Harkitsen eroa miehestäni. Kannattaako pistää heti poikki, vai odottaa vielä muutama kk että saan kämpän ja rahaa kasaan?
Ollaan oltu lähemmäs 10 vuotta yhdessä, naimisissa siitä 5 vuotta. Löytyy yksi päiväkoti-ikäinen lapsi.
Lapsen syntymän jälkeen havahduin siihen että minä olen se joka käy töissä ja hoitaa kodin.
Ja ennen kun joku sanoo, mies halusi useamman lapsen, en ollut itse varma edes yhdestäkään mutta sovittiin yksissä tuumin että aloitetaan siitä yhdestä. Lapsen syntymän jälkeen vasta tajusin että eihän mies ollut ennenkään siivonnut ja hoitanut kotia, nyt hommia oli/on kaksin verroin enemmän. Opin tästä "virheestä" ja hoidin ehkäisyn kuntoon ja näillä näkymin en ole enempää hoidettavia kontolleni hankkimassa.
Olen matalapalkka-alalla töissä, ja se työkin syö minusta voima kun kokoajan miehistö on alimitoitettu, joten käytän ne loput vähänkin voimavarat kotitöihin ja lapsen kanssa olemiseen.
Kaiken lisäksi mies vaikuttaa olevan masentunut, mutta ei suostu edes hakemaan apua/juttelemaan kenenkään kanssa.
Olen alkanut nähdä että itse "hukutan ja uhriaan" itseni kaiken alle ja nyt olen alkanut näkemään eron itselleni pelastusrenkaana. Yrittäessäni kesyttää talomme kaaosta, olen alkanjt haaveilla omasta asunnosta, missä mies ei olisi sotkemassa, lapsi olisi 50-50 hoidossa ja mäkin saisin vain hetken olla ja rentoutua.
Olen ennenkin miehelle sanonut että hänen täytyy osallistua enemmän, viedä edes omat tiskit koneeseen ja samalla kun käy tupakalla, viedä roskat yms. Eihän nämä ole liikaa pyydetty? Monet pyynnöt/keskustelut on käyty, eikä mikään ole muuttunut
Rakastan miestäni ja en halua rikkoa meidän perhettä, mutta tajusin että ennen kun lapsella alkaa koulu, mun tarvitsee tehdä päätöksiä eron suhteen. Ajattelin jäädä tälle paikkakunnalle että lapsen päiväkoti/tuleva pysyisi samana. Tätä ennen kerätä vuokravakuuteen yms rahaa muutaman kuukauden. Vai pitäisikö pistää kerralla poikki?
Kommentit (59)
Asiat järjestyy kun niitä lähtee järjestämään.
Meinasitko kertoa miehellesi ollenkaan että osaa varautua, vai lähdetkö ilman mitään "varoituksia"? Onko mies väkivaltainen?
Sulla vaikuttaa olevan copy-paste elämä.
Vierailija wrote:
Asiat järjestyy kun niitä lähtee järjestämään.
Tarkoitatko eroa tässä kohtaa vai mitä? Mistä tarttua kiinni ekana ja alkaa järjestemään kun kaikki kortit on jo käytetty?
Ja "unohtui" lisätä että miehellä on myös monia omia harrastuksia, etkä itse pääse ikinä mihinkään..?
Mitenköhän eron mahdollisesti tullessa huoltajuus menisi? Luuletko että mies ottaisi enemmän osaa lapsenne hoitamiseen?
Vierailija wrote:
Unohtui lisätä että mies käy töissä, tekee pääsääntöisesti yövuoron mikä vähän sekoittaa pakkaa välillä kun mullakin on vuorotyö
Ap
*minä olen se joka käy töissä ja hoitaa kodin".
Tuosta luulisi että mies ei ole töissä vaan möllöttää kotona tekemättä mitään.
Senkun lähdet. En jaksa enää teitä iänikuisia jauhajia, jankuttajia ja jahkailijoita. Tee mitä huvittaa, ei liikuta mua.
Uskon, että JOKAINEN vanhempi tunnistaa tuon vaiheen. Vaikka sinusta nyt tuntuu, että tilanne on raskas, niin eron jälkeen se on monin verroin raskaampi. Nyt olette yhdessä jakamassa lapselle huomiota. Kun olet yksin - et pystyisi edes rauhassa siivoamaan. Kerroit, että miehesi on vuorotyössä...Eli tilanne on hänelle myös raskas. Tein itsekin yövuoroja lasten ollessa pieniä, ja mieheni oletti automaattisesti, että hoidan yövuoron jälkeen sairaita lapsia ja hoidan kotityöt.
