Äiti lähes aina humalassa kun sen kanssa soitellaan. Selittää vain omaa paskaa elämäänsä eikä vastavuoroisesti kysy edes kuulumisia. Miten menettelisit?
Aivan järkkyä kuunneltavaa. Ensin selittää pitkän aikaa jostain tilanteesta josta pahoitti tilanteensa ja sitten jatkaa seuraavaan. Kaikki kohtelee häntä huonosti ja kaikki on huonosti. Selittää pitkiä tarinoita ja draamailee.
Ei kysele toisten kuulumisia. Valittaa vain.
Sitten kun sanoin tästä suoraan hänelle vihdoin, että et ole pitkään aikaan miten esimerkiksi mulle kuuluu ja olenko hänelle terapeuttina vain, niin suuttui, alkoi haukkumaan. Sanoi, että ei pysy kuitenkaan perässäni ja olen manipuloitu ihminen sekä kaikkea ihan ihmeellistä, asiasta riippumatonta.
Jaaha..
Sanoin hänelle, että en halua soitella enää enkä kestä olla enää hänen kanssaan tekemisissä. Löi luurin kiinni.
Taas saa yhden syyn lisää juoda varmaan.
Ihan mahdotonta keskustella ihmisen kanssa joka jatkuvaan kertoo miten häntä kohdellaan niin ja näin mutta ei näe, että itse on asiansa pilannut ja saanut vielä paljon mahdollisuuksia korjata asioita. Mutta mikään ei muutu.
Päänsärky tulee.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Itse vastaavaa kokeneena mietin että tuskin on vasta viime aikoina alkanut tuollaiseksi..?
On varmaan ollut aika raskas ja manipuloiva vanhempi jo silloin kun olet ollut lapsi?
Mä ehdin kolmekymppiseksi asti ennen kuin tajusin koko homman.
Olin vaan miettinyt miksi kaikki on hänen kanssa niin hankalaa, miksi on niin ilkeä, miksi toimii niin älyttömän omituisesti jne.
Teki myös mulle noita vuodatuspuheluita.
Kerran erehdyin ottamaan yökylään ja se oli iso virhe.
Tyyppihän on täysi narsisti.
Katkaisin välit, yritin vielä jossain vaiheessa sietää mutta on niin mahdoton ihminen että ihan koko oman perheeni vuoksi oli pakko katkaista välit lopullisesti.
Nykyään sitten stalkkaa meitä
Kai tässä poliisia vielä tarvitaan.
Mutta kun pääsin irti siitä että kyllähän mun pitää yrittää ymmärtää ja jaksaa, niin se on helpottanut älyttömästi omaa elämää!
Kaikkihan ei tätä ymmärrä, minä olen itsekäs, sehän on sun äiti jne.
Mutta ollaan mekin heidän lapsia!
He tosin eivät pysty narsisminsa takia kohtelevan lapsiaan normaalisti.
Sun ei tarvitse sietää tuollaista.
Perheen pitäisi olla voimavara, ei kiusaaja.
Kaikkea hyvää sinulle jatkoon!
Tämä kuulostaa todella tutulta. Pahoittelut, että sinullakin hankala, sairas äiti.
Äitini varmasti myös alkaisi kyttäämään jos katkaisen välit. Pitää meitä lapsia hänen oikeutenaan eikä kestä kyllä yhtään hylkäämistä.
On aivan helkkarin sitkeä kun sille päälle sattuu ja voi tehdä vaikka mitä hulluuksia jos kokee sen "oikeudekseen".
Yleensä vetoaa tunteilla toisiin. Hänellä on mennyt paljon välejä ihmissuhteissa tämän vuoksi.
Itse ajattelin olevan seuraava. Sisaruksenikin teki sen fiksun päätöksen noin puoli vuotta sitten. Edelleen äiti yrittää tunkeutua hänen elämäänsä ovelasti mutta ei siinä enää onnistu.
Ap
Niin, aikuinen lapsi ei ole yleensä oikea auttaja, koska vanhemman kai pitäisi olla se tukija. Hän etsii henkistä tukea, uutta näkökulmaa ja apua sinusta. Ahdistunut? Ei ole muita auttajia? Ei valita huvikseen. Kenties jotkut asiat vaivaavat ellei saa päätökseen ne tai irrottaudu siitä, tai joku ymmärrä ja ole ystävällinen. Alkoholi tosin voi pahentaa asioita, vaikka kai se on jollekin "lääke". Osa on kai uupunut samaan oravanpyörään. Onko hänellä eläkettä saatavilla vai jatkaako töissä, tai mukava harrastus kotiin tms. Mikä parantaisi elämää? Hän ei ole pilannut asioitaan tai tahallaan, eikä voi käyttää mahdollisuuksiaan koska jotkut eivät psyykkisesti tai kropan vuoksi kykene. Tilanne on nyt vain tämä. Ehkä talous huolettaa osaa ja terveys tms. Osa horisee alkoholin aiheuttamien tilojen vuoksi taas, mutta on aina muutakin.
