Juurtuuko tietty pukeutumistyyli vanhemmiten identiteettiisi?

Vierailija wrote:

Ei niin. Tämän voin allekirjoittaa.

Siis sen, että suomalaisilla ei ole tyylitajua.

Mulla on lähes aina ollut sama tyyli. Oon jo teinistä tykännyt ns. klassisesta tyylistä maskuliinisella twistillä. Eli farkkuja, suoria housuja, villapaitoja, kauluspaitoja jne., mekkoja ja hameitakin välillä. Teininä taisin olla aika epätyypillinen pukeutuja, mutta näin nelikymppisenä ainakin työpaikalla just se tavallinen. En ole oikein koskaan osannut pukeutua trendien mukaan ja ne usein näyttää minun silmääni jopa aika kamalilta. Mutta kyllä kussakin trendissä jotain minuakin miellyttävää usein on. 60-lukua olen aina rakastanut pukeutumisessa.

Kyllähän se pukeutumistyyli usein on osa identiteettiä. Se kuitenkin vaikuttaa isoilta osin siihen, millaisen ensivaikutelman muut ihmisestä saa. Eri ihmiset kokee itsensä kotoisaksi eri tyylisissä vaatteissa. Toiset kulkee koko ikänsä aina huppareissa eikä osaa olla "siisteissä" vaatteissa, joku muu ei vois kuvitellakaan pitävänsä hupparia muualla kuin kotona. Ja niin edelleen. Radikaali tyylin muuttaminen on vaikeaa, mutta kyllähän se usein hiljalleen muuttuu iän, elämäntyylin, vartalon mallin ja muiden seikkojen mukana. 

No ei kyllä purista jos hommaa tarpeeksi isot ja joustavat. Mut makuasiahan (ja varmaan tottumus) se on, tuntuuko joustava ihonmyötäinen vai väljä mukavammalle. 

Ei täällä voi revitellä pukeutumisella. Meidän säät estää sen tehokkaasti.

Kun ensin katsoo mallia instagramista ja sitten lähtee totruttamaan, niin puolessa välissä huomaa, että hei, ei tämä toimikaan. Ulkona sataa, tuulee yms ja vähintään kengät pitää vaihtaa ja/tai lisätä lämmintä enemmän päälle.

Vierailija wrote:

Tyylin radikaali vaihtaminen on kyllä hankalaa. Enemmän ehkä käytännön syistä kuin identiteetin takia: radikaali vaihdos ei tule ihan yhdellä eikä kahdella uudella vaatekappaleella, pitäisi vaihtaa koko kaapillinen kerralla. Se vie rahaa ja aikaa joita ei kumpaakaan ole. On siis helpompi vain päivittää sitä vanhaa niin että uusi sopii vielä yhteen vanhan kanssa.

 

toki identiteetilläkin voi olla asian kanssa tekemistä, mutta kyllä itse ooen esim aika isoja kampauksen muutoksia tehnyt ja moneen kertaan pidentänyt ja lyhentänyt, ja siihen tottuu kyllä parissa päivässsä.

Olet siis muuttanut kampauksiasi pidentämällä? Eikö se ole jo turhan tuntuista laittaa jotain pidennyksiä? Minua ei ainakaan saisi siihen, tosin hiukseni ovat nyt jo lähes vyötärölle, eli lyhyempään päin menisin, jos nämä nykyiset lopettaisivat kasvunsa. 

Väriä en jaksa enää vaihtaa, korona-aika ja myös keski-ikäisyys lopettivat minun näkyvimmät värjäykseni ja nyt mennään aika luonnollisella linjalla. 

Vierailija wrote:

No ei kyllä purista jos hommaa tarpeeksi isot ja joustavat. Mut makuasiahan (ja varmaan tottumus) se on, tuntuuko joustava ihonmyötäinen vai väljä mukavammalle. 

Se on kai se malli joka ärsyttää. En tykkää enää pillimallisista housuista ollenkaan. Löysät housut on niiiiiin paljon mukavamman tuntuiset.

