Lue keskustelun säännöt.
Ylen postinumerokone: asuinpaikkakunnallani ylempi korkeakoulututkinto on harvinaisuus
24.10.2023 |
Ylen postinumerokone: Katso, millaisella alueella asut – postinumerokone näyttää väestön keski-iän, tulot, kielitaustan, asumismuodon ja syntyperän (yle.fi)
(linkitys ei taida nyt toimia, mutta löytyy Ylen etusivulta)
Muutimme uudelle paikkakunnalle puolison töiden takia jokin aika sitten, kumpikin työskentelemme maistereina oman alamme töissä, minulle työpaikka on toisella paikkakunnalla. Paikkakunta on isohko, asukkaista lähes kaikki ovat kiertoilmauksella sanottuja Ritvoja ja Matteja. Kävin katsomassa oman asuinpaikkakuntani tiedot. Asuinalueellamme (ja käytännössä koko kaupungissa) ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on vain n. 9 %. Verrokkina aiemmin asuimme Espoossa "tavallisella" asuinalueella, jossa tuo lukema oli yli 30 %.
Jotenkin järkytyin tästä, miten vähän ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita täällä on. Alemman korkeakoulututkinnonkaan suorittaneita ei ole erityisen paljon. Ilmankos tällä paikkakunnalla on ollut olo, että en ole bongannut korkeakoulutettuja arkisissa ympyröissä.
Kommentit (32)
Niin kun ne on muuttanu pois. Jos ei siellä pienessä kyläpahasessa ole kouluja missä opiskella, sitä muutetaan kun koulut jonne pääsee on niin kaukana ja sille tielle jäädään. Puolisonkin muutti 1000km koulun ja työn takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei välttämättä edes näy tilastoissa jos on vaikka korkeakoulututkinto ulkomailta
Koko Suomen laajuisesti vain 12 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto
Miten sä niitä korkeakoulutettuja oikein bongailet?
Vähän ristiriitaista lukea miten joku alue on ihan rauhallinen vaikka paikallislehti uutisoi paljoista ryöstöistä ja tapon yrityksistä.
Ja vaikka poliisikin on jo sanonut että katujengit ovat tuontitaustaisia, niin vieläkin vängätään.
Ja se syrjäytyminen ja osattomuus- missä syrjäytyneiden ja osattomien kantisten ryöstäjäjengit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä puolestani hämmästyin, kun tällaisen pienen maalaispaikkakunnan lähiöalueella oli 17 % ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita.
Alemman korkeakoulutuksen vähyys selittyy ainakin sillä, että pitkään kaikki suorittivat ylemmän korkeakoulututkinnon. Omaan aikaani sellaista ei tutkintoa ei edes ollut, saattoi hakea kyllä jonkin arvon, kun oli tarpeeksi suorituksia kasassa, mutta tutkintonimike se ei ollut. Alempi korkeakoulutus on hyvin vanhojen juttu tai sitten nuorten, joille on erikseen maisteriopinnot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Alemman korkeakoulutuksen vähyys selittyy ainakin sillä, että pitkään kaikki suorittivat ylemmän korkeakoulututkinnon. Omaan aikaani sellaista ei tutkintoa ei edes ollut, saattoi hakea kyllä jonkin arvon, kun oli tarpeeksi suorituksia kasassa, mutta tutkintonimike se ei ollut. Alempi korkeakoulutus on hyvin vanhojen juttu tai sitten nuorten, joille on erikseen maisteriopinnot.
Joka ikinen yliopistosta valmistuva suorittaa alemman korkeakoulututkinnon ja amk-tutkinnotkin on tosi yleisiä.
Vierailija wrote:
Alemman korkeakoulutuksen vähyys selittyy ainakin sillä, että pitkään kaikki suorittivat ylemmän korkeakoulututkinnon. Omaan aikaani sellaista ei tutkintoa ei edes ollut, saattoi hakea kyllä jonkin arvon, kun oli tarpeeksi suorituksia kasassa, mutta tutkintonimike se ei ollut. Alempi korkeakoulutus on hyvin vanhojen juttu tai sitten nuorten, joille on erikseen maisteriopinnot.
Juu, näinkin, mutta kyllä jo ysärillä opiskeltiin amk-tutkintoja sekä yliopistossa ainakin farmaseutti ja lto olivat alempia tutkintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Alemman korkeakoulutuksen vähyys selittyy ainakin sillä, että pitkään kaikki suorittivat ylemmän korkeakoulututkinnon. Omaan aikaani sellaista ei tutkintoa ei edes ollut, saattoi hakea kyllä jonkin arvon, kun oli tarpeeksi suorituksia kasassa, mutta tutkintonimike se ei ollut. Alempi korkeakoulutus on hyvin vanhojen juttu tai sitten nuorten, joille on erikseen maisteriopinnot.
Joka ikinen yliopistosta valmistuva suorittaa alemman korkeakoulututkinnon ja amk-tutkinnotkin on tosi yleisiä.
Niin. _Nykyään_ on alemmat kanditutkinnot. Mutta tuo tuli vasta uudistuksen myötä, aiemmin tehtiin suoraan maisteritasoinen tutkinto.
