksullisissa palveluissa.
Wikipediasta katsominen on yleistietokysymyksissä melko luotettavaa. Muuten itsellekin jää vastuuta.
Itse olet itsesi paras terapeutti. Kävin kerran pakollisessa psykologian istunnossa koska, jotta olisin saanut lisää saikkua piti käydä eka siellä. Oli ihan kiva psykologi, mutta ei mun juttu. Toisaalta vahvisti asioita ja tiesi kertoa miten kiusaaja toimii. Kiusaaminenhan noudattaa aina samaa kaavaa. Sanoi myös suoraan ettei kiusaaminen lopu ja kannattaa lähteä työpaikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asianajat ja lakimiehet kuuntelee maksusta, sehän on niiden todellinen työ, eikä jää merkintää mihinkään jos siitä sopii eikä koeta junailla mitään lainvastaista koska niillä on työnsä puolesta totuudessa pysymisvelvollisuus.
Ja voi sitä purkautua palstallakin ihan ilmaiseksi mutta ne jutut päätyy kyllä talteen ties mihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmisten suurin pelko on se että se kirjataan jonnekin? Muutenkin tuommoiset vastaamon-tapaiset hakkaukset on todella harvinaisi. Vastaamo oli myös yksityinen asema. Eli jos avautuu vaika psykologille tai hoitajalle, niin ne tiedot jäävät vain kantaan, enkä tiedä onko kantaan koskaan hakattu.
Ei mua ainakaan kiinnosta jos joku saa tietää, että mulla on ollut rankkaa. Käyn siis kerran kuussa juttelemassa samalla kun saan hoitoa fyysiseen sairauteen. Se on ihan normaalia hoitaa myös sitä mielenterveyttä eikä sitä tule hävetä. Mitä väliä jos joku saa tietää. Sehän osoittaa vaan vahvuutta että uskaltaa puhua ongelmistaan.
Yksityinen psykoterapeutti, jolle maksat itse, ei kirjaa käyntejä kantaan vaan hänellä on vain omat muistiinpanot.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Yleensä parhaalle ystävälle tai puolisolle pitäisi pystyä puhumaan kaikesta.
Ei ole puolisoa. Asun yksin. Ja kaverit kaikkosivat aika äkkiä,kun sairastuin ja jouduin jäämään pois menoista, töistä etc. On siis ihan liikkumisen kanssakin vaikeuksia.
Muutama jäljellä jäänyttä läheistä ei halua kuormittaa yli heidän oman kestokyvyn. Ja kun kaikkea ei voi kertoa, eivät ymmärrä kaikkea ja eivät edes halua tietää kaikkea.
Ei kenellekään voi väkisin kaataa kaikkea niskaan.
-ap
Vierailija wrote:
Yksityiselle palveluntuottajalle, joka ei ole virallinen psykoterapeutti.
"Ihminen tavattavissa -kasvuohjelman ja terapiakoulutuksen läpikäyneet henkilöt ovat terapia-alan ammattilaisia, jotka kohtaavat asiakkaansa ihmisinä eivät ammattiroolinsa takaa. Terapeuttiemme vastaanotolle et tarvitse lähetettä."
En suosittele. Heillä ei ole vaitiolovelvollisuutta kuten oikeilla psykoterapeuteilla on.
🇺🇦🇮🇱
Pappi. Hänellä on luultavasti tiukin vaitiolo-oikeus. Monet muut voidaan velvoittamaan kertomaan tiedot esim oikeudessa.
Vierailija wrote:
Miksi ihmisten suurin pelko on se että se kirjataan jonnekin? Muutenkin tuommoiset vastaamon-tapaiset hakkaukset on todella harvinaisi. Vastaamo oli myös yksityinen asema. Eli jos avautuu vaika psykologille tai hoitajalle, niin ne tiedot jäävät vain kantaan, enkä tiedä onko kantaan koskaan hakattu.
Ei mua ainakaan kiinnosta jos joku saa tietää, että mulla on ollut rankkaa. Käyn siis kerran kuussa juttelemassa samalla kun saan hoitoa fyysiseen sairauteen. Se on ihan normaalia hoitaa myös sitä mielenterveyttä eikä sitä tule hävetä. Mitä väliä jos joku saa tietää. Sehän osoittaa vaan vahvuutta että uskaltaa puhua ongelmistaan.
Naiivi kommentti. Tietojen urkkimisia on ollut vaikka kuinka paljon, ja psykan puolen kirjaukset nyt muutenkin usein hankaloittavat muun hoidon saamista. Miksi et itse huuda keskellä toria mt-ongelmistasi? Onko kuitenkin niin että sinullakin on tarve jonkinlaiseen yksityisyyteen?
Muuta kysymys eri muotoon ja tee aloitus palstalle. Älä puhu itsestäsi.
Vierailija wrote:
Miksi perut aikoja hoitajalle? Jos apua haluaa, siihen pitää pystyä sitoutumaan.
Jos ajan saa 3 kuukauden päähän niin en voi mitenkään ennustaa mitä silloin on. Tarvitsen apua liikkumiseen, vaikuttavat muutkin kuin oma aikataulu. Viimeksi esim. Oli korona. Pyysin vaihtamaan puhelinajaksi,mutta ei käynyt. Peruutin kyllä pari päivää ennen.
Joka tapauksessa, aloituksessa kysyin paikkoja,jossa EI KIRJATA kaikkea ylös.
Mainitsin tuon maksimissaan 4krt vuodessa,koska mielestäni se ei ole paljoa, enkä ajatellut edes vain itseäni. Ja mietin onko muillakin sama tilanne. Vähän niinkuin sivulauseessa. Eli sain 2h 4 h sijaan juttelua vuodessa. (Yksi ajoista meni yhden hakemuksen käsittelyyn). En tiedä miten voisin "sitoutua" enemmän.
Mutta kiitos panostuksestasi keskusteluun. Huomaa tässäkin miten ihmiset tekee johtopäätöksiä asioista joista ei edes tiedä mitään.
-ap
Papilla on lakisääteinen vaitiolovelvollisuus, jonka saa rikkoa vain harvoissa, laissa säädetyissä poikkeustapauksissa (osa lapsiin kohdistuvista rikoksista ja ehkä jotain muutakin?). Kävin opiskeluaikoinani juttelemassa oppilaitospapin kanssa mielenterveysongelmistani, eikä pappi edes kysynyt sukunimeäni missään vaiheessa.