Tuleeko muille jo työpaikkailmoituksia lukiessa lannistunut olo?

Mä oon iloinen sooloilija, ymmärrän sen. Meitäkin tarvitaan. Jossain. Lampaita on jo riittämiin. 

En ole pitkään aikaan halunnut enää työelämään niiden vaatimusten vuoksi ja jos tulee palkatuksi niin työyhteisö on sieltä jostain. Ilmapiiri kuin myrkkyä, tähän törmännyt liian monessa paikassa. 

Haen töitä omana itsenäni ja olen sanonut suoraan että haluan töihin koska pitää saada syötyä muutakin kuin makaronia. Olen myös kertonut haastatteluissa etten siedä stressiä ja en ole hyvä asiakaspalvelussa.

Arvata saattaa etten töitä ole saanut. Mutta oikeasti olen onnellinen siitä. Ja vielä onnellisempi olen jos joku palkkaa minut ihan omana itsenäni ilman teeskentelyä. Sitten vaan pitää toivoa peukut pystyssä ettei joudu taas korppikotkiemn seuraan työpaikalla.

Ihmeitä odotellessa.

Itse laitan joka paikkaan pelkän CV:n. En ole myymässä persoonallisuuttani vaan taitoa ja osaamistani. Jos ei kelpaa niin voi voi. Olen töitä saanut ja haastattelut on ollut yleensä vain muodollisuus jos sinne päässyt. Kyselty yleensä vaan milloin voin aloittaa 

Vierailija wrote:

En ole pitkään aikaan halunnut enää työelämään niiden vaatimusten vuoksi ja jos tulee palkatuksi niin työyhteisö on sieltä jostain. Ilmapiiri kuin myrkkyä, tähän törmännyt liian monessa paikassa. 

Haen töitä omana itsenäni ja olen sanonut suoraan että haluan töihin koska pitää saada syötyä muutakin kuin makaronia. Olen myös kertonut haastatteluissa etten siedä stressiä ja en ole hyvä asiakaspalvelussa.

Arvata saattaa etten töitä ole saanut. Mutta oikeasti olen onnellinen siitä. Ja vielä onnellisempi olen jos joku palkkaa minut ihan omana itsenäni ilman teeskentelyä. Sitten vaan pitää toivoa peukut pystyssä ettei joudu taas korppikotkiemn seuraan työpaikalla.

Ihmeitä odotellessa.

Sitten sen paikan saa joku sellainen, joka on valehdellut hakemuksessaan mahdollisimman paljon. Parissa kuukaudessa huomataan, että hän ei osaakaan asioita joita on väittänyt osaavansa. Taas haetaan seuraava ja seuraava, eikä mitään opita eikä mikään muutu. 

Se on kyllä masentavaa, että tuo työnhakupeli on niin vaikeaa. Vaikka olisit kouluttautunut, se ei välttämättä riitä mihinkään. 

Kysymykseni "Miten jaksatte hakea?" ymmärrettiin väärin. Olisin halunnut oikeasti vinkkejä, miten tsempata itsensä hakemaan. Pakko ei ole riittävä motivaattori, jos oikeasti pitäisi kirjoittaa hyvä hakemus. 

Vierailija wrote:

Kysymykseni "Miten jaksatte hakea?" ymmärrettiin väärin. Olisin halunnut oikeasti vinkkejä, miten tsempata itsensä hakemaan. Pakko ei ole riittävä motivaattori, jos oikeasti pitäisi kirjoittaa hyvä hakemus. 

Tuollaiset herkkikset saakin jäädä peräkamariin.

Vierailija wrote:

Se on kyllä masentavaa, että tuo työnhakupeli on niin vaikeaa. Vaikka olisit kouluttautunut, se ei välttämättä riitä mihinkään. 

Niinpä. Se on nimenomaan peliä, ainakin Suomessa. Ole tiettyyn lokeroon sopiva, viiteryhmässä samankaltainen kuin muut, niin pääset eteenpäin. Sosiaalinen jne. Ole vähänkin poikkeava, niin nämä keskenään samanlaiset hr-tyypit eivät anna mitään mahdollisuutta. Välttämättä hyvä ja koulutetuin ei saa ikinä mahdollisuutta. 

