Lue keskustelun säännöt.
Erillissuhde lapsiperheessä
25.10.2023 |
Meille on tullut tilanne miehen tahdosta että aloitamme erillissuhteen. Meillä okän kaksi yhteistä lasta ja mies osti oman asunnon samasta kaupungista ja aikoo muuttaa sinne. Syy tähän on mm raha, minulla ei ole varaa omistusasuntoon ja mies halusi sellaisen hankkia.Toinen syy on se että mies haluaa keskittyä uraansa arkena, rasittuu siitä että vaadin osallistumaan kotitöihin jne.
Mitä mieltä olette tälläisestä tai onko jollain omaa kokemusta? Mies haluaa että olemme yhä perhe ja viettää aikaa meidän kanssamme, harrastamme seksiä jne. Välillä tuntuu että tämä on ok minulle, meillä on hauskaa yhdessä jne mutta välillä tilanne itkettää. Olemme olleet yhdessä 12 vuotta,,naimisissa olimme ja erosimme kun mies sai pienen perinnön. Raha- asiat ovat olleet nytkin jo erilliset vaikka tähän asti on maksanut puolet vuokrasta.
Kommentit (120)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ehkä haluaa sinun erottuanne saavan maksimaaliset tuet asumiseen yhteiskunnalta, niin ei siihen kulu hänen rahat.
Itse asiassa minunkin mieheni joskus hieman jutteli tuon suuntaisia. Että saisimme sitten enemmän yhteiskunnalta. En suostunut.
Älytöntä, että parisuhde vaikuttaa tukiin. Sehän ajaa ihmisiä erilleen
Me emme edes asu vuokralla
Vierailija wrote:
Miehen kuuluu hoitaa niitä lapsia yhtä paljon kuin sinun.
Ne on teidän molempien lapsia.
Kuka oikeasti edes antaisi tuollaisen miehen hoitaa niitä lapsia?
Tämän on PAKKO olla provo. Tai no, joskushan totuus on tarua ihmeellisempää, jopa av:lla. Ap, jos tarinasi todella on totta, niin tässä oikeastaan on se kaipaamasi vastaus: homma kuulostaa niin täydellisen sekopäiseltä, ettei se monen mielestä voi olla totta ollenkaan.
Miehesi on aivan sekaisin, ja (kaikella lämmöllä) sinä myös, koska olet suostunut tällaiseen ja harkitset suostuvasi vielä enempään. Tulet aivan varmasti eron (sen oikean eron) jälkeen nykyistä paremmin toimeen (oman palkkasi lisäksi saat elarit, lapsilisän korotuksen ja todennäköisesti vielä asumistukea). Lapset saavat myös esimerkin normaalista ihmissuhteesta, joka siis on esim.sitä, että toinen ei saa hyväksikäyttää ja kusettaa toista miten tahtoo.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Erotkaa, ei hyvältä kuulosta pidemmän päälle lastenkaan kannalta.
Millä tavalla ei kuulosta hyvältä? Ero tarkoittaisi ettemme viettäisi enää perheenä aikaa yhdessä kuten nyt aiomme tehdä ja lapsilla olisi kaksi kotia nyt vain yksi edelleen. Emme riitele ollenkaan nykyään aiemmin kyllä.
Sinähän sanoit, että olette olleet avioliitossa, mutta eronneet. Siis olette jo eronneet? Ja mikä perustelu se on, että olette eronneet, koska mies sai pienen perinnön? Minulta jäi nyt varmaan jotain ymmärtämättä.
Hän sanoi, että mies halusi varmistaa, ettei ap saa osuutta perinnöstä.
Ihmettelen, miksei tehnyt avioehtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa, että olet aika hämmentynyt tilanteesta, että mitä ihmettä tapahtuu. Todennäköisesti lapsennekin ovat hämmentyneitä. Kuulostaa myös, että miehesi tarvitsee tukea siihen, että pystyy miettimään tilannetta lasten näkökulmasta.
Perheesi voisi hyötyä ulkopuolisesta tuesta tilanteen jäsentämiseen. Voisit hakeutua perheneuvolan asiakkuuteen yhdessä miehesi kanssa (tai yksinkin, jos hän ei haluaisi tulla mukaan) tai työterveyden palveluihin.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
"Olemme olleet yhdessä 12 vuotta,,naimisissa olimme ja erosimme kun mies sai pienen perinnön."
Siis oletteko eronneet ennen perintöä vai mitä ihmettä selität.Erosimme ennenkuin mies sai perinnön tililleen, oikeastaan melkein heti kun sai tiedon omaisensa kuolemasta. Halusi erota etten pääse rahoihin käsiksi. No en olisi niistä välittänyt summa ei ollut suuri muutenkaan ehjä perhe oli minulle tärkein asia ei raha. Ositusta ei tehty silloin,nyt käytti ne rahat tuohon asuntoon. Tavallaan ne kuitenkin siirtyvät joskus lapsille perintönä taas joten asia on ihan ok minulle.
