Lue keskustelun säännöt.
Ylen postinumerokone: asuinpaikkakunnallani ylempi korkeakoulututkinto on harvinaisuus
24.10.2023 |
Ylen postinumerokone: Katso, millaisella alueella asut – postinumerokone näyttää väestön keski-iän, tulot, kielitaustan, asumismuodon ja syntyperän (yle.fi)
(linkitys ei taida nyt toimia, mutta löytyy Ylen etusivulta)
Muutimme uudelle paikkakunnalle puolison töiden takia jokin aika sitten, kumpikin työskentelemme maistereina oman alamme töissä, minulle työpaikka on toisella paikkakunnalla. Paikkakunta on isohko, asukkaista lähes kaikki ovat kiertoilmauksella sanottuja Ritvoja ja Matteja. Kävin katsomassa oman asuinpaikkakuntani tiedot. Asuinalueellamme (ja käytännössä koko kaupungissa) ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on vain n. 9 %. Verrokkina aiemmin asuimme Espoossa "tavallisella" asuinalueella, jossa tuo lukema oli yli 30 %.
Jotenkin järkytyin tästä, miten vähän ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita täällä on. Alemman korkeakoulututkinnonkaan suorittaneita ei ole erityisen paljon. Ilmankos tällä paikkakunnalla on ollut olo, että en ole bongannut korkeakoulutettuja arkisissa ympyröissä.
Kommentit (32)
Vierailija wrote:
Alemman korkeakoulutuksen vähyys selittyy ainakin sillä, että pitkään kaikki suorittivat ylemmän korkeakoulututkinnon. Omaan aikaani sellaista ei tutkintoa ei edes ollut, saattoi hakea kyllä jonkin arvon, kun oli tarpeeksi suorituksia kasassa, mutta tutkintonimike se ei ollut. Alempi korkeakoulutus on hyvin vanhojen juttu tai sitten nuorten, joille on erikseen maisteriopinnot.
Minun alallani suoritettiin humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, ja siihen jättäneet tiedettiin opiskelunsa keskeyttäneiksi. Vain opiskelijan tai opinnoistaan taukoa pitävän oli "lupa" olla humkand; työelämässä se oli lähinnä nolo titteli, jonka sai kerättyään kokoon riittävän määrän perus- ja höpöopintoja.
Meillä valmistuttiin viidessä vuodessa filosofian kandidaateiksi. Maisterin tittelin sai samassa kirjekuoressa, jos halusi. Useimmat halusivat ja tietämättään välttyivät pitämästä niltä historian esitelmiä, joita tutkintojen selittäminen nykyisin vaatisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis eihän ap:n alueella ole ylempi korkeakoulututkinto mitenkään harvinaisuus, jos liki 1/10 on sen suorittanut. Ja varmaan alempia korkeakoulututkintoja lisäksi?
Vierailija wrote:
Siis eihän ap:n alueella ole ylempi korkeakoulututkinto mitenkään harvinaisuus, jos liki 1/10 on sen suorittanut. Ja varmaan alempia korkeakoulututkintoja lisäksi?
Kyllä on kumma jos ei juuri koskaan muka tulisi vastaan korkeammin koulutettuja noilla prosenteilla. Tai sit ap:n arkiympyrät on hyvin pienet, tai ennakkoluulot siitä mille korkeammin koulutetun tulee näyttää hyvin vahvat.
31% ylempi korkeakoulututkinto. Ikä 42v. Omistusasuntoja silti vain hiukan yli puolet mikä onnoutoa koska esim meidän talossa on 12 asuntoa joista vain yksi vuokralla.
Helsingissä tietty.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Alemman korkeakoulutuksen vähyys selittyy ainakin sillä, että pitkään kaikki suorittivat ylemmän korkeakoulututkinnon. Omaan aikaani sellaista ei tutkintoa ei edes ollut, saattoi hakea kyllä jonkin arvon, kun oli tarpeeksi suorituksia kasassa, mutta tutkintonimike se ei ollut. Alempi korkeakoulutus on hyvin vanhojen juttu tai sitten nuorten, joille on erikseen maisteriopinnot.
Minun alallani suoritettiin humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, ja siihen jättäneet tiedettiin opiskelunsa keskeyttäneiksi. Vain opiskelijan tai opinnoistaan taukoa pitävän oli "lupa" olla humkand; työelämässä se oli lähinnä nolo titteli, jonka sai kerättyään kokoon riittävän määrän perus- ja höpöopintoja.
Meillä valmistuttiin viidessä vuodessa filosofian kandidaateiksi. Maisterin tittelin sai samassa kirjekuoressa, jos halusi. Useimmat halusivat ja tietämättään välttyivät pitämäst
Minä en halunnut aikanaan maksaa leimaveroa maisterin tittelistä, vaan olen edelleen FK. Olen kyllä tosiaan täälläkin saanut joskus selittää, että ylempi tutkintohan se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten Tilastokeskus nuo koulutukset tilastoi? Perustuuko se otantaan vai onko siellä tiedossa kaikkien koulutukset?
Vierailija wrote:
31% ylempi korkeakoulututkinto. Ikä 42v. Omistusasuntoja silti vain hiukan yli puolet mikä onnoutoa koska esim meidän talossa on 12 asuntoa joista vain yksi vuokralla.
Helsingissä tietty.
Helsingissä vuokra-asuntoja on kyllä tosi paljon ja monet asuu vuokralla vaikka olisi hyvä koulutus ja työ. Asunnot on niin kalliita ettei lainaa helpolla saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun Helsingissä. Oman alueen ylemmän korkeakoulutuksen on saanut 26%, 49% asunnoista on omistusasuntoja. Ulkomaataustaiset 20%. Ihan hyväosainen alue.
Vierailija wrote:
Ei välttämättä edes näy tilastoissa jos on vaikka korkeakoulututkinto ulkomailta
Yksi tai ihmistä ei merkitse mitään. Missä kaupungeissa (muualla kuin pk-seudulla, Turussa, Tampereella tai Oulussa) nyt edes voisi olla paljon ulkomailla tutkintonsa suorittaneita ilman, että se olisi ihan yleisessä tiedossa? Ei missään.
Ap:kin vaikuttaa aika yksinkertaiselta ollakseen (omasta mielestään) muita hienompi korkeakoulutettu, jos on onnistunut muuttamaan paikkaan, jossa luulee olevan paljon kaltaisiaan, vaikkei todellisuudessa olekaan. Alueen hintataso ja asumismuodot kun eivät ole mitään salaisuuksia, jos vähän katselee ympärilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Miten Tilastokeskus nuo koulutukset tilastoi? Perustuuko se otantaan vai onko siellä tiedossa kaikkien koulutukset?
Eiköhän siellä ole tiedossa kaikkien koulutukset.
Vierailija wrote:
Mikä teidän kunnan ikärakenne on? Jos eläkeläisiä on tyyliin puolet, niin tuo on ihan tavallista. Espoossa on paljon työikäistä väestöä ja siksi korkeakoulutettujakin paljon. 40-luvulla syntyneillä ja sitä vanhemmilla on varsin matala koulutus.
:D :D :D
Ei espoolaisten korkeakoulutus pelkästä iästä johdu! Pienillä paikkakunnilla korkeakoulutettuja on todella harvassa, oli kunnan ikärakenne mikä tahansa.
Suurin työelämässä oleva ikäluokka on millenniaalit, ja heillä on matalampi koulutus kuin heitä edeltäneellä ikäluokalla.
Minun aikanani kyllä oli myös alemmat tutkinnot. Ensin sain alemman tutkinnon (HuK) v. 1982 ja ylemmän (FK) v. 1985.