Minä olen näin kolmevitosena ainakin vielä varsin vaihteleva pukeutuja. Tykkään niistä marimekkotunikoista legginseillä, farkuista ja neuleista, rock-henkisistä vaatteista, värikkäistä vaatteista, minihameista, skarpeista kynähameista ja kauluspaidoista, pitkistä hippimäisistä hameista ja mekoista, suorista housuista ja bleisereistä... On hauska leikkiä eri tyyleillä tilanteen ja fiiliksen mukaan. Ainoastaan semmoinen tosi rento sporttityyli on sellainen jossa en osaa kaupungille/töihin lähteä. Toki retkeillessä ja ulkoillessa tulee niitäkin pidettyä. Ja juu, minulla on siis tosi paljon vaatteita, mut onpahan ainakin kaapissa jotain päällepantavaa tilanteeseen kuin tilanteeseen. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Tyylin radikaali vaihtaminen on kyllä hankalaa. Enemmän ehkä käytännön syistä kuin identiteetin takia: radikaali vaihdos ei tule ihan yhdellä eikä kahdella uudella vaatekappaleella, pitäisi vaihtaa koko kaapillinen kerralla. Se vie rahaa ja aikaa joita ei kumpaakaan ole. On siis helpompi vain päivittää sitä vanhaa niin että uusi sopii vielä yhteen vanhan kanssa.

 

toki identiteetilläkin voi olla asian kanssa tekemistä, mutta kyllä itse ooen esim aika isoja kampauksen muutoksia tehnyt ja moneen kertaan pidentänyt ja lyhentänyt, ja siihen tottuu kyllä parissa päivässsä.

Olet siis muuttanut kampauksiasi pidentämällä? Eikö se ole jo turhan tuntuista laittaa jotain pidennyksiä? Minua ei ainakaan saisi siihen, tosin hiukseni ovat nyt jo lähes vyötärölle, eli lyhyempään päin menisin, jos nämä nykyiset lopettaisivat kasvunsa. 

Väriä en jak

Joo olen siis sekä kasvattanut omat, leikannut ja ksavattanut taas että laittanut välillä pidennyksiä. Voihan se turhaa olla, mutta hauskaa.

mulla on myös pari peruukkia, joita joskus käytän.

Miksi pitäisi muuttaa tyyliä yllättäen? Olisi outoa vaihtaa 40 vuoden jälkeen itsensä röyhelöprinsessaksi tai jumppapuvussa kadulla kekkuloivaksi.

Vierailija wrote:

Minä olen näin kolmevitosena ainakin vielä varsin vaihteleva pukeutuja. Tykkään niistä marimekkotunikoista legginseillä, farkuista ja neuleista, rock-henkisistä vaatteista, värikkäistä vaatteista, minihameista, skarpeista kynähameista ja kauluspaidoista, pitkistä hippimäisistä hameista ja mekoista, suorista housuista ja bleisereistä... On hauska leikkiä eri tyyleillä tilanteen ja fiiliksen mukaan. Ainoastaan semmoinen tosi rento sporttityyli on sellainen jossa en osaa kaupungille/töihin lähteä. Toki retkeillessä ja ulkoillessa tulee niitäkin pidettyä. Ja juu, minulla on siis tosi paljon vaatteita, mut onpahan ainakin kaapissa jotain päällepantavaa tilanteeseen kuin tilanteeseen. 

Niin, sinun tyylisi on tuollainen rönsyilevä, joten muutos olisi se, että pitäytyisit vain yhdessä tyylissä.

Vierailija wrote:

Kyllähän se pukeutumistyyli usein on osa identiteettiä. Se kuitenkin vaikuttaa isoilta osin siihen, millaisen ensivaikutelman muut ihmisestä saa. Eri ihmiset kokee itsensä kotoisaksi eri tyylisissä vaatteissa. Toiset kulkee koko ikänsä aina huppareissa eikä osaa olla "siisteissä" vaatteissa, joku muu ei vois kuvitellakaan pitävänsä hupparia muualla kuin kotona. Ja niin edelleen. Radikaali tyylin muuttaminen on vaikeaa, mutta kyllähän se usein hiljalleen muuttuu iän, elämäntyylin, vartalon mallin ja muiden seikkojen mukana. 

Vaikka tykkään huppareista, niin tottakai minulla on siistimpiäkin vaatteita ja osaan olla niissä oikein hyvin. Järkevä pukeutuminen on kuitenkin se minun juttuni ja en ymmärrä miten se on joillekin niin älyttömän vaikeaa. Tänäänkin, kun lämpötila oli parin asteen hujakoilla, niin tietynlainen vaatetus on pakko olla, että pärjää. 