Tuota tuota. Käsittääkseni on mahdoton yhtälö, että ehtii saada avioeron omaisen kuoleman jälkeen ennen perukirjoitusta. Kun avioerossa on harkinta-aika ja perukirjoituksessa määräaika. Ja vaikka perintö olisikin näin rajattu sinun saavuttamattomiisi, niin se ei poista ositusta avioeron jälkeen. Jollei avioehtoa ollut, sinulla on oikeus tasinkoon. Se, että hän on käyttänyt rahansa ennen ositusta siihen asuntoonsa ei sinänsä kuulu sinulle. Tai vaikka rahansa olisi hassannut maailmanympärimatkaan ja maksullisiin naisiin. Sinulla on niihin rahoihin oikeus, hänen ongelmansa on pohtia, mistä ne rahat sinulle hankkii. Mikä saa sinut luulemaan, että asunto ja setelipino, jonka päällä hän istuu, koskaan päätyisivät lapsillenne? Lapsille, joista hän vähät välittää. Ei muka aio enää edes harrastuksia maksaa. Elintason tulee lapsilla säilyä entisenlaisena erotilanteessa. Noin itsekäs tyyppi kuule käyttää ne rahansa ja lisäksi vielä myy asunnon ja käyttää nekin rahat, itseensä, ennen perinnönjakoa. Ajattelisit edes lapsiasi. Miten paljon paremman arjen voisit heille tasingon ja elatusavun avulla tarjota. Niin ja muuten vielä yksi juttu, mieshän voi hankkia vielä kymmenen muutakin lasta, siinähän se perintö sitten jakautuu kaikkien kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Kuulostaa, että olet aika hämmentynyt tilanteesta, että mitä ihmettä tapahtuu. Todennäköisesti lapsennekin ovat hämmentyneitä. Kuulostaa myös, että miehesi tarvitsee tukea siihen, että pystyy miettimään tilannetta lasten näkökulmasta.
Perheesi voisi hyötyä ulkopuolisesta tuesta tilanteen jäsentämiseen. Voisit hakeutua perheneuvolan asiakkuuteen yhdessä miehesi kanssa (tai yksinkin, jos hän ei haluaisi tulla mukaan) tai työterveyden palveluihin.
Kiitos tästä täytyy yrittää tuota perheneuvolaan.Mies ei kyllä suostu mukaan. Olen niin sekaisin asiasta että itkettää koko ajan.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
"Olemme olleet yhdessä 12 vuotta,,naimisissa olimme ja erosimme kun mies sai pienen perinnön."
Siis oletteko eronneet ennen perintöä vai mitä ihmettä selität.Erosimme ennenkuin mies sai perinnön tililleen, oikeastaan melkein heti kun sai tiedon omaisensa kuolemasta. Halusi erota etten pääse rahoihin käsiksi. No en olisi niistä välittänyt summa ei ollut suuri muutenkaan ehjä perhe oli minulle tärkein asia ei raha. Ositusta ei tehty silloin,nyt käytti ne rahat tuohon asuntoon. Tavallaan ne kuitenkin siirtyvät joskus lapsille perintönä taas joten asia on ihan ok minulle.
Tuota tuota. Käsittääkseni on mahdoton yhtälö, että ehtii saada avioeron omaisen kuoleman jälkeen ennen perukirjoitusta. Kun avioerossa on harkinta-aika ja perukirjoituksessa määräaika. Ja vaikka perintö olisikin näin raja
Vireillelaitto riitti, mies laittoi avioeron vireille ennen perunkirjoitusta.Hän on selvittänyt asian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Mua alko kuvottaa ja vituttaa niin paljon tämä ketju. Kuinka nykypäivän Suomessa voidaankin naista höynäyttää? Ai että tekee häijyä ja taas vahvistaa sen että jotkut miehet on kyllä täysiä PER mother f*cking seen rei k i '
Kommentti ilmiannettu ja nettivinkattu poliisille.
Avioeron vireillelaitto ei kyllä aikaansaa, että erossa ei joudu jakamaan omaisuutta puoliksi, jos sattuu saamaan harkinta-aikana perinnön. Mies on huijannut sinua ap.
Sinun kannattaisi nyt kääntyä asianajajan puoleen, tarvitset jonkun pitämään sinun ja lasten puolia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Avioeron vireillelaitto ei kyllä aikaansaa, että erossa ei joudu jakamaan omaisuutta puoliksi, jos sattuu saamaan harkinta-aikana perinnön. Mies on huijannut sinua ap.
Sinun kannattaisi nyt kääntyä asianajajan puoleen, tarvitset jonkun pitämään sinun ja lasten puolia.
