Pettäminen...kauanko olette olleet naimisissa, ennekuin tapahtui..

Parin kuukauden seurustelun jälkeen mies hommasi sivusuhteen.

Tehtiin varmaan tyylillä Doggy Style, vaimosi koiraharrastuksen ymmärtäen.

Kerron toisin päin. Oltiin oltu ehkä 25v liitossa, kun lopetin vieraissa käymisen. Sitten ennen ehkä 20 kertaa vieraissa 20 vuoden aikana. Totesin joku vuosi sitten, ettei ole sen arvoista.

Ihan suoraan en koskaan jäänyt kiinni, mutta varmaan vahvoja epäilyksiä puolisolla aikanaan oli joistain tapauksista.

M55V

Seitsemän vuotta meni, kun vaimon baari-ilta meni "vähän pitemmäksi" ensimmäisen kerran. Sen jälkeen alkoi käymään useammin " tuulettumassa".

aina kun vaimo päätti pakottaa seksin varjolla tekemään asioita joita en halunnut  niin sit olin ilman ja käytin suosiollisia naisia keventämään painetta palleissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

27 vuotta yhdessä, avoliitto. Juuri eilen sain kuulla että puoliso (N47+) pettänyt pari kuukautta. Kertoi itse eikä yrittänyt salata asiaa.

M57+

Miltä susta tuntui kun kuulit? 

Miten tästä eteen päin?

Melkoinen pettymys. Näin käy vain muille, ei minulle.

En tiedä miten tästä eteenpäin. Ei kuitenkaan viitsisi yhteisiä vuosia nollata tämän vuoksi. Puolisokaan ei vielä tiedä mitä haluaa. Ehkä mennään jatkossa avoimen suhteen säännöillä jos mulla pää sen kestää. Kun siis edelleen häntä rakastan.

Ei haluaisi yrittää aloittaa kaikkea uudelleen jonkun toisen kanssa tässä iässä. Aaveetä kun lukee niin sinkkuelämä ja seuranhaku vaikuttaa nykyään varsin tylyltä ja ankealta taviksen horisontista katsottuna.

Kyllä sitä sattuu kuule ihan kaikille. Vaikeeta on kestää..Zemppiä!

Ei satu kaikille. Voi ihan hyvin elää pysyvässä ja uskollisessa parisuhteessa kumppaninsa kanssa koko loppuikänsä. Niin tehtiin ennen vanhaan ja voidaan tehdä jatkossakin.

Jos tulee tarve pettää kumppaniaan, on tehty väärä valinta alun perin, tai sitten on luonteen heikkoutta itsellä ja/tai kumppanilla. Ei osata elää. Ei ymmärretä perusbiologiaa, jolloin ruvetaan pihtaamaan tai johonkin ihmeen vaihtokauppaan seksistä ja orgasmeista. Syödään epäterveellisesti, ryypätään, ei harrasteta liikuntaa. Onhan näitä.

En tiedä lasketaanko tätä pettämiseksi. Pitkä avioliitto veteli viimeisiään. Tuleva ex- rouva oli väläytellyt eroa ensimmäisen kerran jo kolmisen vuotta sitten. En osannut silloin suhtautua  siihen vakavasti. Suhteen tila jatkoi alamäkeään. Seksiä oli ollut koko ajan vähenevästi, pari vuotta ennen eroa loppui kokonaan. Samalla loppui se vähäinenkin läheisyys, ja yhteenkuuluvuuden tunne. Viimeisen kerran kun oli "seksiä" niin vaimo ilmoitti että mitä vähemmän vastaisuudessa on, sen parempi. Sopi minulle hyvin, ei ollut hyvää enää minunkaan mielestäni. Jälkikäteen ajatellen, olisi pitänyt lopettaa jo puolenkymmentä vuotta aiemmin. Aiheutti vain pahaa mieltä ja pettymystä kummallakin. Lasten takia yritettiin sinnitellä.

