Olen filosofian maisteri ja opiskelen tällä hetkellä sosionomiksi ammattikorkeakoulussa ja jostain syystä saan osakseni ihailua

Mietipä nyt kerran vielä noita juttujasi, ja esim. sitä, että mitä ihailtavaa olisi lääkärissä, joka lukee sosionomiksi? Pikemminkin herättäisi kummastusta, onko se jotenkin hölmö vai menettänyt lääkärioikeutensa.

Yliopistoa pidetään kovana suorituksena. Minäkin olen FM, mutta koska en saanut töitä, lähdin lukemaan sairaanhoitajaksi. Yllätyin kun tuolla aikaisemmalla tutkinnolla oli muille jotenkin merkitystä. Itse työssähän siitä ei ole mitään hyötyä mihinkään suuntaan.

Tuo on totta vain sinun harhaisessa mielessäsi

Yliopistoon on numerus clausus, sosionomiksi pääsee käytännössä melkeinpä kuka tahansa sinne haluava. Fil.maisterin papruihin on läpäistävä tentti jos toinenkin, ja yhteen ainoaan tenttiin, josta saaliina muutama opintopiste, voi olla tuhansia sivuja luettavaa.

Enpä usko.

Ehkä sinua ihailevat opiskelutoverit olisivat itse halunneet yliopistoon, mutta eivät ole päässeet.

Älä suotta väheksy tutkintoasi itsekään, vaikka kokisit sen pilipaliksi. Varmasti opinnoilla on ollut sinulle paljon antia, vaikka ei ehkä tähänastisessa työnsaannissa. FM + sosionomi (AMK) on myös jo tosi hyvä meriitti moneen tehtävään.

Minkälaisen filosofian maisterin tutkinnon sinä oikein olet tehnyt, kun et sitä itse arvosta? Saa siihen opiskella ihan kunnolla ja gradunkin tehdä. Ei onnistu aivan kaikilta. 

Itsekin olen saanut ihailua siitä kun olen diplomi-insinööri. Kummallista sillä en koskaan saanut alan töitä. Minua jopa hävetti tutkintoni sen vuoksi. Suorittavan tason töitä kyllä tein ja myöhemmin vaihdoin alaa.