En myöskään ymmärrä miten jotkut huomaavat muiden ihmisten vaatteet, sillä itse en kiinnitä niihin oikeastaan mitään huomiota elleivät ne sitten ole jotain täysin tilanteeseen sopimattomia. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Miksi tyyliä pitäisi muuttaa radikaalisti? Kenen idea se olisi? Jos itse viihtyy vaatteissaan, niin silloin ne ovat hyvät, vaikka joku toinen yrittäisi jotain muuta. En minä ainakaan oikein keksi miksi muuttaisin tapaani pukeutua ja eipä kukaan ole sitä ehdottanutkaan.

Eilen oli keskustelua tämän tyyppisestä asiasta myös, sitäkö ap tarkoitat?

Voihan ihminen lakata viihtymästä entisissä vaatteissaan. Entinen tyyli voi esim elämänmuutoksen takia muuttua epäkäytännölliseksi tai ihmisen arvomaailma voi muuttua niin että tyyli ei tunnu kuvastavan sitä enää. 

 

ei tietenkään tarvitse vaihtaa jos tykkää olostaan näin, mutta yllättävän monet eivät näytä tyylkäävän ja se heijastuu sekä ulkonäköön että käytökseen muita kohtaan.

Nämä Suomen säät eivät muutu, vaik

Tottakai samat ilmaston vaatimukset voi toteuttaa monella eri tyylillä. Suomessa on kylmää ja märkää. Siihen voi reagoida yhtä tehokkaasti toppapuvulla tai tweedvaatteilla, teknisillä ulkoiluvaatteilla tai villasekoitesamettihousuilla. Ne ulkoiluvaatteetkin voi olla montaa eri tyyliä limeviolettikuvioisista urheiluvaatteista camomilitaarisiin.

 

Ilmastoonkin sopivia tyylejä on monta ja tietenkin sinäkin olet valinnut niistä jonkun. Ei sinua mikään ole tuohon pakottanut eikä pakota siinä pysymäänkään. Kyse on siitä, että sinä haluat yhtä tyyliä Ja voit ihan hyvin alkaa haluta toistakin.

Vierailija wrote:

Kyllähän se pukeutumistyyli usein on osa identiteettiä. Se kuitenkin vaikuttaa isoilta osin siihen, millaisen ensivaikutelman muut ihmisestä saa. Eri ihmiset kokee itsensä kotoisaksi eri tyylisissä vaatteissa. Toiset kulkee koko ikänsä aina huppareissa eikä osaa olla "siisteissä" vaatteissa, joku muu ei vois kuvitellakaan pitävänsä hupparia muualla kuin kotona. Ja niin edelleen. Radikaali tyylin muuttaminen on vaikeaa, mutta kyllähän se usein hiljalleen muuttuu iän, elämäntyylin, vartalon mallin ja muiden seikkojen mukana. 

Mitä väliä on muiden, siis tuntemattomien, ihmisten ensivaikutelmalla? Ei kai kukaan jaksa tuollaisia miettiä? 

Vierailija wrote:

Miksi pitäisi muuttaa tyyliä yllättäen? Olisi outoa vaihtaa 40 vuoden jälkeen itsensä röyhelöprinsessaksi tai jumppapuvussa kadulla kekkuloivaksi.

Jos esimerkiksi ostat UFF:n tasarahapäiviltä heräteostoksena laadukkaan takin halvalla ja sen jälkeen alat miettiä, että kehtaako sitä edes käyttää missään, koska se ei ole täysin omaa tyyliä vastaava.

Niin se varmasti on :) saa nähdä tuleeko tää vielä muuttumaan tästä, onhan se mahdollista. Toisaalta ois aika hauska olla joskus tulevaisuudessa semmoinen värikäs mummo, joka pukeutuu joka päivä eri vaatteisiin. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kyllähän se pukeutumistyyli usein on osa identiteettiä. Se kuitenkin vaikuttaa isoilta osin siihen, millaisen ensivaikutelman muut ihmisestä saa. Eri ihmiset kokee itsensä kotoisaksi eri tyylisissä vaatteissa. Toiset kulkee koko ikänsä aina huppareissa eikä osaa olla "siisteissä" vaatteissa, joku muu ei vois kuvitellakaan pitävänsä hupparia muualla kuin kotona. Ja niin edelleen. Radikaali tyylin muuttaminen on vaikeaa, mutta kyllähän se usein hiljalleen muuttuu iän, elämäntyylin, vartalon mallin ja muiden seikkojen mukana. 