Niin, ja tuo ei korreloi mitenkään tuon "Alempi korkeakoulutus on hyvin vanhojen juttu tai sitten nuorten, joille on erikseen maisteriopinnot."-lauseen kanssa. Tällöinhän alempi korkeakoulututkinto on nimenomaan "nuorten" (alle 45v) juttu, koska jokaiselta toisen asteen jälkeen opintoja jatkaneelta sellainen löytyy.
Meilläpäin taas jokaisella on käytössään melkein 50 neliötä per asukas. Eli meidän perheellä 150 neliötä. Höpö höpö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun alueellani ylempi tutkinto on 25 prosentilla. Täällä onkin paljon uudehkoja hienoja taloja.
Mun asuinalueella, jota siis yleisesti pidetään vähän sellaisena "huonomaineisena", on kuitenkin 14% ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita ja 16% alemman. Ulkomaalaistaustaisia 4% asukkaista. Tämän kaupungin keskimääräinen koulutustaso on alhaisempi, mutta toisaalta kaupunkiin kuuluu nykyään useita maalaistaajamia joissa korkeakoulutettuja asuu hyvin vähän ja se laskee keskiarvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Alemman korkeakoulutuksen vähyys selittyy ainakin sillä, että pitkään kaikki suorittivat ylemmän korkeakoulututkinnon. Omaan aikaani sellaista ei tutkintoa ei edes ollut, saattoi hakea kyllä jonkin arvon, kun oli tarpeeksi suorituksia kasassa, mutta tutkintonimike se ei ollut. Alempi korkeakoulutus on hyvin vanhojen juttu tai sitten nuorten, joille on erikseen maisteriopinnot.
Joka ikinen yliopistosta valmistuva suorittaa alemman korkeakoulututkinnon ja amk-tutkinnotkin on tosi yleisiä.
Niin. _Nykyään_ on alemmat kanditutkinnot. Mutta tuo tuli vasta uudistuksen myötä, aiemmin tehtiin suoraan maisteritasoinen tutkinto.
Niin, ja tuo ei korreloi mitenkään tuon "Alempi korkeakoulutus on hyvin vanhojen juttu tai sitten nuorten, joille on erikseen maiste
Ymmärsit varmaan väärin tuon lainauksen.
Mutta siis esim. 60-70-luvulla syntyneillä on vähän alempia korkeakoulututkintoja koska aiemmin ei yliopistoissa tehty "välitutkintona" kandia.
Vierailija wrote:
Meilläpäin taas jokaisella on käytössään melkein 50 neliötä per asukas. Eli meidän perheellä 150 neliötä. Höpö höpö.
Sehän kertoo vain siitä, että teidän perhe asuu keskimääräistä ahtaammin. Varmaan alueella on paljon sitten yksinasuvia tai esim pariskuntia, joitten lapset on muuttanut kotoa ja vanhemmat jääneet omakotitaloon? Lapsiperhealueilla keskimääräiset neliöt/asukas on pienemmät kuin eläkeläisalueilla.
Omalla postinumeroalueella vain 4% ylemmän ja 7% alemman korkeakoulun suorittaneita. Itse olen suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Yli 30% perusasteelta, korreloi kyllä keski-iän kanssa, joka on korkea. Lapsettomia nuoriapareja oli vain 1% ja lapsiperheitä 17%. Itse olen lapsiperheellinen. Eläkeläisiä liki 50%. Omistusasunnossa asuu 86%. Mutta on täällä rauhallista elellä. Itselle ihmisissä ei myöskään ole merkityksellistä koulutus, monet ovat erittäin fiksuja koulutuksen puutteesta huolimatta. Maalla monilla on myös oma yritys.
Asun tällä hetkellä ulkomailla, mutta niin lapsuudenkotini kuin viimeisin asuinpaikkani näyttävät reilusti yli keskiarvon (sekä maan, että oman kaupunkinsa sisällä) olevia lukemia korkeasti koulutetuille. Olen itsekin korkeasti koulutettu.
Alueellani on 35% lapsiperheitä ja 39% eläkeläisperheitä. No, lapsiperheiden määrä näkyy ainakin siinä, että kyläkoulu on tupaten täynnä. Eläkeläisten ja lapsiperheiden vaikutus mediaanituloihin lienee olematon, koska mediaanitulot ovat korkeammat kuin kunnassa tai lähialueilla (naapurikunnat, naapurikuntien lähialueet). Lapsiperheiden vaikutus näkyy keski-iässä, joka on selvästi alempi kuin ympäröivillä alueilla, 42 vuotta. Korkeakoulutettuja maan keskiarvo 12%.
Vierailija wrote:
Meilläpäin taas jokaisella on käytössään melkein 50 neliötä per asukas. Eli meidän perheellä 150 neliötä. Höpö höpö.
Et ole ilmeisesti kuullut sanasta "keskiarvo" tai ainakaan ymmärrä mitä se tarkoittaa.
Mikä teidän kunnan ikärakenne on? Jos eläkeläisiä on tyyliin puolet, niin tuo on ihan tavallista. Espoossa on paljon työikäistä väestöä ja siksi korkeakoulutettujakin paljon. 40-luvulla syntyneillä ja sitä vanhemmilla on varsin matala koulutus.