Ei sopinut minun luonteelle. Laskin suosiolla rimaa sen suhteen, mitä olen valmis ottamaan vastaan ja onneksi jotain löytyi.

Itse olen sairaseläkkeellä, mutta vilkaisen aina mitä avoimia työpaikkoja eri mainoksissa ehdotetaan. Kattaus on yleensä 100% sellainen, ettei itseltäni löytyisi vaadittavaa osaamista. Hirveän spesifiä osaamista vaaditaan. Miten firmat löytää ketään palkattavaa? 

Vierailija wrote:

Kysymykseni "Miten jaksatte hakea?" ymmärrettiin väärin. Olisin halunnut oikeasti vinkkejä, miten tsempata itsensä hakemaan. Pakko ei ole riittävä motivaattori, jos oikeasti pitäisi kirjoittaa hyvä hakemus. 

Vaikea sanoa, kun minua kyllä pakko motivoi ihan riittävästi. Tosin en tarkoita "pakolla" sitä neljää pakollista hakemusta kuukaudessa, vaan sitä, että pidemmän päälle menee katto pään päältä jos joudun elämään pelkällä työttömyyspäivärahalla. Pakko keksiä jotain.

Terapiapuhe on valunut joka paikkaan ja se on huono asia – työtön Ville kokee tämän nahoissaan

Terapiassa käytetty kieli ja psykologiset selitysmallit ohjaavat hakemaan ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin yksilön kautta, sanoo professori Kristiina Brunila.

 https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ilmiot/terapiapuhe-on-valunut-jo…

Työpaikkailmoitukset ovat siitä syystä yliampuvia ja pitää olla "25 vuotias vastavalmistunut alan ammattilainen 10 vuoden kokemuksella", että yritykset voivat kaikessa rauhassa rejektoida hakijan syystä tai toisesta. Kukaan ei täytä vaatimuksia 100%, joten aina on jokin syy johon nojautua miksei tullut valittua vaikka todellisuudessa hakijan pärstä ei vain miellyttänyt

Vierailija wrote:

Kysymykseni "Miten jaksatte hakea?" ymmärrettiin väärin. Olisin halunnut oikeasti vinkkejä, miten tsempata itsensä hakemaan. Pakko ei ole riittävä motivaattori, jos oikeasti pitäisi kirjoittaa hyvä hakemus. 

Minua motivoi eniten se, että haluan tuntea tehneeni jotain ja olevani tärkeä. Olen hakeutunut ihan vapaaehtoistyöhönkin tästä syystä.

Opiskellessa en ikinä saanut kesätyöpaikkaa edes kaupan kassalta ja kesät menivät pitkälti neljän seinän sisällä silloin... Ja minulla seinät alkaa kaatua päälle nopeaa. En voi siivota omaa tai vanhempieni kämppää useita kertoja viikossa, joten päivistä tulee pitkästyttäviä nopeaa, jos ei ole jotain velvollisuuksia

Ap hakee motivaatiota. Voin kertoa että jos et ole jo vastaavassa tai paremmassa työssä ihan turha hakea. Työttömät älköön vaivautuko. Työnantajat kutsuu sikailuaan työvoimapulaksi.

No mä tein työttömänä niin, että hain joka päivä yhtä työpaikkaa. Esim. Maanantaina keräsin haettavat paikat ja sitten loppuviikon tein aina aamulla yhden hakemuksen. Jos siis oli niin monta järkevää tarjolla. Tämän jälkeen palkitsin itseni jollain kivalla jutulla. Hyvällä kahvilla tai pelihetkellä tms. 

Lopetin pistämästä vaivaa niihin hakemuksiin. Työpaikkani sain hyvin yksinkertaisella hakemuksella. Katsoin mitä vaativat ja kerroin omin sanoin, että osaan nämä asiat, vähän eri sanoin. 

Haastattelut vedän surkeasti, koska puhun läpiä päähäni hermostuneena. Onneksi osui kohdalle haastattelijat, jotka näkivät ihmisen jännityksen takana.