Olimme kummatkin todella väsyneitä ja ylikierroksilla. Jälkeenpäin ajateltuna sanoisin, että tärkeintä on keskittyö vain "olemiseen lapsen kanssa". Säännöllinen ruokailu, ulkoilu ja uni päälle. Kaikki muu VOI odottaa, kuten asunnon sotku, kotityöt, harrastukset ym. - niille on aikaa myöhemminkin....
Ilman muuta pitää olla asiat mahdollisimnan hyvin valmiiksi järjestetty ennen lähtöä jo lapsenkin takia.
Vierailija wrote:
Meinasitko kertoa miehellesi ollenkaan että osaa varautua, vai lähdetkö ilman mitään "varoituksia"? Onko mies väkivaltainen?
Ei ole ollut ainakaan tähän asti väkivaltainen. Mutta en ajatellut kertoa vielä ennen kun olen ainakin saanut rahaa kasaan sen muutama kk. Muuten mies luulee vaan että puhun lämpimikseni enkä edes teoriassa toteuta uhkausta. Mutta silloinkaan en vain ilmoita ja lähde, vaan kerron että tilanne on tämä ja jos mies ei hae apua, tämä on tässä.
Ap
Minusta olisi reilua kertoa nyt miehelle, että aiot erota, jos tilanteeseen ei tule muutosta. Sitten antaa miehelle muutama kuukausi aikaa näyttää, että hän parantaa tapansa.
Lisäksi miehelläni on pieni kikkeli joka ei motivoi petipuuhiin
Vierailija wrote:
Ja "unohtui" lisätä että miehellä on myös monia omia harrastuksia, etkä itse pääse ikinä mihinkään..?
Mitenköhän eron mahdollisesti tullessa huoltajuus menisi? Luuletko että mies ottaisi enemmän osaa lapsenne hoitamiseen?
Mies on kotona, ei käy missään muualla kun töissä. Hänellä ei ole edes kavereita minkä luona kävisi. Nyt oli puhetta että heidän firmalla on pikkujoulut, sinne ei ole menossa vaikka mä yritän patistaa että menisi. Väitän että tykkäsi olla siellä (menevät hänen lempibändin keikalle) mutta ei jaksa sitäkään
Ap
Minä lähdin heti. "Rahoitus" siihen järjestyi opintolainalla ja vanhempieni avulla. Raha oli murheista pienin siinä vaiheessa. Minun ex oli kylläkin väkivaltainen, hajotti mm tietokoneeni ja siihenkin tarvitsin siis rahaa että pystyin kirjoittamaan gradun. Ilolla makselen nyt opintolainaa takaisin kun olen jo jokin aika sitten valmistunut maisteriksi ja päässyt hyville liksoille. Vanhemmillenikin maksoin takaisin vaikkeivat sitä pyytäneetkään. Nyt olen rakentanut minun ja lapsen elämästä aivan ihanan.
Eli kyllä, lähde heti, kaikki todellakin järjestyy. Elämää ei kannata hukata sekuntiakaan.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Unohtui lisätä että mies käy töissä, tekee pääsääntöisesti yövuoron mikä vähän sekoittaa pakkaa välillä kun mullakin on vuorotyö
Ap
*minä olen se joka käy töissä ja hoitaa kodin".
Tuosta luulisi että mies ei ole töissä vaan möllöttää kotona tekemättä mitään.
Tämä takia lisäsin heti että hänkin käy töissä. Mutta unohtui siihen kohtaan laittaa että hän ei tee mitään kotona koska hän käy töissä. Eli samalla logiikalla munkaan ei tartte edes lapselle tehdä ruokaa kun käyn töissä
Ap
Jos rakkautta on, niin suhde on vielä pelastettavissa. Vaihtoehtoja, mitä tuli mieleen:
- Hanki oma kämppä, mutta älkää erotko. Mies saattaa tietysti siirtyä lopulta tähän uuteen asuntoon sotkuineen.
- Mies vaihtaa normaaliin päivätyöhön, ja sitä kautta saa lisää energiaa. Miinuksena tietysti mahdollisesti uudelleenkouluttautuminen.
- Sinä vaihdat työpaikkaa, jotta et olisi niin stressaantunut. Varmuutta ei kuitenkaan ole, onko uusi paikka sen parempi. Lisäksi tämä ei vaikuta miehen siivousintoon.
- Mies menee lääkärille ja psykologille selvittämään, miksi energiaa ei ole. Sinäkin voit mennä, jos siltä tuntuu.
Miettikää luovia ratkaisuja.
Jätä se sika! Sinulla menisi paremmin yksin ja jos seksiä haluaa niin miehiä on vaikka kuinka paljon joista valita.
Unohtui lisätä että mies käy töissä, tekee pääsääntöisesti yövuoron mikä vähän sekoittaa pakkaa välillä kun mullakin on vuorotyö
Ap