Sitten, loppuvuodesta, jokin vaimon kilahdus jostakin varsin vähäisestä asiasta katkaisi kamelin selän. Sanoin että tämä aviossa olo tiettävästi perustuu vapaaehtoisuuteen. Niin että jos siltä tuntuu, niin erotaan pois. Hänelle kävi paremmin kuin hyvin. Kun päätös oli tehty, niin olo oli lähinnä vapautunut. Sovimme vaimon kanssa käytännön järjestelyistä. Tässä vaiheessa tapasin naisen, jonka kanssa nuoruudessani oli vispilänkauppaa, ja sinkkuna hänkin. Vaimo sanoi, että jos sinulla toinen nainen on, niin nyt voi sitten ihan vapaasti toimia. Vastasin että ei ole vielä (kuten ei ollutkaan, mutta tiedossa oli) mutta pidän tuon mielessä, ja että rouva voi toimia minun puolestani samoin.

Tämän jälkeen, noin viikko tuosta keskustelusta, parisen viikkoa ennen asumiseroa, kyllä kiksautin. Enkä tuntenut minkäänlaista tunnontuskaa. Suhde tuon "toisen" naisen kanssa jatkui parisen vuotta. Vaimon kanssa normaalit kuviot, asumusero, ja puolen vuoden päästä avioero oli tosiasia.

Olen jälkikäteen miettinyt, aiheuttiko eromme toinen nainen, ja tullut siihen tulokseen että ei, vaan se ettei ollut enää ollut sitä ensimmäistäkään.

Ja selvyyden vuoksi, kun kuitenkin syyllisiä kysellään, niin olin avioliitosta 50%, joten olen myös eroon 50% syyllinen.

Ja tämä tarina on tosi, kuten Rautavaara sanoi.

Sittenhän se tapahtuu kun jompikumpi rakastuu johonkin toiseen. Ei ole aikakysymys.

Vierailija kirjoitti:

Sittenhän se tapahtuu kun jompikumpi rakastuu johonkin toiseen. Ei ole aikakysymys.

Näin kävi meillä.  Puolison seksisuhde olisi ehkä helpompi sietää.

M57+

Yhdessä oltiin oltu 12 vuotta kun ekan kerran petin. Se oli lyhyt, viikon mittainen salasuhde, jonka lopulta stoppasin ja kerroin miehelle. Sänkyyn saakka ei menty, mutta tätähän mieheni ei usko. 

Nyt ollaan oltu yhdessä kohta 14 vuotta ja mulla on menossa salasuhde, joka kestänyt ehkä 2kk. Mieheen, josta olen unelmoinut jo vuosia. Nyt olen häneen umpirakastunut, mutta hän selkeästi pitää tätä vaan kuumana seksisuhteena ja mä sitten vaan tyydyn asemaani. Ei vaan oma mies kiinnosta enää ollenkaan ja eroa tässä pohdin.

En ikinä koskaan milloinkaan ajatellut pettävä, olen vihannut sellaista. Mutta se, miten mieheni mua kohtelee ja salailee asioita. Se on ajanut mut tähän. Ja mulla ei ole tippaakaan morkkista. Ikävintä erossa tulee olemaan perheen rikkominen sekä ihanasta kodista luopuminen.

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä oltiin oltu 12 vuotta kun ekan kerran petin. Se oli lyhyt, viikon mittainen salasuhde, jonka lopulta stoppasin ja kerroin miehelle. Sänkyyn saakka ei menty, mutta tätähän mieheni ei usko. 

Nyt ollaan oltu yhdessä kohta 14 vuotta ja mulla on menossa salasuhde, joka kestänyt ehkä 2kk. Mieheen, josta olen unelmoinut jo vuosia. Nyt olen häneen umpirakastunut, mutta hän selkeästi pitää tätä vaan kuumana seksisuhteena ja mä sitten vaan tyydyn asemaani. Ei vaan oma mies kiinnosta enää ollenkaan ja eroa tässä pohdin.

