Lue keskustelun säännöt.
Yle: Joka viides yliopistopaikan saaneista hylkää sen, koska pelottaa oliko valinta oikea
10.10.2023 |
Mitä ihmettä? Millaisia nynnyjä tässä maassa on alettu kasvattaa? Voihan niitä aloja aina vaihtaa ja jo tehtyjä opintoja hyväksilukea. Mieletöntä jäädä vain kotiin makoilemaa, jos pelottaa.
Kommentit (41)
Onko oikeasti kysytty, että miksi ei? Osa hakee ihan kokeillakseen, mihin todistus riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri kuten tuossa yllä kirjoitettiin. Nykyään on ensikertalaiskiintiöt. Kun siinä kohtaa käytätkin sen väärään alaan, jonka siis huomaat myöhemmin, et välttämättä pääse enää mihinkään niillä jämäpaikoilla, joita ensikertalaisilta jää.
Tää Suomen koulutusjärjestelmä on kyllä kerta kaikkiaan ryssitty ihan huolella. Vikoja on monia, mm. pitkän matematiikan suosiminen. Käytännössä kaikkien on lukiossa suoritettava pitkä matematiikka, koska siitä saa eniten pisteitä, haki mihin vain. Esim. haet opiskelemaan psykologiaa, niin saat pitkästä matematiikasta enemmän pisteitä kuin psykologiasta. Tämän vuoksi myös kielten opiskelu on romahtanut, koska lukiolaisten on käytännössä valittava pitkän matematiikan ja vieraan kielen välillä. Näin teki myös tyttäreni, jätti espanjan opiskelun ja otti sen pitkän matematiikan. Pääsi kyllä onneksi ensikertalaisena haluamalleen alalle yliopistossa, mutta kaikilla ei käy näin hyvin.
Se on tätä nykymenoa. Kaikkialla toitotetaan että jos teet virheen, niin elämä on pilalla. Jos et tee nyt lapsia, jos et nyt oo unelma-ammatissa tai vähintään siihen opiskelemassa tai jos et nyt treenaa salilla viittä kertaa viikossa ja tee meditaatiota joka ilta niin oot yksinäinen, köyhä ja rapakunnossa fyysisesti ja henkisesti. Virheen tekeminen on yksinkertaisesti todella pelottavaa nykyään. Kaikki pitäisi mennä putkeen kerralla.
Kyllä se on iso virhe mennä opiskelemaan alaa, joka ei aidosti kiinnosta. Turhaan kuluu vain opintorahakuukausia ja opinnot etenevät hitaasti muutenkin aidon kiinnostuksen puuttuessa.
Omat lapsenikaan eivät voineet jatkaa peruskoulussa valittuja vieraita kieliä kun lukio oli lähinnä pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa jatko-opintoihin pääsyn vuoksi. Aivan järjetöntä suunnillen pakottaa parhaassa oppimisiässä olevien vieraiden kielten opinnot ja sitten itkeä kun suomalaiset nuoret aikuiset osaavat vain englantia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jonnekin on pakko hakea, mutta ensikertalaiskiintiön takia ei kannata ottaa vastaa paikkaan joka ei oikeasti kiinnosta. Turha siitä on nuoria syyttää.
Vierailija wrote:
Omat lapsenikaan eivät voineet jatkaa peruskoulussa valittuja vieraita kieliä kun lukio oli lähinnä pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa jatko-opintoihin pääsyn vuoksi. Aivan järjetöntä suunnillen pakottaa parhaassa oppimisiässä olevien vieraiden kielten opinnot ja sitten itkeä kun suomalaiset nuoret aikuiset osaavat vain englantia.
Toisaalta kannattaa ymmärtää että ei jokainen voi saada sitä ällää pitkästä matikasta joten loppujen lopuksi hyvin suoritettuna se kieli voi antaa enemmän hakupisteitä kun huonosti mennyt matikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kielet eivät mahdu sinne lukion opinto-ohjelmaan. Opo sanoi, ettei ole mahdollista. Edes historian opiskelu ei ollut mahdollista, vaikka historia olisi kuinka aina kiinnostanut. Sekin jää siis vapaa-ajan harrastukseksi.
Ei kuulosta kovin fiksuilta lukiolaisilta, jos jo matikka + kieli on liikaa. Minulla oli pitkä matematiikka, fysiikasta kaikki kurssit, kaksi A-kieltä ja lyhyt kieli. Muun muassa. Ei ollut ongelmaa kirjoittaa älliä, kun vähän panosti opiskeluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Kielet eivät mahdu sinne lukion opinto-ohjelmaan. Opo sanoi, ettei ole mahdollista. Edes historian opiskelu ei ollut mahdollista, vaikka historia olisi kuinka aina kiinnostanut. Sekin jää siis vapaa-ajan harrastukseksi.