Soitin oikeusavustajalle jo pari vuotta sitten ja minulle kerrottiin noin myös sieltä. Erosta on jo 4 vuotta aikaa. Enkä pystyisi ottamaan osaa kenenkään kuolleen omaisen rahoista. Ei vaan moraali anna periksi. Enkä halua suututtaa miestä.
t: ap
Olethan hakenut lapsilisiin yh korotukset, jos mies asuu eri osoitteessa. Ihan älytön kuvio. Hae ne elatusmaksut virallisesti ja tehkää tapaamissopimus. Mies kyllä voi ottaa lapsia luokseen, vaikka olisi kaksio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on ollut erillissuhde koko ajan ja se on toiminut ennen lapsia ja myös lasten jälkeen. Tosin puolisoni on sanansa mittainen eikä vastuuta pakoileva itsekäs ääliö. Tänään sain töissä ollessani viestin, että ei tarvitse mennä ruokakauppaan töiden ja lasten hakemisen jälkeen, kävin jo sulle ja lapsille kaupassa, ja kun tulin kotiin, oli myös siivonnut ennen kuin oli lähtenyt iltavuoroon. Olisi voinut nukkua kotonaan yövuoron päälle siihen asti, että piti lähteä iltaan, mutta otti lyhyemmät unet, tuli minun ja lasten kotiin ja siivosi ja kävi kaupassa. Silloin kun ei ole töissä, nukkumassa töiden päälle tai muissa ennalta tiedossa olleissa menoissa mutta ei ole minun ja lasten kanssa, en yleensä ehdi edes miettiä, milloin tulee, kun jo ilmestyy. Huomenna hakee lapset aiemmin aamuvuorosta päästyään ja todennäköisesti ruoka on vähintään aluillaan, kun tulen kotiin, ja sitten onkin hetki perheen yhteistä aikaa ennen lasten nukkumaanmenoa, jonka puoliso hoitaa, ja hetki aikuisten aikaa, kunnes puolisoni lähtee kotiinsa ja minä aloitan omat iltatoimeni. Aamulla puoliso on sitten jo painelemassa töihin omalta asunnoltaan meidän muiden vasta herätessä.
Niin ala vaatimaan tasknkoa siitä omaisuudesta ja sitten vaadit vielä ne elatusmaksut.
Ai luoja kun mä pystyn samaistumaan ap:n tilanteeseen. Miten monta vuotta mä annoinkaan miehen kävellä ylitseni ajatellen et ainakin joskus lapset sitten näkevät isäänsä. Aina kun jotain antoi periksi vaati lisää, itsekkyydellä ei ole rajaa. Lopulta tajusin että mä vain mahdollistan sen perseilyt. Laitoin stopin ja erosin. Nykyään ei enää ole missään tekemisissä lastensa kanssa. Sekin parempi kuin, että lapset olisi oppineet ettei äidillä ole mitään ihmisarvoa.
Todella surullista luettavaa. Enkä kyllä ihan kaikkea lukenutkaan.
Olet kultakaivos miehellesi. Hänellä menee todella hyvin! Sitähän sinä toivoitkin.
Ap, ikävä sanoa, mutta totuus on se, että miehesi ei rakasta sinua ja on käytännössä jo eronnut sinusta. Miksi antaisit hänelle enää yhtään mitään avioliittoon kuuluvia oikeuksia? Hän on jo sinut jättänyt. Unohti vain kertoa asiasta. Miten raukkamaista.
En saa tän kuvion matikkaa nyt täsmäämään. Ap on matalapalkkainen, eli kk-tulot ehkä jotain pari tonnia. Tai jopa alle, mutta ei paljon - kyllä matalapalkka-aloillakin nykyään sen verran saa. Iso tuloero, eli miehen tulot varmaan vähintään tuplana sen mitä ap:n jos ei enemmänkin, eli mies tienaa ehkä 4-5 tonnia kuussa. Miehen rahat eivät kuitenkaan riitä 2000-luvun kolmioon, vaikka käytettävissä on asuntolainan lisäksi myös perintöä. Kaksionkin asuntolaina vetää niin tiukalle, ettei voi maksaa lasten harrastuksia. Asuuko mies nyt siis jossain Ullanlinnassa ja lapset harrastavat purjehdusta ja ratsastusta? Vai tarkoittaako iso tuloero sitä, että mies tienaa 2500? Jos ei ole kumpikaan näistä, niin miehen humputtelubudjetti on jo tosi iso...
Sinähän sanoit, että olette olleet avioliitossa, mutta eronneet. Siis olette jo eronneet? Ja mikä perustelu se on, että olette eronneet, koska mies sai pienen perinnön? Minulta jäi nyt varmaan jotain ymmärtämättä.