Juurtuuko tietty pukeutumistyyli vanhemmiten identiteettiisi?

Olen pukeutunut mustaan nyt 25 vuotta. Edelleen nelikymppisenä hiukset on mustat ja vaatekaapista löytyy mustan ohella muistaakseni yksi tummanvioletti paita ja yhdet tummansiniset farkut. 

Tutkijana ja asiantuntijana työskennellessä vaatetus on toisaalta aina ollut toissijaista, ei mun kalpea naamani ja mustanpuhuva vaatetukseni määrittele osaamista pätkän vertaa. Olo on viihtyisä tässä tyylissä, joten en koe tarpeelliseksi vaihtaa tai muuttaa. Tuntuisi kyllä tosi oudolta jos yhtäkkiä pitäisi kiskaista jotain naisellista pastellihörsylää päälle, eli kai sitä on omalla tavallaan jumiutunut tähän omaan "tyyliinsä".

Olen aina pukeutunut vaatteisiin joita pidän kauniina, siksi tuntuisi hölmöltä alkaa vaihtamaan tyyliä. 

Miksi pukeutuisin rumempiin? 

Meillä töissä ihmiset pukeutuu mihin sattuu vaatteisiin trikoot ja huppari-tyylistä smart casualiin. Itse en vois ikinä kuvitella meneväni töihin trikoissa ja hupparissa, edes farkuissa ja hupparissa, mutta koen itseni aika ylipukeutuneeksi jakkupuvussa. Joten farkut ja neule tai rennohko mekko + sukkikset, tai hame ja neule on mun arkityyli. Sellaisissa minulla on muutenkin kotoisin olo nykyään. Nuorempana käytin paljon jakkuja ja kauluspaitoja, nykyään tyyli on rennompaa. Ehkä myös muoti vaikuttaa? Kauppaan tms toki voi mennä ulkoiluhousuissa ja hupparissa. Ja sit jonnekin teatteriin on kiva laittaa vähän hienompaa kuten kynähame ja kauluspaita. 

Minä pukeudu  nuorena seksikkäästi. Kireät farkut,niukka pusero,korkeat korot . Ja stringit vaikka oli niiden takia jatkuva virtsis!

Nyt nelikymppisenä jäljellä entisestä tyylistä on enää rakkaus mustaan väriin. Olen löytänyt ylisuuret hupparit,legginsit ja Crocsit  sekä rintaliivittömyyden. En toki menisi näin juhliin mutta areena ja työelämässä voin pukeutua rennosti.

Vierailija wrote:

Olen aina pukeutunut vaatteisiin joita pidän kauniina, siksi tuntuisi hölmöltä alkaa vaihtamaan tyyliä. 

Miksi pukeutuisin rumempiin? 

No, jos esimerkiksi saat ilmaiseksi hienon hevinahkatakin, niin etkö ala miettiä milloin sitä kannattaisi käyttää?

Mä tykkään edelleen käyttää farkkuja ja tavallista paitaa. Ei kiinnosta ns. mummovaatteet.

53v.

Vierailija wrote:

Meillä töissä ihmiset pukeutuu mihin sattuu vaatteisiin trikoot ja huppari-tyylistä smart casualiin. Itse en vois ikinä kuvitella meneväni töihin trikoissa ja hupparissa, edes farkuissa ja hupparissa, mutta koen itseni aika ylipukeutuneeksi jakkupuvussa. Joten farkut ja neule tai rennohko mekko + sukkikset, tai hame ja neule on mun arkityyli. Sellaisissa minulla on muutenkin kotoisin olo nykyään. Nuorempana käytin paljon jakkuja ja kauluspaitoja, nykyään tyyli on rennompaa. Ehkä myös muoti vaikuttaa? Kauppaan tms toki voi mennä ulkoiluhousuissa ja hupparissa. Ja sit jonnekin teatteriin on kiva laittaa vähän hienompaa kuten kynähame ja kauluspaita. 

Mä en ole ikinä käyttänyt jakkupukua tms. vaatteita. Ei ole mun tyyli.

53v.

Vierailija wrote:

On juurtunut oma tyyli, se on vähän hippimäinen ja tyttömäinen, mutta koska olen yli 50 v , näyttää se välillä niin hassulta, että monesti pukeudun hillitymmin ja järkevämmin kuin varsinainen oma tyylini on jo ihan olosuhteiden vuoksi (kulkeminen räntäsateessa, työtehtävät ym.) Hippityylistä nautin sitten enemmän vapaa-aikana ja kesällä.

Minä olen hoikka ja kaunis tyyliin eini.

Olen kait etuoikeutettu  , kun hippi tyyli sopii.

Tosin kaikki vaatteeni ovat mustia.