En ikinä koskaan milloinkaan ajatellut pettävä, olen vihannut sellaista. Mutta se, miten mieheni mua kohtelee ja salailee asioita. Se on ajanut mut tähän. Ja mulla ei ole tippaakaan morkkista. Ikävintä erossa tulee olemaan perheen rikkominen sekä ihanasta kodista luopuminen.

Elämä on epistä. Minäkin petin, kostoksi.

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä oltiin oltu 12 vuotta kun ekan kerran petin. Se oli lyhyt, viikon mittainen salasuhde, jonka lopulta stoppasin ja kerroin miehelle. Sänkyyn saakka ei menty, mutta tätähän mieheni ei usko. 

Nyt ollaan oltu yhdessä kohta 14 vuotta ja mulla on menossa salasuhde, joka kestänyt ehkä 2kk. Mieheen, josta olen unelmoinut jo vuosia. Nyt olen häneen umpirakastunut, mutta hän selkeästi pitää tätä vaan kuumana seksisuhteena ja mä sitten vaan tyydyn asemaani. Ei vaan oma mies kiinnosta enää ollenkaan ja eroa tässä pohdin.

En ikinä koskaan milloinkaan ajatellut pettävä, olen vihannut sellaista. Mutta se, miten mieheni mua kohtelee ja salailee asioita. Se on ajanut mut tähän. Ja mulla ei ole tippaakaan morkkista. Ikävintä erossa tulee olemaan perheen rikkominen sekä ihanasta kodista luopuminen.

Tottakai se on miehesi vika. Joillain ei oma psyyke kestä pettämistä, jollei sitä jotenkin saa itselleen selitettyä. Voihan olla, että edelliselläkin salasuhteellasi on ollut jotain tekemistä miehesi käytökseen, mutta tätähän sinä et usko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä oltiin oltu 12 vuotta kun ekan kerran petin. Se oli lyhyt, viikon mittainen salasuhde, jonka lopulta stoppasin ja kerroin miehelle. Sänkyyn saakka ei menty, mutta tätähän mieheni ei usko. 

Nyt ollaan oltu yhdessä kohta 14 vuotta ja mulla on menossa salasuhde, joka kestänyt ehkä 2kk. Mieheen, josta olen unelmoinut jo vuosia. Nyt olen häneen umpirakastunut, mutta hän selkeästi pitää tätä vaan kuumana seksisuhteena ja mä sitten vaan tyydyn asemaani. Ei vaan oma mies kiinnosta enää ollenkaan ja eroa tässä pohdin.

En ikinä koskaan milloinkaan ajatellut pettävä, olen vihannut sellaista. Mutta se, miten mieheni mua kohtelee ja salailee asioita. Se on ajanut mut tähän. Ja mulla ei ole tippaakaan morkkista. Ikävintä erossa tulee olemaan perheen rikkominen sekä ihanasta kodista luopuminen.

Tottakai se on miehesi vika. Joillain ei oma psyyke kestä pettämis

Oh honey, arvasin että joku oman elämänsä Sherlocki siellä jo laskee 1+1. Mutta kerron sulle, että tätä miehen mulkkukäytöstä on jatkunut jo monen monta vuotta, kauan ennen kuin itse edes ajatuksentasolla tein yhtään mitään. Varsinkin kotiäitivuosinani luulen, että herra on touhunnut yhtä sun toista, kiinni ei vaan ole koskaan jäänyt. Nyt hän on jämähtänyt kotiin haukkumaan mua ja mä olen alkanut löytämään itseäni. Eihän tämä pettäminen oikein ole, mutta sen avulla pääsen ehkä tästä lopullisesti irti. Ja en minäkään viaton ole, riitaan tarvitaan aina kaksi. Omistauduin kaiketi liikaa lapsille ja perhe-elämälle aikanaan ja siksi kai mies etsi jotain muuta. Ja kun etenin uralla ja aloin viettämään aikaa kodin ulkopuolella, toinen katkeroitui. Pitkä ja tuskainen kierre ollut tämäkin parisuhde pahimmillaan.