Mitä te parisuhteeseen päätyneet olette tehneet ensitreffeillä?

Lintsillä. Oli joskus sitä aikaa kun ranneke maksoi 20 markkaa. Se oli iso raha. Mies odotti portilla rannekkeiden kanssa ja ajattelin, että olipas hän nykyaikainen. Saattoi bussilla kotiin, vaikka asui itse ihan eri paikkakunnalla. Nyt käydään lastenlasten kanssa vuosipäivänä vohvelilla ja hampurilaisella. Yli 30v. rakkautta. 

Tutustuttiin netissä (ei Tinderissä), mies asui toisessa kaupungissa. Tuli käymään minun kaupungissa, sovittiin tapaaminen ravintolaan, mies tarjosi illallisen. Tuon illan, pitkien keskustelujen ja nauramisten jälkeen päätettiin, että sovimme yhteen, aloitimme seurustelun. Kipinä oli heti molemminpuolinen. Myöhemmin hän muutti minun kaupunkiini, muutettiin yhteen ja nyt ollaan naimisissa, yhdessä ollaan oltu nyt  15 vuotta. Varmaan jo netissä tajusimme kuinka hyvin sovimme toisillemme, molemmat oltiin erottu lähes 30-vuotisista liitoista joitakin vuosia aiemmin, osattiin siis elää parisuhteessa ja oltiin opittu virheistä edellisissä suhteissa. Meillä tosiaan alku meni nopeasti mutta yhteen muutettiin vasta melkein 10 vuoden seurustelun jälkeen kun minun lapseni olivat jo muuttaneet kotoa. Ollaan nyt molemmat eläkepäiviä aloittelemassa, keskinäinen kipinä vieläkin tallella.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

On tämä kumma ilmiö, tämä suomalaisten ylpeily sillä että treffeillä ei vaan olla oltu, parisuhteesta ei todellakaan sovita mitään, mitään romanttista ei harrasteta! Olen aikas monesta maasta ihmisiä tavannut ja myös useammassa maassa asunut, mutta tämä tuntuu olevan täysin suomalaisten juttu.

Sikäli mikäli joku pari on näin tavannut, että se nyt vaan tapahtui vaikka mitään ei koskaan sovittu, niin ovat kyllä poikkeuksellisen onnekkaita. Nimittäin tuollainen on aivan puhdasta sattumaa, että kaksi ihmistä on samassa elämäntilanteessa ja samaa mieltä puhumatta ja sopimatta asiasta lainkaan.

Kommunikaatiota arvostavana ihmisenä on todella vaikea kuvitella miten nämä jutut menevät. "Emme ole koskaan olleet treffeillä, mutta parisuhde alkoi leffaillasta/illallisesta/kahveilta/drinkeiltä/ajelulta jne". (Eli miksei ne olleet treffit? Oletko parempi ihminen kun et kutsu treffejänne treff

Suomalaiset ovat varmasti maailman epäromanttisimpia.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Yhtä lailla jotkut kauhistelee sitä, että joku muuttaa heti yhteen uuden kumppanin kanssa. Kun pitäisi kuulemma tutustua ensin kunnolla. Mutta miten sen paremmin voi toiseen tutustuakaan kuin yhdessä asuessa? Paljon nopeammin tulee ilmi ne hyvät ja ne huonot puolet.

Onhan se eroaminen paljon työläämpää, jos pitää hommata itselle asunto ja uudet huonekalut niiden tilalle, joista luopui yhteenmuuton aikaan.

 

 

Onhan se ihan yhtä työlästä, tekee sen viikon tai vuoden kuluttua. jotkut piirteet toisessa ei tule esille kuin vasta yhdessä asuessa.

Vierailija wrote:

On tämä kumma ilmiö, tämä suomalaisten ylpeily sillä että treffeillä ei vaan olla oltu, parisuhteesta ei todellakaan sovita mitään, mitään romanttista ei harrasteta! Olen aikas monesta maasta ihmisiä tavannut ja myös useammassa maassa asunut, mutta tämä tuntuu olevan täysin suomalaisten juttu.

Sikäli mikäli joku pari on näin tavannut, että se nyt vaan tapahtui vaikka mitään ei koskaan sovittu, niin ovat kyllä poikkeuksellisen onnekkaita. Nimittäin tuollainen on aivan puhdasta sattumaa, että kaksi ihmistä on samassa elämäntilanteessa ja samaa mieltä puhumatta ja sopimatta asiasta lainkaan.

Kommunikaatiota arvostavana ihmisenä on todella vaikea kuvitella miten nämä jutut menevät. "Emme ole koskaan olleet treffeillä, mutta parisuhde alkoi leffaillasta/illallisesta/kahveilta/drinkeiltä/ajelulta jne". (Eli miksei ne olleet treffit? Oletko parempi ihminen kun et kutsu treffejänne treffeiksi? Vai mikä ihme on syynä? Vai eikö ihmis

Sama kuin se, että pariskunta on päätynyt naimisiin ilman kosintaa ja kihlausta.

Ja vain suomalaiset nillittäjät repii pelihousunsa jos jotkut ei ole käyneet treffeillä koskaan, vaikka seurustelevat.

Eikä tässäkään ketjussa montaa nillittäjää ole mutta yksi tuuttaa sivun täyteen.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

On tämä kumma ilmiö, tämä suomalaisten ylpeily sillä että treffeillä ei vaan olla oltu, parisuhteesta ei todellakaan sovita mitään, mitään romanttista ei harrasteta! Olen aikas monesta maasta ihmisiä tavannut ja myös useammassa maassa asunut, mutta tämä tuntuu olevan täysin suomalaisten juttu.

Sikäli mikäli joku pari on näin tavannut, että se nyt vaan tapahtui vaikka mitään ei koskaan sovittu, niin ovat kyllä poikkeuksellisen onnekkaita. Nimittäin tuollainen on aivan puhdasta sattumaa, että kaksi ihmistä on samassa elämäntilanteessa ja samaa mieltä puhumatta ja sopimatta asiasta lainkaan.

Kommunikaatiota arvostavana ihmisenä on todella vaikea kuvitella miten nämä jutut menevät. "Emme ole koskaan olleet treffeillä, mutta parisuhde alkoi leffaillasta/illallisesta/kahveilta/drinkeiltä/ajelulta jne". (Eli miksei ne olleet treffit? Oletko parempi ihminen kun et kutsu treffejänne treff

 

 Suomalainen parisuhde: tavataan sattumalta, mennään jommankumman luokse panemaan ja toinen vain jää sinne. Vihkiaika varautuu itsekseen niin ettei kumpikaan tee aloitetta siihen suuntaan ja lopulta erotaan kommunikoimatta kun toinen tapaa jonkun sattumalta, lähtee tämän luokse panemaan ja vain jää sinne lojumaan.

Käytiin baarissa yksillä. Toisella kerralla leffassa ja kolmannella kerralla kahvilla. Sen jälkeen taidettiin sopia että seurustellaan.

Käytiin kahvilla ja ajelulla. Lopulta päädyttiin Aulangolle pussailemaan autossa Joutsenlammen parkkipaikalla. Seuraavilla treffeillä kahviteltiin miehen kotona ja silloin sovittiin että kokeillaan yhdessä.