Nälän tunne on normaalia, täysi olo ei ole normaali olotila

Vierailija wrote:

Tutkitusti valtaosa lihavista EI syö säännöllisesti 4-5 ateriaa päivässä, vaan ehdottomalla enemmistöllä on ruokarytmi perseellään. Syödään kevyehkö aamiainen, päivällä lounaaksi joku valmiiksi pakattu salaatti (koska yritetään laihduttaa), ja illalla nälkävelka on sitten niin iso, että annoskoot räjähtävät käsiin, ja ruoan jälkeen vielä ravataan puolen tunnin välein kaapilla. Ja näillä ihmisillä on siis ihan oikeasti se nälän tunne illasta, joka ei meinaa lähteä syömälläkään.

Aloitus on ihan mututuntumaa ja mielikuvitusta. Äärimmäisen harvan lihava ongelma on järkevä välipala lounaan ja päivällisen välissä. Tämä on tutkittua tietoa. 

Olen lihava ja syön usein salaatin lounaalla, en siksi, että yrittäisin laihduttaa, vaan koska se tuntuu olevan ainoa  sosiaalisesti hyväksytty vaihtoehto lihavalle työpaikan taukotilassa. Samasta syystä en syö töissä välipaloja. Ja kyllä, kotiin päästyä on aivan jäätävä nälkä.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Mutta siihen näläntunteeseen tottuu nopeasti ja sitten ei enää tunne nälkää ja lopulta herää siihen että on sairaalassa tipassa koska unohti syödä kuten minä.

 

 

ei tapahdu kovin nopeasti. Juominen on iso ongelma vanhuksille, kun eivät tunne janoa. 

Lihava ihminen voi olla pitkän aikaa syömättä mitään, ilman ongelmia. Juoda täytyy kyllä, muuten tulee noutaja. 

Harvempi lihava ihminen on ollut syömättä pitkään.

Mulla ei ole ongelmana nälkä vaan palvelu, joll3n syö säännöllisesti. 

Vierailija wrote:

Mutta siihen näläntunteeseen tottuu nopeasti ja sitten ei enää tunne nälkää ja lopulta herää siihen että on sairaalassa tipassa koska unohti syödä kuten minä.

Tämän palstan naiset syö varmuuden vuoksi tuplasti, ettei vaan joudu sairaalaan ja tiputukseen.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Tutkitusti valtaosa lihavista EI syö säännöllisesti 4-5 ateriaa päivässä, vaan ehdottomalla enemmistöllä on ruokarytmi perseellään. Syödään kevyehkö aamiainen, päivällä lounaaksi joku valmiiksi pakattu salaatti (koska yritetään laihduttaa), ja illalla nälkävelka on sitten niin iso, että annoskoot räjähtävät käsiin, ja ruoan jälkeen vielä ravataan puolen tunnin välein kaapilla. Ja näillä ihmisillä on siis ihan oikeasti se nälän tunne illasta, joka ei meinaa lähteä syömälläkään.

Aloitus on ihan mututuntumaa ja mielikuvitusta. Äärimmäisen harvan lihava ongelma on järkevä välipala lounaan ja päivällisen välissä. Tämä on tutkittua tietoa. 

Olen lihava ja syön usein salaatin lounaalla, en siksi, että yrittäisin laihduttaa, vaan koska se tuntuu olevan ainoa  sosiaalisesti hyväksytty vaihtoehto lihavalle työpaikan taukotilassa. Samasta syys

Tätä aina ihmettelen. Normaalipainoisilla on eväänä kunnon ruoka, mikä pitää nälän poissa pitkään ja ylipainoisilla on systemaattisesti mukana joku salaatti, joka ei todellakaan vie nälkää. Ketä te oikein huiputatte? 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Tutkitusti valtaosa lihavista EI syö säännöllisesti 4-5 ateriaa päivässä, vaan ehdottomalla enemmistöllä on ruokarytmi perseellään. Syödään kevyehkö aamiainen, päivällä lounaaksi joku valmiiksi pakattu salaatti (koska yritetään laihduttaa), ja illalla nälkävelka on sitten niin iso, että annoskoot räjähtävät käsiin, ja ruoan jälkeen vielä ravataan puolen tunnin välein kaapilla. Ja näillä ihmisillä on siis ihan oikeasti se nälän tunne illasta, joka ei meinaa lähteä syömälläkään.