Äitien kasvattajat kirjoitti:
Juuri noin! Mulla oli vähän samanlaista, ja vastailin jotain neutraalia, kuten "Ai että!", "jaa, vai niin, tällasta se on, näin se menee...", puhelimen ääni pienellä, ja luin samalla jotain lehteä.
Joskus kokeeksi olin hyvin osaaottavainen, ja sanoin: "Tuohan on aivan hirveää! Eihän noin saa tehdä/sanoa. Sun elämä on niin synkkää ja rankkaa. Ei mitään iloa eikä nautintoa. Mä en jaksaisi elää, jos olisi noin ankeaa. Miten sä jaksat tätä. En voi edes kuvitella, miten hirveää on päivästä toiseen kuulla tuota. Aivan kamalia ne ihmiset..." Jotain tuohon tyyliin ymmärtävällä ja aidosti osaaottavalla äänenpainotuksella.
Arvatkaas mitä! Hän muuti heti tyyliä, ja alkoi puolustautua, että onhan hänen elämässään iloakin. :D Luetteli jotain esimerkkejä ja kuului, että hymyilikin. :)Mun ystävälläni on selvästi narsisti äitinä, joka vielä on hänelle ilkeä ja syyttelevä, ja vain valittaa koko ajan. Vinkkasin tästä hänelle, ja hän olikin tapaamisella hyvin osaaottavainen. Sanoi äidilleen, että hän tappaisi itsensä, jos olisi noin kovaa kärsimystä koko elämä ilman mitään iloa. Kuulemma toimi samoin hänelläkin! :D
🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse vastaavaa kokeneena mietin että tuskin on vasta viime aikoina alkanut tuollaiseksi..?
On varmaan ollut aika raskas ja manipuloiva vanhempi jo silloin kun olet ollut lapsi?
Mä ehdin kolmekymppiseksi asti ennen kuin tajusin koko homman.
Olin vaan miettinyt miksi kaikki on hänen kanssa niin hankalaa, miksi on niin ilkeä, miksi toimii niin älyttömän omituisesti jne.
Teki myös mulle noita vuodatuspuheluita.
Kerran erehdyin ottamaan yökylään ja se oli iso virhe.
Tyyppihän on täysi narsisti.
Katkaisin välit, yritin vielä jossain vaiheessa sietää mutta on niin mahdoton ihminen että ihan koko oman perheeni vuoksi oli pakko katkaista välit lopullisesti.
Nykyään sitten stalkkaa meitä
Kai tässä poliisia vielä tarvitaan.
Mutta kun pääsin irti siitä että kyllähän mun pitää yrittää ymmärtää ja jaksaa, niin se on helpottanut älyttömästi omaa elämää!
Kaikkihan ei tätä ymmärrä, minä olen itsekäs, sehän on sun äiti jne.
Mutta ollaan mekin heidän lapsia!
He tosin eivät pysty narsisminsa takia kohtelevan lapsiaan normaalisti.
Sun ei tarvitse sietää tuollaista.
Perheen pitäisi olla voimavara, ei kiusaaja.
Kaikkea hyvää sinulle jatkoon!Tämä kuulostaa todella tutulta. Pahoittelut, että sinullakin hankala, sairas äiti.
Äitini varmasti myös alkaisi kyttäämään jos katkaisen välit. Pitää meitä lapsia hänen oikeutenaan eikä kestä kyllä yhtään hylkäämistä.
On aivan helkkarin sitkeä kun sille päälle sattuu ja voi tehdä vaikka mitä hulluuksia jos kokee sen "oikeudekseen".
Yleensä vetoaa tunteilla toisiin. Hänellä on mennyt paljon välejä ihmissuhteissa tämän vuoksi.
Itse ajattelin olevan seuraava. Sisaruksenikin teki sen fiksun päätöksen noin puoli vuotta sitten. Edelleen äiti yrittää tunkeutua hänen elämäänsä ovelasti mutta ei siinä enää onnistu.
Ap
Ehkä se alkoholi aiheuttaa tuon ja jokin muu. Ei ole enää kuin nuorena oli. Ja sitten muut joutuvat suojautumaan.
Sano sille että nyt "tur*a tukkoon". Jos lyö luurin korvaan ja suuttuu niin eipähän soittele vähään aikaan ainakaan.
Onpa surullista. Äidilläsi on sairaus, ja tuskin tilanne muuttuu ennen kuin saa siihen hoitoa. Tuntuu niin väärältä, että vanhempi aiheuttaa omalle lapselleen tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse vastaavaa kokeneena mietin että tuskin on vasta viime aikoina alkanut tuollaiseksi..?