Vaikka tykkään huppareista, niin tottakai minulla on siistimpiäkin vaatteita ja osaan olla niissä oikein hyvin. Järkevä pukeutuminen on kuitenkin se minun juttuni ja en ymmärrä miten se on joillekin niin älyttömän vaikeaa. Tänäänkin, kun lämpötila oli parin asteen hujakoilla, niin tietynlainen vaatetus on pakko olla, että pärjää. 

En

Niin, jotkut toki osaa kulkea sekä huppareissa että siisteissä vaatteissa. Mutta kyllähän sitä tämmöisissä +2 ja jäätävä tuuli-säässäkin voi pukeutua hyvin erilaisilla tavoilla ja toisaalta siinäkin on eroa miten paljon tarvitsee mihinkin säähän pukea. Toiset pärjää läpi talven ohuehkossa takissa, toiset palelee siinä paksuimmassa canadagoosessakin. Lisäksi käytännön sanelema pukeutuminen on myös valinta. Varsin tyypillinen suomalainen valinta. Ja järkeväähän se onkin näissä sääolosuhteissa. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Miksi pitäisi muuttaa tyyliä yllättäen? Olisi outoa vaihtaa 40 vuoden jälkeen itsensä röyhelöprinsessaksi tai jumppapuvussa kadulla kekkuloivaksi.

 

 

Jos esimerkiksi sairastuttuasi muutat elämäntapaasi liikunnallisemmaksi, saatat ihan muutamassa kuukaudessa huomata kokevasi ne liikuntavaatteet paljon entistä kotoisammiksi. Sama jos menet duuniin jossa pitää pukeutua muodollisesti, saatat alkaa kokea että ne farkut ja hupparit ei vapaa-ajallakaan enää ole oikein sua. Jos muutat johonkin missä piha on mutainen, kumisaappaat saattavat muuttua osaksi tyyliäsi.

ja ei kai ne muutokset varsinaisesti yllättäviä ole, mutta usein aika nopeita tai ainakin nopeasti konkretisoituvia. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Miksi pitäisi muuttaa tyyliä yllättäen? Olisi outoa vaihtaa 40 vuoden jälkeen itsensä röyhelöprinsessaksi tai jumppapuvussa kadulla kekkuloivaksi.

 

Jos esimerkiksi ostat UFF:n tasarahapäiviltä heräteostoksena laadukkaan takin halvalla ja sen jälkeen alat miettiä, että kehtaako sitä edes käyttää missään, koska se ei ole täysin omaa tyyliä vastaava.

En ole ikinä käynyt UFFissa vaateostoksilla ja enpä tiedä tuleeko sellaista päivää, että menisinkään. Kierrätän kyllä omat hyvät, mutta käyttämättömät vaatteet eteenpäin, mutta en osta muiden vanhoja vaatteita. 

Jos kuitenkin löytäisin jostakin erikoisen, mutta hieman "tyyliini" sopimattoman vaatteen, niin tottakai käyttäisin sitä heti kun sopiva tilaisuus tulisi. Ei minun tarvitse miettiä muiden mahdollisia reaktioita tai sanomisia, olen kasvanut siitä ohi jo kauan sitten. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kyllähän se pukeutumistyyli usein on osa identiteettiä. Se kuitenkin vaikuttaa isoilta osin siihen, millaisen ensivaikutelman muut ihmisestä saa. Eri ihmiset kokee itsensä kotoisaksi eri tyylisissä vaatteissa. Toiset kulkee koko ikänsä aina huppareissa eikä osaa olla "siisteissä" vaatteissa, joku muu ei vois kuvitellakaan pitävänsä hupparia muualla kuin kotona. Ja niin edelleen. Radikaali tyylin muuttaminen on vaikeaa, mutta kyllähän se usein hiljalleen muuttuu iän, elämäntyylin, vartalon mallin ja muiden seikkojen mukana. 

Mitä väliä on muiden, siis tuntemattomien, ihmisten ensivaikutelmalla? Ei kai kukaan jaksa tuollaisia miettiä? 

No kyllä todellakin miettii ja olisi syytäkin, jos menee tilanteeseen jossa sillä ensivaikutelmalla on merkitystä. Niinkuin vaikka työhaastatteluun tai treffeille. Normiarjessa harvempi tietenkin, mut ei se poista sitä faktaa että se vaikuttaa. Lisäksi, myös se puhtaasti käytännön sanelema tyyli on osa identiteettiä ja kertoo ihmisestä jotain sekin. Tai se, ettei vaatteet kiinnosta yhtään, kunhan on jotain.