Lähteekö lentokone lentoon liukuhihnalta?

Kuvitelkaa tilanne että juoksumatolla on ostoskärry. Työnnätte ostoskärryjä hihnan sivusta tasaiselta maalta. Juoksumaton vauhti ei vaikuta ostoskärryn vaatimaan työntövoimaan muuta kuin laakerien kitkan ja renkaiden vierimisvastuksen verran.



Ihan yks ja hailee kuinka kovaa hihna pyörii, suurin piirtein samalla työntövoimalla saa kärryn liikkumaan samalla nopeudella eteenpäin marketin lattialla.

Lentokoneen moottorit eivät liikuta pyöriä vaan lentokoneen ympärillä olevaa ilmaa. Renkaat ainoastaan vähentävät nousukitkaa. Täydellisillä laakereilla lentokone rullaisi paikallaan, vaikka hihna rullaisi taaksepäin. Tähän päälle suihkumoottorin tuoma työntövoima niin kone nousee kevyesti.

t: sosiologi ja naispuolinen sellainen

Vierailija:

Jos ajatellaan toisin, mäkiauto laitetaan rullaamaan likuhihnan päällä kaltevella tasolla siten että liukuhihnan pyörimisnopeus on säädetty vastaamaan mäkiauton etenemisnopeutta - joka johtuu samaan tapaan maan vetovoimasta, eikä pyörien vedosta, kuin lentokoneen eteneminen suihkumoottrien työntövoimasta, niin mäkiauto pysyy paikoillaan. Jos mäkiautoon laitetaan lisäksi köysi ja siitä vedetään, käy niinkuin sanotte että lentokoneelle käy, että se etenee suhteessa mattoon, mutta tämä johtuu siitä että vetovoiman lisäys lisää auton nopeutta suhteessa mattoon.

Painovoima ja köydellä vetäminen vaikuttavat mäkiautoon täsmälleen samalla tavoin, kumpikaan ei riipu milllään tavoin liukuhihnasta.

Jätit itsekin esimerkissäsi määrittelemättä mitä nopeutta tarkoitat - sama epätarkkuus kuin alkuperäisessä kysymyksessä:

- Jos mäkiauton nopeudella tarkoitetaan koko auton liikenopeutta ja hihna viritetään pyörimään aina samalla nopeudella, mäkiauto EI pysy paikallaan vaan liikkuu suhteessa ympäristöön. Tällöin auton nopeus hihnaan nähden on kaksinkertainen.

- Jos taas mäkiauton nopeudella tarkoitetaan renkaitten kehänopeutta, liukuhihnan ja renkaitten nopeus kiihtyy kunnes saavutetaan tasapaino vierimiskitkojen ansiosta. Mäkiauto pysyy tällöin koko ajan levossa eli se ei liiku ympäristöön nähden. Renkaat ja hihna sen sijaan pyörivät luultavasti hurjaa vauhtia. Varsinaisen mäkiauton kannalta tilanne on sama kuin jos sen jarrut olisivat lukossa liikkumattomalla alustalla; vasta kun siihen vaikuttava ulkoinen voima (painovoima, veto köydellä) on suurempi kuin renkaan ja alustan välinen kitka auto lähtee liukumaan.

Jälkimmäisellä tavalla ajatellen lentokone ei liiku jos hihnan ja renkaan välinen kitka on riittävän suuri. Alkuperäisen kysymyksen asettelusta ei selviä tarkoitetaanko ns. jäykän kappaleen liikenopeutta vai renkaitten kehänopeutta.

Vierailija:

Etkä vastannut kysymykseen: miten määritellään että kone ja hihna liikkuvat samaa nopeutta? Minkä suhteen nopeus määritellään - enkä puhu enää pyöristä mitään vaan minkä suhteen määritellään että kone ja hihna liikkuvat samaa nopeutta? Toistensa suhteen vai ympäröivään maailmaa suhteutettuna?

Lentokoneen ja liukuhihnan nopeuksien määritteleminen samoiksi toistensa suhteen on järjetöntä, siten määriteltynä ne liikkuisivat aina samalla nopeudella vaikka molemmat, toinen tai ei kumpikaan liikkuisi ympäristöön nähden (no etumerkki vaihtuu...).

Minusta ainoa ei-triviaali tapa on määritellä nopeus " liikkumattomaan" ympäristöön nähden. Auki jää vain kysymys siitä tarkoitetaanko koneen nopeudella renkaitten vai rungon nopeutta.