On varmaan ollut aika raskas ja manipuloiva vanhempi jo silloin kun olet ollut lapsi?
Mä ehdin kolmekymppiseksi asti ennen kuin tajusin koko homman.
Olin vaan miettinyt miksi kaikki on hänen kanssa niin hankalaa, miksi on niin ilkeä, miksi toimii niin älyttömän omituisesti jne.
Teki myös mulle noita vuodatuspuheluita.
Kerran erehdyin ottamaan yökylään ja se oli iso virhe.
Tyyppihän on täysi narsisti.
Katkaisin välit, yritin vielä jossain vaiheessa sietää mutta on niin mahdoton ihminen että ihan koko oman perheeni vuoksi oli pakko katkaista välit lopullisesti.
Nykyään sitten stalkkaa meitä
Kai tässä poliisia vielä tarvitaan.
Mutta kun pääsin irti siitä että kyllähän mun pitää yrittää ymmärtää ja jaksaa, niin se on helpottanut älyttömästi omaa elämää!
Kaikkihan ei tätä ymmärrä, minä olen itsekäs, sehän on sun äiti jne.
Mutta ollaan mekin heidän lapsia!
He tosin eivät pysty narsisminsa takia kohtelevan lapsiaan normaalisti.
Sun ei tarvitse sietää tuollaista.
Perheen pitäisi olla voimavara, ei kiusaaja.
Kaikkea hyvää sinulle jatkoon!Tämä kuulostaa todella tutulta. Pahoittelut, että sinullakin hankala, sairas äiti.
Äitini varmasti myös alkaisi kyttäämään jos katkaisen välit. Pitää meitä lapsia hänen oikeutenaan eikä kestä kyllä yhtään hylkäämistä.
On aivan helkkarin sitkeä kun sille päälle sattuu ja voi tehdä vaikka mitä hulluuksia jos kokee sen "oikeudekseen".
Yleensä vetoaa tunteilla toisiin. Hänellä on mennyt paljon välejä ihmissuhteissa tämän vuoksi.
Itse ajattelin olevan seuraava. Sisaruksenikin teki sen fiksun päätöksen noin puoli vuotta sitten. Edelleen äiti yrittää tunkeutua hänen elämäänsä ovelasti mutta ei siinä enää onnistu.
Ap
Juuri noin narsisti toimii.
Pitää teitä itsensä jatkeena eikä näe että olette ihan itsenäisiä ihmisiä joilla on oma elämä ja omat oikeudet.
Nuo temput on kyllä tulleet tutuiksi vuosien varrella mutta minä olen oppinut hänen kiusaksi sitkeäksi.
Pakkohan se on ollut kun on koko lapsuuden lytätty niin on sieltä pitänyt ponnistaa ihan omin voimin.
Helppoa ei ole ollut mutta kuten sanoin, on helpottanut suuresti kun olen ymmärtänyt että mä voin ja mun pitääkin pitää huolta omasta elämästäni ilman tuollaista henkilöä.
Mun ei vaan yksinkertaisesti ole mikään pakko sietää ja olla hänen likasanko ja sätkynukke.
Sulla on pitkä tie edessä toipumiseen, mutta suunta on vain ylöspäin :)
Se helpottaa kun annat itsellesi luvan keskittyä sun hyvinvointiin.
On paljon helpompi olla kun taakka poistuu harteilta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse vastaavaa kokeneena mietin että tuskin on vasta viime aikoina alkanut tuollaiseksi..?
On varmaan ollut aika raskas ja manipuloiva vanhempi jo silloin kun olet ollut lapsi?
Mä ehdin kolmekymppiseksi asti ennen kuin tajusin koko homman.
Olin vaan miettinyt miksi kaikki on hänen kanssa niin hankalaa, miksi on niin ilkeä, miksi toimii niin älyttömän omituisesti jne.
Teki myös mulle noita vuodatuspuheluita.
Kerran erehdyin ottamaan yökylään ja se oli iso virhe.
Tyyppihän on täysi narsisti.
Katkaisin välit, yritin vielä jossain vaiheessa sietää mutta on niin mahdoton ihminen että ihan koko oman perheeni vuoksi oli pakko katkaista välit lopullisesti.
Nykyään sitten stalkkaa meitä
Kai tässä poliisia vielä tarvitaan.
Mutta kun pääsin irti siitä että kyllähän mun pitää yrittää ymmärtää ja jaksaa, niin se on helpottanut älyttömästi omaa elämää!
Kaikkihan ei tätä ymmärrä, minä olen itsekäs, sehän on sun äiti jne.
Mutta ollaan mekin heidän lapsia!
He tosin eivät pysty narsisminsa takia kohtelevan lapsiaan normaalisti.
Sun ei tarvitse sietää tuollaista.