Historia olisi ehkä tärkein yleissivistävä aine lukiolaisille. Ihan jo siitä kulmasta, että demokratia toimii myös tulevaisuudessa. Pitkä matikka ei siinä kauheasti auta.
suomen nynny-yliopistoissa vallitsee vasemmistolaisuus vahvana. siksi siellä ei mitään opitakaan. meitin poika kävi helsingin yliapinaopistossa, ja siellähän joku urpå yritti oikein hiillostaa mukaan vasemmisto toimintaan. poika ilmoitti, ettei kiinnosta olla kommunistipelle joka ei eläissään töitä tule tekemään. sai olla melko rauhassa, ja suoritti opintonsa muita huomattavasti ripeämmin, kun ei ole vasemmistolaanen. ei suosittele kenellekään yliopiston touhuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No se ensikertalaisuus on vain kerran. Siitähän tämä johtuu. Hylkäsi minunkin esikoiseni sen ekan saamansa paikan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija wrote:
Kielet eivät mahdu sinne lukion opinto-ohjelmaan. Opo sanoi, ettei ole mahdollista. Edes historian opiskelu ei ollut mahdollista, vaikka historia olisi kuinka aina kiinnostanut. Sekin jää siis vapaa-ajan harrastukseksi.
Historia olisi ehkä tärkein yleissivistävä aine lukiolaisille. Ihan jo siitä kulmasta, että demokratia toimii myös tulevaisuudessa. Pitkä matikka ei siinä kauheasti auta.
hehe. tämä läntinen demokratia on tullut tiensä päähän ja tuleekin lakkauttaa pikaisesti. arvo liperalismi on nyt sama kuin demaripellet ja yhtä tuhoisa valtioille. katsokaapa vaikka englantiin, irlantiin tai vaikka ruåttiin. meneekö vahvasti siellä? ei mene. menevät sisällissotaan ja silloin pitää hävittää kaikki poliitikot, että alkaa asiat korjaantumaan. onko se sitä demokratiaa? ei välttämättä, mutta ainoa vaihtoehto se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on iso virhe mennä opiskelemaan alaa, joka ei aidosti kiinnosta. Turhaan kuluu vain opintorahakuukausia ja opinnot etenevät hitaasti muutenkin aidon kiinnostuksen puuttuessa.
Itse asiassa elämässä ei koskaan voi tietää, mistä on hyötyä ja missä. Tuttava keskeytti lähärin opinnot ja vaihtoi mieluisammalle linjalle. Nyt sitten hyödyntää niitä hoitajaopintojaan omien lastensa sairauksien hoidossa. Ei tosiaan jää minnekään hoitojonojen perille, kun tietää miten homma hoituu. Anoppinsa Kela-paperit täytteli suitsait huvikseen.
Vaihtaminen voi olla lähes mahdotonta. Ap:n ei kannata puuttua asioihin, joista ei tiedä mitään.
Myöskään hyväksiluvut ei lämmitä yhtään, kun jotain insinöörimatikoita ei voikaan käyttää edistämään oikeustieteen opintoja, sillä insinöörimatikassa ja oikeustieteessä ei ole mitään samaa.
Jos lukiolainen olisi tehnyt opintonsa neljässä vuodessa olisivat kielet ja hissa mahtuneet hienosti lukujärjestykseen.
Vierailija kirjoitti:
Jos lukiolainen olisi tehnyt opintonsa neljässä vuodessa olisivat kielet ja hissa mahtuneet hienosti lukujärjestykseen.
Aika paljon tulee hintaa yhdelle historialle sitten.
Vierailija kirjoitti:
No sehän se juuri on kun nykyään ei enää noin vain vaihdeta kun on kerran jonkun paikan ottanut vastaan. Et pääse enää siihen ensikertalaiskiintiöön vaan tosi pieneen joukkoon josta valitaan kaikki muut.
Eli ovat surkeita ja nössöjä. Toiset nimittäin on tässä näiden vuosien aikana vaihtanutkin jo eri yliopistoon ja päässeet useampaan eri korkeakouluun ilman ensikertalaiskiintiötäkin, samaan aikaan toiset lamaantuneena eivätkä uskalla tehdä mitään valintaa.
Kasvatuksessa taitaa olla vika näillä, jotka eivät uskalla ottaa paikkaa vastaan ja odottavat elämältä jotain suurta varmuutta.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulosta kovin fiksuilta lukiolaisilta, jos jo matikka + kieli on liikaa. Minulla oli pitkä matematiikka, fysiikasta kaikki kurssit, kaksi A-kieltä ja lyhyt kieli. Muun muassa. Ei ollut ongelmaa kirjoittaa älliä, kun vähän panosti opiskeluun.
Ei tarvitse kirjoittaa edes yhtäkään ällää, että pääsee vaihtamaan alaa ja sisään toiseen tiedekuntaan/yliopistoon ilman ensikertalaiskiintiötä.
No sehän se juuri on kun nykyään ei enää noin vain vaihdeta kun on kerran jonkun paikan ottanut vastaan. Et pääse enää siihen ensikertalaiskiintiöön vaan tosi pieneen joukkoon josta valitaan kaikki muut.