Vierailija:

Lentokonetta eteenpäin vievä voima tulee ohivirtausmoottoreista (kansankielellä suihkumoottoreista) lentokoneen pyörillä ei ole muuta tekemistä kuin rullata vapaasi alla siihen suuntaan minin siiven alla olevat moottorit konetta pyrkivät työntämään. Alkutilanteessa kone ei liiku mihinkään, eikä likuhihna. Kun kapteeni lyö kaasut täysille alkavat mottorit kauhoa ilmaa taakseppäin, joka aiheuttaa työntövoiman koneelle ja kone lähtee liikkumaan eteenpäin. Samalla kuin kone alkaa liikkua eteenpäin alkaa liukuhihna pyöriä taaksepäin, jolloin ei tapahdu muuta kuin että lentokoneen renkaat pyörivät kaksi kertaa nopeampaa kuin lentokone liikkuu. kun kone on saavuttanut n.300km/h vahudin pyörii liukuhihna taaksepäin myös 300km/h jolloin lentokoneen renkaiden pyörimisnopeus vastaa 600km/h nopeutta. Lentokone siis pääsee ilmaan mikäli sen pyörät kestävät pyöriä sellaista vauhtia. Tosin nousumatka on hitusen pitempi kuin normaalilla kiitoradalla, koska renkaiden pyöriminen 2X nopeammin lisää pyörimisestä aiheutuvaa kitkaa ja näinollen hidastaa nousua.

koittakaa nyt tajuta! Ajatelkaa myös sitä tilannetta, kun lentokone laskeutuu. Sillä on vauhtia sellaiset 300km/h ja sen pyörät eivät pyöri ilmassa ollenkaan. kun renkaat sitten ottavat kiitorataan kiinni pöllähtää savupilvi kun ne alkavat pyöriä yhtäkkiä ja mustaa rantua piirtyy kenttään. Silloinkin on ihan sama mikä likuhina siinä alla pyörisi ja mihin suuntaan. Lasku onnistuu jos renkaat kestävät.

Voitte myös ajatella toisinpäin, eli liukuhina pyörisi samaan suuntaan ja samalla nopeudella kuin lentokone liikkuu. Tällöin lentokone nousisi ilmaan vaikka pyörät eivät pyörisi ollenkaan. eli kone voisi nousta vaikka ilman renkaita...

Autolla tilanne on tosin ihan eri. Autoa vetävät eteenpäin pyörät, jotka laitetaan pyörimään, mutta lentokonetta moottorit jotka " puhaltavat" ilmaa ja sitäkautta aiheuttavat työntövoimaa.

ps. älkää kirjotelko totuuksia asioista mitä että itse tajua.

Terveisin. Diplomi Insinööri ja miespuolinen sellainen.

Hyvä " Diplomi Insinööri" , en ota kantaa sukupuoleesi, mutta tiedän, että koulutuksen kohdalla ei osunut ihan kohdalleen.

Kertauksen vuoksi:

-Moottori ei nosta lentokonetta ilmaan

-Kovasti pyörivät pyörät eivät nosta lentokonetta ilmaan

-Lentokoneen tarvitseman nostovoiman muodostaa siiven ylä- ja alapuolella kulkevat erinopeuksiset ilmavirtaukset

-Moottori (ei edes suihkumoottori) ei tuota tuota ilmavirtausta

-Lentokoneen moottori(t) aikaansaavat eteenpäin vievän voiman, jonka seurauksena siiven ympärillä on tarvittavia virtauksia

Jos Herra Diplomi Insinööri haluaa asiaa vielä miettiä niin yritä ymmärtää, että ainoa tapa saada lentokone nousemaan " paikallaan" (poislukien Harrier) on generoida perkeleellinen vastatuuli. Teoriassa, jonkun pienoismallin saisi ilmaan tuulitunnelissa.

Lentotukialuksilla käytetään vastatuulta (sekä aluksen omaa liikettä) apuna sekä nousussa että laskussa. Vastatuuli pienentää tarvittavaa nopeutta ja siten helpottaa nousua ja laskua.

Mutta 20 sivua tällaista puppua? Älkää viitsikö.

Lentokonetta ei nosta ilmaan mikään muu, kuin koneen siipien ohi kulkeva ilmavirta.

Ne, jotka käsittelevät asiaa puhtaan teoreettisesti kysymyksessä annetuissa alkuoletuksissa tarkasti pitäytyen ottamatta kantaa niiden realistisuuteen, päätyvät ratkaisuun että kone ei voi nousta ilmaan.



Ne, jotka pohtivat annettujen alkuoletusten realistisuutta, tekevät siitä tulkintoja tai miettivät alkuoletuksia käytännön sovelluksen toteuttamisen kannalta, sotkevat helpommin kysymykseen epärelevantteja elementtejä ja päätyvät ratkaisuun että kone nousee ilmaan.

