Kuulin eilen illalla kun mies jutteli tyttärelleen
puhelimessa ja molemmat itkivät ikäväänsä. Puhelun loputtua mies sitten ei kertonutistä juttelivat vaikka kysyin..
Kommentit (47)
Nyt pakotat sen urpon puhumaan, ja jos ei puhu niin kostat sit jollain tavalla
Kyllä tässä esimerkkitapauksessa, jossa tytär lähettää kissan kuvan ja mies kysyttäessä, mitä tuli vastaa, että ei mitään, on vähän liioittelun makua. Kyllä vieressä istuvalle puolisolle voi ja pitää voida kertoa esimerkiksi, että kissan kuva tuli oli sitten sovittu tyttären kanssa mitä tahansa. Mitään seikkaperäistä viestien selitystä ei tietenkään tarvitse antaa. Tällaisesta salailusta tulee mieleen, että mies joutuu olemaan uskollinen kahdelle naisella, vaimolle ja tyttärelle, erikseen. Onhan niitä tapauksia, joissa esimerkiksi äidin ja pojan välinen kiintymyssuhde estää poikaa osoittamaan hellyyttä vaimoa kohtaan silloin, kun äiti on paikalla. Voi olla jo lapsiakin, mutta ettäkö jotain sutinaa olisi vaimon kanssa, se pitää äidiltä salata. Kenen elämää tällainen ihmissuhdepeli parantaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tällaiset asiat kuulu juurikin kumppanille? Ap
Kyllä minun mielestäni kuuluu. Minusta olisi outoa jos minulla olisi (aikuinen) lapsi enkä koskaan kertoisi miehelle mitä hänelle kuuluu tai mitä tunteita mikäkin asia itsessäni herättää. Kyllä mun mielestä kumppanin kanssa kuuluu jakaa KAIKKI, eri asia sitten jos lapsi painottaa ettei tästä saa puhua kellekään niin sitten en puhuisi. Oletan automaattisesti että asiat joita jaan mieheni kanssa, pysyvät meidän välisenä. Ja miehelläni on myös aikuinen tytär (24v), meidän elämä on ihan kuin häntä ei olisikaan kun mies ei koskaan hänestä puhu minulle, puhelimeenkin menee puhumaan toiseen huoneeseen, jos istutaan vierekkäin ja tytär laittaaa viestiä niin kääntää puhelimen pois niin etten vahingossakaan näe mitä tytär laittoi tai mitä vastaa. En siis halua olla mikään kyylä, mutta minusta tuo ei ole normaalia. Kerran sitten vilkuilin niin että näin mitä hän laittoi, no oli laittanut vaan kissastaan kivan kuvan ja tekstin siihen, niin mies ei voinut tätäkään minulle näyttää tai sanoa mitä laittoi kun kysyin heti, (ihan kuin siis en olisi nähnyt) ja vastasi että "ei mitään".
Niin, no, kaikkia ei ole kasvatettu samaan.
Myöskin, mihin sä tätä tietoa tarvitset? Lyömäaseeksi seuraavaan riitaan? Ei voi aikuisen ihmisen turvallisuuden tunne järkkyä siitä, jos puolisolla on ihan vaan kahdenkeskeisiä juttuja elämänsä tärkeimmän ihmisen kanssa. Tai toki voi, mutta sit on vikaa muualla kun ko. dynamiikassa.
En tiedä mitä viestejä mis lapsiltaan saa, tai mistä puhelimessa puhuvat kun en ole paikalla, tai edes tiedä hänen edes viestitelleen lastensa, tai ihan nyt kenen tahansa kanssa.
Oman lapseni asioista kerron paljonkin miehelleni, mutta en todellakaan kaikkea. Ei siihen riittäisi edes maailman aika jos pitäisi kaikki viestit ja puhelut selventää vielä eteenpäin jollekin.
Jos tulee outo tunne, se tulee yleensä syystä. Esim narsisteilla on oudot suhteet lapsiinsa. Seuraa tilannetta ja pidä silmät auki.
On hyvä, että olet varuillasi. Eihän tuollainen nyt normaalia ole, vaikka kuinka "normaalin rakkaita" toisilleen olisivatkin. Toivottavasti kyse ei ole tästä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/aviomieheni-alkoi-suhteeseen-tyttar…
Jos haluavat asiansa olevan kahdenkeskinen, niin ei sukulaisuus tai avioliitto velvoita kertomaan.
Outo ajatus että velvoittaisi.
Ihme kyylä
Vierailija kirjoitti:
Jos tulee outo tunne, se tulee yleensä syystä. Esim narsisteilla on oudot suhteet lapsiinsa. Seuraa tilannetta ja pidä silmät auki.
Montako rikollista on jäänyt kiinni siksi, että heistä tulee "outo tunne"?
Aivan.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei uskalla kertoa, niin voisiko liittyä jotenkin tytön äitiin ja menneeseen parisuhteeseen?
Minusta on melkoista tunnelukkoa, jos ei muuten voi jakaa kaikkea oman rakkaansa kanssa. Senhän pitäisi olla se kaikista läheisin tuki ja turva.
