Psykoterapia on outoa

Itse menin terapiaan siinä vaiheessa kun olin ollut masentunut jo vuosikymmeniä, eikä minulla ollut mitään kokemusta "normaalista olotilasta". En siis todellakaan edes tiennyt saati uskonut, että minä olisin avun saavutettavissa. Kas kummaa, se kyllä auttoi että siellä sitkeästi kävin. Helppoa ja nopeaa se ei tosin ollut ja siinä piti itse tehdä töitä, mutta ilman hänen apuaan en olisi koskaan osannut jäsennellä asioita.

Ja ei, en minä ole vieläkään normaali tai terve, mutta en ole enää sellainen joka itkee päivittäin ja pääkoppa olisi kuin sekainen lankakerä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Ja en tiedä onko minulla tuota sivupersoonaongelmaa diagnosoitavaksi häiriöksi asti, mutta aika hyvin se kyllä kuvaa sisäistä maailmaani. Terapeutille kerran pyynnöstä kuvasin niitä sisäisiä ristiriitaisia ääniäni, ja tunnistin peräti 9 erillistä hahmoa/persoonaa....

Tuoko on sellaista, mitä ei kaverit osaisi kertoa? Johan täälläkin sitä toitotetaan, että ota itseäsi niskasta kiinni. Sitähän tuo terapeuttikin sinulle sanoo. Täällä sanottuna se on typerää ja mistään mitään ymmärtämätöntä, kun niin sanoo. Mutta kun terapeutti sanoo saman, niin siinä samassa sanomisessa on viisautta.

 

Jos terapeutti vielä keksii keinoin, miten se onnistuu ottaa itseä niskasta kiinni / saada persoonallisuuden rakentavampi puoli valtaan, niin sitten on kyllä terapia ollut hintansa arvoista. Toistaiseksi

Mitä sen persoonallisuusnipun sitten mielestäsi pitäisi tehdä, kun kaikkien niskasta on saatu ote? Itse en kehoittaisi ketään alistamaan ja ruoskimaan itseään. Sehän on merkki jostain liiallisesta häpeästä, jos näkee itsensä vain laiskana epäonnistujana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija wrote:

Mulla oli työterveydessä psykologi, jolla psykoterapeutin koulutus. En voinut kuin nauraa, oli enemmän pihalla kuin lumiukko on. 

Minulla on myös kokemusta psykoterapeutista, jolla psykiatrian erikoislääkärin tutkinto. Ero kuin yöllä ja päivällä. 

Jouduin käymään psykologin luona pakolliset 3 kertaa. Enää en ikinä suostu sen vastaan otolle. 

 

Tämä jolla minä käyn on vieläpä sairaanhoitajataustainen. Mutta ihan oikea psykoterapeutti kyllä, sellainen jonka hoidosta osa asiakkaista saa Kela-korvauksiakin. On kyllä ihan mahdollista, että joku korkeammin koulutettu olisi analyyttisempi. Mä olen aina ajatellut, että psykologitaustainen olisi parempi kuin psykiatritaustainen, koska psykologia käsittelee juuri sitä mielen dynamiikkaa, kun psykiatria on aika lääkityskeskeistä. Mutta ei sitten näköjään ainakaan aina niinkään.

Psykiatreissa on eroa ja siinä, kuinka paljon aikaa on käytettävissä. Oma psykiatrini puhuu lääkityksestä max 10 % ajasta, jota on riittävästi.