Tietääkö sen oikeasti jos on se oikea?

Sellaista ei olekkaan. Moni sopii monille. Oletko rakastunut omaan mielikuvaan kumppanista vai siihen kumppaniin.

Eräskin avioliitosta, lapsesta sun muusta alkoi höpisemään vaikkei oltu livenä yhdessä pahemmin edes oltu, lähinnä etänä puheyhteydessä usein. Mielestäni vähän överiä kun pitäisi varmaan ensin kokeilla tuleeko yhdessä olemisesta oikeasti mitään.

Kyllä, kaikki on helppoa. Ei tarvi analysoida tai miettiä onko kiinnostusta vai ei, koska se tulee selväksi kaikin tavoin. 

Ei. Rakkaudet ja oikeat paljastuvat hölynpölyksi sitten myöhemmin.

Haluaisin sanoa, että tietää. Mutta en voi. - olen liian monta kertaa luullut ja uskonut tietäväni. Huomatakseni vain, että nainen haluaisi olla vastaisuudessa kaverini tai jopa ystäväni; tai sitten vain päättää orastaneen parisuhteen; onnekseni aina tahdikkaasti ja huomaavaisesti, enkä ole joutunut esimerkiksi ghostatuksi. Saattaisin tulla hulluksi, ellei elämässäni olsi lainkaan vastavuoroisia ihmissuhteita. Olen iloinen ja onnekas, että niitä minulla on sekä miesten että naisten kanssa mutta olisihan se Yksi ja Erityinenkin enemmän kuin mukavaa kohdata ja löytää. 

Satuja ja päiväunia aikuisille. Todellisuus on sitten erikseen 😫😫😫😫😫😫

Olen huomannut, että jos mies ei tunnu alussa oikealta, ei tilanne myöhemminkään muutu. Ja jos oikea yhteys löytyy, se ei lopu koskaan. 

Tietää. Se tuntuu siltä kuin olisi kotiin tullut. Ja toinen tuoksuu upealta, vielä 20 v myöhemminkin.

Vierailija wrote:

Kyllä, kaikki on helppoa. Ei tarvi analysoida tai miettiä onko kiinnostusta vai ei, koska se tulee selväksi kaikin tavoin. 

LOL :D Kaiken maailman häntäheikithän on heti kiinni kuin sika limpussa ja suusta tulee vaikka mitä siirappia, mut hei sen täytyy olla se oikee vai tä!

Ei minun ex ainakaan tiennyt vaan heitti pihalle

Vierailija wrote:

Olen huomannut, että jos mies ei tunnu alussa oikealta, ei tilanne myöhemminkään muutu. Ja jos oikea yhteys löytyy, se ei lopu koskaan. 

Eli sä oot saman yhteysmiehen kanssa vai onko heitä ollut useampiakin?

Yks miespodcastissa ollut mies sanoi miesten hakevan helppoa ja halpaa. Meinaten miehen arvostavan naisen tekemiä tekoja. Ei kutsuisi sitä rakkaudeksi. Myönsi ettei miehet oikeen kykene rakastamaan.

Itselleni oli olemassa sellainen ”se oikea” ainakin. Kun tavattiin, oli se kuin olisi halolla päähän lyöty. Uppouduimme toisiimme (henkisesti), oli kuin oltaisiin tunnettu aina. Uskomaton tunne. 

 

Vaikka olinkin silloin parisuhteessa, ymmärsin heti mistä olen jäänyt paitsi.

En ennen uskonut noihin mutta kyllä mulle tuli sellai jännä tunne kun kirjoittelin mieheni kanssa ekan kerran ihan vain netissä. Tuntui kuin oltaisiin juteltu aina ja keskustelu vain sujui luontevasti eteenpäin

Ei. Mut joku on valittava.

AP!

 

Kauanko olette olleet kimpassa?

Vierailija wrote:

Olen huomannut, että jos mies ei tunnu alussa oikealta, ei tilanne myöhemminkään muutu. Ja jos oikea yhteys löytyy, se ei lopu koskaan. 

Olen kai onnekas kun en ole kovinkaan montaaa kertaa ollut treffeillä naisen kanssa, josta olisi tullut heti tunne, että tuon kanssa en missään nimessä tule etenemään mistään hinnasta edes tosille treffeille, jos hän tulee niitä ehdotaaanksi (, vaikka en mahd. itse teksii niiin) saati mihinkään vakavampaan .

On shämmentävää miten paljon merkitystä on enivaikutelmalla toisesta.

Vertailun vuoksi oli jokin aika sitten jännä seurata ensittreffit alttarilla ohjelman pareja miten olemattoman piensitä seikosiat a/ piirteisät sitä alkoi itse aatella, että miski tuo ja tuo sopii niin hyvin tai niin huonosti tuolle tai tälle pariksi tai hänen parinsa hänelle vastaavasti.

Minua paljon kokeneemmat ovat kertoneet, että jos ensimmäien kohtaaminen tapahtuu somealustalla (netissä tai tinderissä) niin olisi hyvä, jos vois tavata ja kohdata tosien kasvokkain melko pian, koska muuten on ilm. vaara, että alkaa alitajuisesti rakentamaan ja luomaan itselleen mieluista kuvaa toisesta mieleensä, joka sitten enemmän ja vähemmän onnistuneesti vastaa todellisuutta. - Kyse ei aina ole siitä, että toinen suoranaisesti valehtelisi (toki heitäkin varmasti on) vaan ainaostaan siitä, että  käyttämämme  sanalliset ilmaisut avautuvat ja antavat erilaisia mielikuvia ja mielleyhtymiä itse kunkin mielessä, johon saattaa helpsoti sotkeutua myös omia kuvitelmia ja haaveita. 

Sinkkumies

No joo, en tiedä. Miehestäni oli juuri tuo tunne, että ollaan tunnettu aina ja hänen kanssaan olo oli helppoa. Nyt 30 v. myöhemmin kaikki  henkinen ja fyysinen läheisyys on kadonnut.

Koskaan ei tiedä onko se oikea. Rakkaus ei vaan ole ikuista.

"Oikeita" on tullut tavattua...

Ovat ghoustanneet tai haukuttuaan menneet pois.

: (