Perheen pitäisi olla voimavara, ei kiusaaja.
Kaikkea hyvää sinulle jatkoon!Tämä kuulostaa todella tutulta. Pahoittelut, että sinullakin hankala, sairas äiti.
Äitini varmasti myös alkaisi kyttäämään jos katkaisen välit. Pitää meitä lapsia hänen oikeutenaan eikä kestä kyllä yhtään hylkäämistä.
On aivan helkkarin sitkeä kun sille päälle sattuu ja voi tehdä vaikka mitä hulluuksia jos kokee sen "oikeudekseen".
Yleensä vetoaa tunteilla toisiin. Hänellä on mennyt paljon välejä ihmissuhteissa tämän vuoksi.
Itse ajattelin olevan seuraava. Sisaruksenikin teki sen fiksun päätöksen noin puoli vuotta sitten. Edelleen äiti yrittää tunkeutua hänen elämäänsä ovelasti mutta ei siinä enää onnistu.
ApJuuri noin narsisti toimii.
Pitää teitä itsensä jatkeena eikä näe että olette ihan itsenäisiä ihmisiä joilla on oma elämä ja omat oikeudet.
Nuo temput on kyllä tulleet tutuiksi vuosien varrella mutta minä olen oppinut hänen kiusaksi sitkeäksi.
Pakkohan se on ollut kun on koko lapsuuden lytätty niin on sieltä pitänyt ponnistaa ihan omin voimin.
Helppoa ei ole ollut mutta kuten sanoin, on helpottanut suuresti kun olen ymmärtänyt että mä voin ja mun pitääkin pitää huolta omasta elämästäni ilman tuollaista henkilöä.
Mun ei vaan yksinkertaisesti ole mikään pakko sietää ja olla hänen likasanko ja sätkynukke.
Sulla on pitkä tie edessä toipumiseen, mutta suunta on vain ylöspäin :)
Se helpottaa kun annat itsellesi luvan keskittyä sun hyvinvointiin.
On paljon helpompi olla kun taakka poistuu harteilta!
Kiitos kun tulit ketjuun kertomaan tästä kokemuksestastasi ja elämästäsi tuollaisen ihmisen kanssa. Kuulostaa niin tutulta, että tuo helpottavaa kuulla, että kyllä oma hyvinvointi paranee kun vastaavan ihmisen jättää taakseen ja voi keskittyä itseensä. Olet ollut rohkea ja onnittelut siitä, että teit sen päätöksen ja asetit rajasi.
Omia rajoja on poljettu oikein huolella elämässäni jo lapsuudesta asti eri keinoin. Muissa ihmissuhteissa se on näkynyt myös. Se tuottaa häpeää ja huonommuutta. Aikuistumisen edetessä, kun olen kasvanut ihmisenä, olen kuitenkin pystynyt koko ajan irroittamaan enemmän haitallisista suhdekuvioista.
Olen kylmästi jättänyt ystäviä, on tullut eroja.
Nykyään olen yksin ja välitilassa, mietin mihin suuntaan menen mutta uskon, että oikeaan.
Äitisuhde on ollut elämäni vaikein.
Hän osaa olla ristiriitainen, välillä aivan pirullinen ja pelottava mutta sitten kuitenkin huumorintajuinen ja huolehtiva, kertoo rakastavansa ja tekevänsä kaiken meidän lapsiensa eteen. Siihen on vaikeaa uskoa joskus ja jotenkin siinä ajatukset menee solmuun kun sanoo toista ja sitten jatkuvaan teot ovat sellaisia, että ei kunnioita toisia.
Eilen tuli vielä joku outo känniviesti myöhään illalla, josta en oikeastaan ymmärtänyt yhtään mitään.
Estin hänet. Ehkä radikaalia mutta ihan tosiaan haluan nyt todella pitkän etäisyyden ainakin joksikin aikaa. On jo pitkään tuntunut, että en tiedä miten etenen tämän ihmisen kanssa. Sopeudunko, pienennänkö itseäni vai katkaisenko myös yhteyden. Valitettavasti tuntuu ettei mitään muita vaihtoehtoja ja kompromisseja ole, se on jokotai.
Yritän olla säälimättä häntä ja miettimättä liikaa. Haluan vain nyt rauhaa ja olla itsekseni.
Hyvää jatkoa sulle kanssa vielä. :)
Ap
Kuten muutama muukin tässä on sanonut, moni on tuollainen selvinpäinkin.
Mitäs silloin tekisit?
Tuo käytös johtuu narsismista, ei alkoholista.
Ovat narsisteja myös selvinä hetkinä.
Kyllähän narskutkin saattavat kaivata, mutta vain siksi että tarvitsevat manipuloitavaksi.
Paras siis unohtaa kaikki yhteydenpito tuollaisen kanssa.