Pitääkö työssäkäyvän isän osallistua yövalvomisiin naisen äitiysloman aikana?

Eli osallistuva, nykyaikainen mies ottaa osaa myös yöhommeleihin tarpeen vaatiessa, ilman että äidin tarvitsee pyytää. Juntit vaan kääntää kylkeä..

Aika pitkälle olen hoitanut vauvojen yösyömiset ja heräilyt. Mies auttanut joskus, kun olen pyytänyt. Mies sitten taas on hoitanut vauva-aikana aina isompien yöheräilyt.

Ja ihan vapaaehtoisesti. Muuta ei oikein voi eikä tarvitsekaan tehdä, kun tissiähän se vauva huutaa.

Onneksi meille on suotu hyvin yönsä nukkuvia lapsia. Isommat totta kai jo nukkuvat läpi yön, vauva syö 2-4 kertaa yön aikana, mutta eipä se juuri minun uniani haittaa. Vauva nukkuu vieressäni, ja havahtuu vain imemään, yöhuutamisia ei ole ollut. Koputan puuta....

Itse en vaadi miestä heräilemään yöllä kun kuitenkin menee aamulla aikaisin töihin. Kotona olevaa se nyt ei niin paljon haittaa vaikka olisikin nukkunut huonosti. (Riippuu toki lapsimäärästä).



Itselleni riittää että mies töiden jälkeen hoitaa lapsia niin että pääsen lenkille rauhassa jne.

Ja tietysti viikonloppuisin välillä herää ensimmäisenä, että saan nukkua pidempään.

heräisi aamulla vauvan kanssa, lähtisi aamu-imetyksen jälkeen vaikkapa vaunulenkille tuoretta leipää hakemaan tai mitä vaan, ja siinä kohtaa äiti saisi nukkua ihan rauhassa.



itsekin olen nukuttanut pienen vauvan aina kainalossa, enkä koe mitenkään rasittavana avata silmiäni siksi aikaa kun lapsi nappaa tissin suuhun. sitten voinkin taas uinahtaa.



sen sijaan kokisin erittäin rasittavana ensin lypsää pulloon (jonka tietty olisin pessyt ja steriloinut), sitten havahtua yöllä vauvan itkuun, herättää sikeäunisempi mies, muistuttaa häntä hommistaan, kuunnella kun mies haahuilee keittiöön ja lämmittää maidon, kuunnella ja jännitää nukahtaako mies vauva syliin häntä syöttäessään, homman päätteeksi vielä raottaa peittoa ja kaapata lapsi takaisin kainaloon. ai niin ja aamulla tietty pestä käytetty tuttipullo ja steriloida se. ja taas lypsää..



myös meillä lasten isä on täysipainoisesti arjessa mukana ja tekee itsestäänselvästi samoja hommia kuin minäkin, imetystä lukuunottamatta. tämä on meidän yhteinen tahtomme ja yhdessä nautimme lapsiperheen arjesta, välillä raskaastakin. mutta sen verran säästän itseäni että haluan esim. tsääs yö-heräämisasiassa mennä siitä mistä aita on matalin. eli raottaa silmiäni, antaa vauvalle tissin suuhun ja panna silmät kiinni.

Vaippaa emme vaihda öisin, emme röyhtäytä vauvaa yöllä, tms. Minä vaan lykkään tissin suuhun, ja sitten taas nukutaan. Vauvamme (4kk) ei itke öisin, eikä ole itkenyt esikoinenkaan (2½v)

Tähän asti olen pitänyt miestäni osallistuvana isänä (oli jopa puoli vuotta hoitovapaalla esikoisen kanssa, kun minä halusin töihin äitiyslomien välillä, vaihtaa vaipat oma-aloitteisesti, pukee ja pesee lapsia, antaa ruokaa isommalle, ulkoilee lasten kanssa....) mutta täytyykin alkaa herättämään häntä öisin katsomaan kun minä imetän vauvaa ;)

Vierailija:

Eli osallistuva, nykyaikainen mies ottaa osaa myös yöhommeleihin tarpeen vaatiessa, ilman että äidin tarvitsee pyytää. Juntit vaan kääntää kylkeä..

tuon pari viikkoa isyyslomalla, joten hyvin jouti heräämään. Niin ja siis imetin poikaa nuo pari ekaa viikkoa (silloinkin sain tissittelyn onnistumaan vain pari kertaa päivässä) päivisin, mutta yöllä annettiin korviketta.

jotta äiti saisi edes yhden kunnolisen yöunen . Meillähän ei näin ollut edes aloitettuani työn, johon oli noustava viideltä. Parit yöhuudot ja viideltä ylös,voin kertoa, että siitä tuli mukava lisä jo niihin univelkoihin jotka olivat kasaantuneet kotona ollessa.

Esikoinen on nyt 4,5v, nuorimmainen 1,5v enkä ole poikkeuksia lukuunottamatta kunnolla nukkunut 5 vuoteen.