Isän ja lapsen välit ei kuulu toiselle tai kolmannelle naiselle yhtään pätkää.
JOS itse kertoo, eri asia
Vierailija kirjoitti:
Ei huo**lle kaikkea tarvii kertoa. Ne on vaan mällin tyhjennystä varten.
Niin, sinähän sen tiedät, kokemuksen syvä rintaääni puhuu. Mitäpä miehesi tuumaa...
Miehen ei tarvitse kertoa sinulle. Mutta. Ymmärrän sinua oikein hyvin. Minunkaan ex-mieheni ei ikinä jakanut asioita kanssani. Eikä halunnut näyttäytyä haavoittuvaisena. Suhteen loppua kohti hän oli sellainen perus sulkeutunut suomalainen yrmy. Itse jaan tärkeät tunteeni ja ajatukseni. Ajauduimme lopulta todella erilleen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä esimerkkitapauksessa, jossa tytär lähettää kissan kuvan ja mies kysyttäessä, mitä tuli vastaa, että ei mitään, on vähän liioittelun makua. Kyllä vieressä istuvalle puolisolle voi ja pitää voida kertoa esimerkiksi, että kissan kuva tuli oli sitten sovittu tyttären kanssa mitä tahansa. Mitään seikkaperäistä viestien selitystä ei tietenkään tarvitse antaa. Tällaisesta salailusta tulee mieleen, että mies joutuu olemaan uskollinen kahdelle naisella, vaimolle ja tyttärelle, erikseen. Onhan niitä tapauksia, joissa esimerkiksi äidin ja pojan välinen kiintymyssuhde estää poikaa osoittamaan hellyyttä vaimoa kohtaan silloin, kun äiti on paikalla. Voi olla jo lapsiakin, mutta ettäkö jotain sutinaa olisi vaimon kanssa, se pitää äidiltä salata. Kenen elämää tällainen ihmissuhdepeli parantaa?
Ei tuo ole tervettä. Näitä ihmisiä (miehiä) on nähty, ja he ovat aina defenssit päällä. Vihaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei uskalla kertoa, niin voisiko liittyä jotenkin tytön äitiin ja menneeseen parisuhteeseen?
Minusta on melkoista tunnelukkoa, jos ei muuten voi jakaa kaikkea oman rakkaansa kanssa. Senhän pitäisi olla se kaikista läheisin tuki ja turva.Isän ja lapsen välit ei kuulu toiselle tai kolmannelle naiselle yhtään pätkää.
JOS itse kertoo, eri asia
Se on kuule kaikki tai ei mitään. Naista vaaditaan rakastamaan miehen lasta kuin omaansa ja hyppäämään lapsiperhearkeen. Niin suuri uhraus edellyttää hyvää ja läheistä parisuhdetta, jossa jaetaan asiat, ja lasten asioista voidaan keskustella yhdessä. Kukaan ei halua siihen kuvioon, jos parisuhde on huono.
Onkohan oikesti edes tytär, jonka kanssa viestittelee? Toinen nainen, jonka valehtelee olevan tyttärensä, pyörittää vähintään kahta naista yhtäaikaa?
Ja jos ei ole biologinen tytär, niin ties mitä tunteita niillä on toisiaan kohtaan, kuten tuon linkin lehtijutun varoittava esimerkki näyttää.
Kannattaa erottaa nämä toisistaan varsinkin, jos miettii tyttären seksuaalikasvatusta, niin ei tule uusia Danny ja Erika pariskuntia tulevaisuudessa. 🤢
Vierailija kirjoitti:
Jos ei uskalla kertoa, niin voisiko liittyä jotenkin tytön äitiin ja menneeseen parisuhteeseen?
Minusta on melkoista tunnelukkoa, jos ei muuten voi jakaa kaikkea oman rakkaansa kanssa. Senhän pitäisi olla se kaikista läheisin tuki ja turva.
Kasva aikuiseksi!
Vierailija kirjoitti:
Jos ei uskalla kertoa, niin voisiko liittyä jotenkin tytön äitiin ja menneeseen parisuhteeseen?
Minusta on melkoista tunnelukkoa, jos ei muuten voi jakaa kaikkea oman rakkaansa kanssa. Senhän pitäisi olla se kaikista läheisin tuki ja turva.
Minulla on entisestä parisuhteesta lapsi. Nykyinen puolisoni keskustelee lapseni (aikuinen) kanssa asioista luottamuksellisesti, ei kaikki kuulu minulle, vaikka äiti olen. Samoin toisin päin, en keskustele, mikäli lapseni haluaa, että jää meidän väliseksi.
Sama pätee myös meidän yhteiseen lapseen. Toki keskustellaan asioita myös yhdessä kaikkien kanssa.
Ehkä puhelimessa olikin joku muu kuin tytär, ehkä rakastajatar.
Kyllä pitää olla vaitiolo ja omat viestit ovat salaisia, jos ei muille kuulu muutenkaan.
Tiedän että joillakin seurataan tarkkaan toisen viestintää ja puheluita!
Vain toisella oikeus omaan
yksityisyyden pitoon,Eihä reilua peliä ole.