Kun jäin pois työelämästä, vein osan työssä käyttämistäni asuista kirpparille, osan käytin loppuun. Tärkeintä vaatteissani on helppohoitoisuus ja mukavuus. Aika paljon hankin vaatteitani urheiluliikkeiden tarjouksista, siis ulkoiluhousuja, college-paitoja ja kuoritakkeja. Neuleet ostan usein miesten osastolta, koska siellä on paljon kauniimpia kuoseja sekä väljempiä ja pidempiä malleja kuin naisten osaston napapaidat. Legginssejäkin käytän, mutta vain pitkien housujen alla. Niitä ei tarvitse heittää joka ilta pyykkeihin, kunhan nilkka- tai polvisukat sinne nakkaa. Kotona tosin saatan heittää pitkikset pois ja olla legginsseissä. Ei tulisi mieleenikään pukea hameen tai mekon kanssa kesällä vajaamittaisia entisiä valkeita legginssejä. Sellaisia näkee luvattoman usein jopa juhlatilaisuuksissa ja äidin mukana myös perheen pikkuprinsessalla.  

Nostetaanpas

Ei, vaan vanhemmiten tajuaa mikä tyyli sopii omalle vartalolle, oppii erottamaan hyvän ja huonon materiaalin ja niin edelleen, kokemus viisastuttaa. Nykyään tiedän värini, vältän kutittavaa ja nyppyyntyvää ja rypistyvää, samoin "painavaa" ja vaikeasti pestävää. Tiedän että pyöreäkärkinen kenkä ei ole mun juttu, tai pyöreä olkapää takissa.

Olen aina pukeutunut samoin, tylsästi farkkuihin ja t-paitaan kärjistetysti sanottuna. Korkkareitakaan en ole ikinä käyttänyt. Mietin joskus, että milloin mä siirryn tyylikkäisiin aikuisvaatteisiin, hameisiin ja jakkuihin ym. No en ilmeisesti milloinkaan, olen 51, hametta käytin viimeksi yli 30 vuotta sitten. Mutta mitäpä siitä? Oon mikä oon.

Miksi tyyliä pitäisi muuttaa, jos sopivan on onnistunut löytämään?

Mä pukeudun yhä samoin kuin nuorenakin. On farkut, lenkkarit, korkkarit, bleiserit, trenssit, neuleet, t-paidat yms.

Mekkoja en juuri käytä enkä hameita. Enkä legginsejäkään. Kesäisin yritän joskus kokeilla hameita mutta ne ei vaan tunnu omilta. Viihdyn housuissa paremmin.

Lempivärini on samat neutraalit kuin kolmekymppisenäkin. Ruskea, beige, luonnonvalkoinen, vaaleanpunainen, liila.

Ainoastaan huivit ovat tulleet uutena lisäksi. Niskani on viluinen ja tykkään käyttää kaulaliinoja ja huiveja nykyisin enemmän.

En näe mitään syytä muuttaa mitään. Puhtaat ja hoitavat hommansa. Onneks ei enää jaksa kiinnostaa mitä omassa elämässään tyytymättömät ihmiset ovat mieltä, jos itellä on asiat hyvin, ei jaksa pahastua muiden ihmisten omasta poikkeavaa elämäntyyliä, pl. häiriköinti ja aggressiot.

tyyli vaihtelee ihan fiiliksenkin mukaan, välillä on kiva pukeutua näyttävämmin(muttei paljastavasti).Välillä on kiva mennä  ihan ns.seinään sulautuen :D eli kukaan ei muistaisi nähneensä mua eli eräänlainen tapa olla rauhassa sekin. Pesunkestävä perustyyli on siistit farkut ja t-paita/joku hiukan parempi paita + neule.

Kyllä se joku tietty oma tyyli tuntuu monelle juurtuvan jo ennemmin nuorena kuin vanhana. Tyyliin kolmekymppisenä. 

Vierailija wrote:

Kyllä se joku tietty oma tyyli tuntuu monelle juurtuvan jo ennemmin nuorena kuin vanhana. Tyyliin kolmekymppisenä. 

se on kyllä totta, kolmekymppisenä hävisi itselläni tietty tarve seurata uusia trendejä ja alkoi muodostumaan tiettyjä klassikkovaatteita, mitä osti aina uudestaan, värit saattoi vaihtua. Toki siihen mennessä ehkä moni jo tajuua mikä omalle kropalle toimii ja kyllä se mukavuuskin alkaa vaikuttamaan. Ja oppii senkin, mitä ei käytä. Itse en oikein ole osannut koskaan hameita käyttää tai tuntuu etten keksi näihin sopivia yläosia. Mekkoja kyllä käytän silloin tällöin, mutta ne onkin helppoja kun on asukokonaisuus siinä :) Eli jos olen hameen erehtynyt ostamaan, se tulee muutaman vuoden päästä kaapissa käyttämättömänä vastaan eli en osta enää hameita.

Minulla oli joku ikäkriisi ollessani 39-40 vuotias ja muutin silloin hetkellisesti osan vaatteistani naisellisempaan suuntaan. Sitä ennen olin pukeutunut farkkuihin ja huppareihin. Naisellisempi tyyli oli minulle kauniimmat alusvaatteet, tyköistuvampia vaatteita ja korollisia siistejä kenkiä. 

Muutaman vuoden jaksoin niitä kunnes mukavuus tuli taas kuvioihin ja löysin entistä mukavampia huppareita sekä minun jalkaani täydellisen ihanat lenkkarit, joilla saatoin kävellä vaikka 20 kilometriä mukavasti. 

Käytän välillä vieläkin ihania alusvaatteitani, mutta korkokenkiä en ole laittanut jalkaani yli puoleen vuoteen.