Oletteko ajatelleet, että suomen kielessä samalla tavalla kirjoitetun lauseen merkitys muuttuu riippuen siitä, miten se lausutaan?

Vierailija wrote:

Kesti hetki tajuta tämä mutta nyt ymmärrän mitä tarkoitat. Suomen kieli on jännä.

Kylläpä. Tekoäly ei pysty nevöevö seuraa mun speteilyä. (ei silti, ei siihen pysty aina monet .... tekoälyttömätkään .... :) )

 

Otetaan yksinkertainen lause "Tänään hain kukkia kaupasta."

Lausu se neljä kertaa niin, että joka kerta painotat eri sanaa.

Joka kerta lauseen merkitys muuttuu.  Toki joka kerta asia on sama, eli hait kaupasta kukkia, mutta vivahde on eri.

TÄNÄÄN hain kukkia kaupasta.  Teit jotain sellaista, mitä et tee yleensä ja kaikkina päivinä, vaan tänään oli erityinen päivä siihen.

Tänään HAIN kukkia kaupasta.  Yleensä kukat tulevat sinulle muuten, mutta tänään hait itse.

Tänään hain KUKKIA kaupasta. Yleensä haet kaupasta muuta kuin kukkia.

Tänään hain kukkia KAUPASTA.  Normaalisti siis haet kukkasi muualta, puutarhalta, luonnosta jne.

Eli jännästi samalla kun kerrotaan että ostettiin kukkia, kerrotaan myös sanattomasti jotain muuta.

Tämä pätee varmasti muihinkin kieliin, mutta miten vaikkapa Kiinan kielessä, jossa jo muutenkin sama sana lausutaan eri korkeuksilla, jolloin koko sana merkitsee montaa eri asiaa.  

En kyllä koskaan sanoisi 'syö täällä' paitsi lauseen sisällä, esim. 'hän syö täällä'. Eli minusta ap:n esimerkissä sanat 'syö täällä' lausutaan kummassakin tapauksessa syöttäällä.

Muistan jonkun radio-ohjelman, jossa jonkun laulun sanoja pienimmällä mahdollisella muutoksella se muuttui juomalauluksi. Sitä en enää muista, mikä oli se säe, jossa painotusta muuttamalla (hengellinen?) laulu muuttui juomalauluksi.

Väärin kuultujen laulujen sanoissa on kohta "moni veri-työstä vaikenee", enkä ole ainoa, joka on ihmetellyt, miten se veri voi työstä vaieta.

Mainoksissa on käytetty aika paljon kaksoismerkityksellisiä, kuten "kaikille teille".