Aloitus on ihan mututuntumaa ja mielikuvitusta. Äärimmäisen harvan lihava ongelma on järkevä välipala lounaan ja päivällisen välissä. Tämä on tutkittua tietoa. 

Olen lihava ja syön usein salaatin lounaalla, en siksi, että yrittäisin laihduttaa, vaan koska se tuntuu olevan ainoa  sosiaalisesti hyväksytty vaihtoehto

Ylipainoisilla on ylipainoisten traumat. Tiedän kokemuksesta. Muiden seurassa syödään usein vähän, koska pelätään, usein aiheesta, että meidän syömistä paheksutaan. Ja totta on, että yksin sitten syö ihan älyttömästi.

Sen jälkeen, kun jäin pois työstä, olen syönyt yksin. Annoskoot pienenivät ja painokin laski.

Vierailija wrote:

Tästä ketjusta tulee mieleen kun oltiin kaverin kanssa reissussa (hotellissa ei aamupalaa). Herättiin ja lähdettiin hotellista,kaveri ehdotti kahvien hakua ja minä aamupalaa. Kaveri siihen että syödään myöhemmin jotain. Lähdettiin sitten kävelemään kahvit käsissä. Ehdottelin ruokaa mutta kaveri halusi kävellä ja katsella. Kului  muutama tunti ja aloin huutaa etten kävele v""u enää metriäkään ellen saa ruokaa! Illalla viimeeksi syöty ja aamiainenkin jäi väliin,pyörryn kohta! 

Kaveri ihmetteli miksi olen pahalla päällä ja syyllisti fiiliksensä pilaamisesta. Ei enää reissattu yhdessä.

Ei ole todellakaan normaalia että ihminen syö iltakuudelta, sitten aamulla pelkän kahvin voimin liikkeelle ja viiden kuuden maissa taas päivällinen joka on jo iltapala.

Juuri näin. Minulla ei ole mahdollista siirtää ruokailuja matkoillakaan. En matkusta sellaisten ihmisten kanssa, jotka ei syö.

Musta kaikkea mahdollista kokeilleena nälän tunteen vaativuus ja tarve tyydyttää se ja sen pitkäkestoisuus riippuu hirveän paljon tottumuksista, sekä päivän aikana käytetystä fyysisestä ja henkisestä energiasta.

Jos ei tee hirveästi mitään niin nälän tunne on aika heikko ja se unohtuu nopeasti. Jos liikkuu tai tekee ajatustyötä, nälän tunne on paljon voimakkaampi eikä sitä tee mieli ohittaa pitkiä aikoja ja todella tarvitsemalla tarvitsee ruokaa. Töissä jos jättää tarpeellisen aterian väliin, tulee oikeasti kiukkuiseksi ja lyhytpinnaiseksi. 

Sitten vielä hiilihydraatit ja rasvat ja proteiinit. Kun oon eläinrasvadieetillä, nälkä tulee pari kertaa päivässä. Jos syön enemmän hiilaripainotteisesti, nälän tunne tulee aivan sairaan voimakkaana ja lisänä voi tulla pahoinvointia ja muuta epämiellyttävää ja nälän tunnetta ei voi ohittaa. Tämä liittyy sitten jotenkin siihen verensokeriin sitten, mikä on vissiin tasaisempi eläinläskiruoalla. En vieläkään tiedä varmasti mikä olisi kaikkein paras tapa, toimin päivän aktiviteettien mukaan. Ilman sokerin syömistä nälkä ei ole niin mahdottoman pakottavan tuntuinen joten siitä pidän kiinni, sillä jotenkin luulen että toi pahoinvointi osana nälkää ei ole kauhean tavoiteltava asia.