Kun hihna kulkee taaksepäin samaa nopeutta, kun kone eteenpäin ei kone liiku milliäkään eteenpäin. Voimme siis unohtaa koko hihnan ja ottaa alkutilanteeksi sen, että kone on paikoillaan. Lentokone ei nouse ilman kiihdytystä, sillä kuten täällä todettu moneen kertaan - kone tarvitsee ilmavastusta siipien alle. Jos pääsisi ilman kiitorataa matkaan, luulisitteko että kentillä olisi pitkät kiitoradat?

Ja kun kone on ja pysyy paikallaan, on aivan epärelevanttia pohdiskella sen eroja tehdäänkö liukuhihnan vastavaikutus vetävillä pyörillä vai suihkumoottoreilla. Sillä ei ole mitään merkitystä!

Joku teistä neropateista olisi kuitenkin huomauttanut, että ne kiitoradat olisi lasketumisen takia. Jos nouseminen ilman vauhdinottoa olisi mahdollista, silloin riittäisi muutama laskeutumisbaana ja koneet nousisi suoraan siitä putken päästä - heh!

Te ette vain käsitä että se kone ei rullaa paikallaan siinä liukuhihnalla (niin kuin auto tekisi) vaan se etenee hihnaa pitkin ihan normaalin kiitoradan tapaan!



Yrittäkääpä miettiä vielä hetki niin ehkä tajuatte mikä ero on sillä että tuleeko se veto pyöristä kohdistuen maahan vai tuleeko se suihkumoottoreista kohdistuen ilmaan.



Älkääkä enää nolotka itseänne enempää :)

Jos kone kulkee samaa nopeutta eteenpäin, kuin liukuhihna taaksepäin, pysyy se voimanlähteestä huolimatta paikallaan. Lentokoneen pyörät pyörivät maassa juuri niin nopeasti, kun kone liikkuu. On ihan sama onko veto pyörissä vai suihkumoottorissa, kun ne kaksi jotka koskevat toisiinsa menevät samaa vauhtia (pyörät ja hihna).

201

txfx. net/2005/12/08/airplane-on-a-conveyor-belt/



www. newton. dep. anl. gov/askasci/phy05/phy05023. htm





Idea on se että lentokone liikkuu suihkumoottoreilla, ja koneen nopeutta pitää mitata maanpinnan suhteen, eli kun kone liikkuu 100 km/h eteenpäin niin hihna alla liikkuu 100km/h taaksepäin ja renkaat tällöin pyörivät 200km/h. Eli kone nousee ilmaan kun ei renkailla ole mitään tekemistä niiden suihkumoottorien kanssa! Vastaan väittäjät menevät kompaan että renkaiden pyörimisnopeudella olisi mitään tekemistä itse koneen nopeuden kanssa maahan nähden..



lisää linkkejä googlella mielin määrin ja tulet huomaamaan että oikea vastaus on: KONE NOUSEE ILMAAN

Nyt kun asiaa aloin tarkemmin miettiä, niin suihkumoottorin voima tosiaan saa lentokoneen lähtemään liukuhihnalta. Höh, tuli oltua väärässä! Kyllähän se kone lähtee liukkaalta jäältäkin, vaikkakin varmasti hiukan sluibaillen!

Taas yksi tajunnut asian oikean laidan, enää 900 av-mammaa jäljellä :P

" Liukuhihnassa on automatiikka, joka saa sen pyörimään täsmälleen samaa nopeutta kuin lentokone liikkuu, mutta taaksepäin."



Liukuhihna pyörii samaa NOPEUTTA kun lentokone LIIKKUU !!!!



Eli lentokone LIIKKUU eteenpäin, mutta hihna vie samaa NOPEUTTA taaksepäin eli lentokone pysyy PAIKOILLAAN eikä paikaltaan voi nousta lentoon.



T: kohta FM ja nainen.

toivottavasti provoilet

Lentokone liikkuu puhaltimen aikaansaaman työntövoiman ansiosta.

Puhallin kuitenkin saa suurimman osan ilmasta ohivirtauksesta, joka syntyy vasta kun kone liikkuu. Ilmaa ei tule riittävästi nousua varten ilman ohivirtaavaa ilmaa.



t. 211

Mä kirjoitin ketjuun tuolla jossain alle sadanviestin kieppeillä ja olin sitä mieltä aluksi, ettei nouse. Sitten jossain kirjoitin, että tajusin ja lähdin miettimään asiaa.



Nyt mua on ahdistanut eilisestä lähtien, miten mä en meinannut eka tajuta ja olis niin hemmetin sitkeästi väärässä. On tää virheensä myöntäminen tuskallista...