Jokaisen pitää tehdä miehen kansssa pelisäännöt selväksi jo ennen raskaaksi tuloa,vaikka mustaa valkoisella.

että kun mies on kolmivuorotyössä, sen ei tarvitse. Minusta sen nukkumisrytmi on kaikki työvuodet ollut kuin vastasyntyneen kanssa, itse en jaksaisi. Joten sinnittelen miehen työkierron, vapaapäivinään voi herätä, jotta saan itse nukuttua univelat pois.

toisaalta jos vauva on kovin vaativa ja perheessä mahdollisesti muita lapsia tai äidillä muuten vaan kädet täynnä töitä ja kaamea univelka ja mielenterveys vaakalaudalla, niin minusta olisi asiallista että mies osallistuu heräilyyn vaikkapa viikonloppuisin, jos hänestä jotain hyötyä yöllä on. vartavasten jonkun periaatteen vuoksi en ryhtyisi lypsämään pulloon, mutta olenkin laiska ja mukavuudenhaluinen.

Minä taas olen äitiyslomalla, ja voin nukkua päivällä kun vauva ja taaperokin nukkuvat.

Ei, ei tulisi mieleenkään laittaa miestä valvomaan öisin.

Herätään vuorotellen niinä öinä kun miehellä vapaa tai iltavuoro.

Useasti tehtiin niin pikkuvauva-aikana, että mies hoiti johonkin aamu 3-5 vauvan, ja minä sen jälkeen. Ja mies sai aamulla nukkua, ja minä sain sitten yleensä yön.

ihan normaali, terve vauva, saako äiti nukuttua myös öisin jne.



Ei kait noissa pidä mitään järjettömiä ehdottomuuksia ylläpitää? JOs äiti on vaikka kipeä tai joutunut valvomaan enemmän, niin tota kai olisi kohtuullista, että mieskin välillä heräilisi. Jos taas äiti edes kohtuullisen pirteä, niin miksi miehen tarvitsisi heräillä.



Meillä on vauvat nukkuneet vieressä, eikä mua ole yöimetykset rassanneet ollenkaan. Joten oikeastaan kaikki ollaan aina nukuttu.

mutta meillä meni niin, että kun 2,5 kk:n jälkeen lopetin imetyksen ja poika alkoi syödä pullosta kerran yössä, niin mies hoiti sen, vaikka kävi normaalissa 8-16 töissä. Tämä oli miehen valinta, koska mä olin niin yli väsynyt yli kahden kuukauden 1,5 tunnin välein heräilyistä. Mies on vielä sellainen, että se nukahtaa heti, kun sänkyyn kellahtaa. Mulla nukahtamiseen menee yli tunti.

Mullekin on sanottu, että lypsäisit pulloon niin isäkin voi hoitaa öisin. En ole nähnyt tarvetta: otan vauvan kainalooni sänkyyn, ja hän imee niin kauan kuin haluaa, sitten jatkaa uniaan, kuten minäkin. Jos en imettäisi joka yö, joutuisin kuitenkin heräämään pumpulle....

Vierailija:

vartavasten jonkun periaatteen vuoksi en ryhtyisi lypsämään pulloon, mutta olenkin laiska ja mukavuudenhaluinen.

Jos äiti jaksaa, niin ok. Jos alkaa voimat loppua, niin sitten pitää miehen auttaa. Siis, jos äiti täysimettää. Jos vauva syö pullosta tai herää niin, ettei tarvitse imettää, niin kyllä mielestäni miehen pitää viikonloppuisin osallistua. Viikolla se on sitten ihan tapauskohtaista, jos isä pärjää esim. kuuden tunnin yöunilla mainiosti, niin miksikä ei heräilisi, jos vaimo vaikka tarvitsee enemmän yöunta. Täytyy vaan pitää huolta, että molemmat jaksavat, ei liikaa vaatimuksia kummallekaan.

mies on oma-aloitteisesti halunnut olla lasten elämässä jo alusta asti mukana.

Jos vauva heräilee pitkään todella tiheästi kuten meillä, oli itsestäänselvää, että molemmat heräilevät. En olisi paria vuotta jaksanut ilman unta, sillä lapsi ei nukkunut myöskään päivällä. Etenkin kun sairastuin itsekin ja unella oli keskeinen merkity yleiskunnolle ja lääkityksen tarpeelle.



Joten ei, minusta ei ole itsestäänselvää, että koton oleva vanhempi hoitelee automaattisesti myös yöt. Tilanne ratkaisee.

Toiset ovat hysteerisia tämän asian kanssa, että miehen pitää puoliksi hoitaa. Sanoohan sen järkikin, että olet äitiyslomalla hoitaaksesi vauvaasi. Miehen pitää mun mielestä saada nukkua, että jaksaa töissä, sinä voit nukkua päivällä vauvan kanssa päikkäreitä....toiset naiset ei vaan osaa nukkua päivällä ja siitä alkaa väsymyskierre. Tosin alussa menee hormoonien piikkiin kaikki hysteerisyys....mua ainakin naurattaa nyt jälkikäteen mitä kaikkea olen silloin vauva-aikana hössöttänyt....