Lue keskustelun säännöt.
Väestöliitto: suurin osa isovanhemmista hoitaa lapsenlapsia 1-6 krt vuodessa
07.10.2023 |
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/c646cf13-d250-4fa4-ae00-a01e…
"Suurin osa vuosina 19451950-syntyneisiin suuriin ikäluokkiin kuuluvista isovanhemmista pitää yhteyttä lapsenlapsiinsa lähes viikoittain, selviää Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Sukupolvien ketju -hankkeen seurantatutkimuksesta. Neljä viidestä isovanhemmasta hoitaa lastenlapsiaan ainakin silloin tällöin. Isovanhempien avussa on tutkimuksen mukaan kyse useimmiten satunnaisesta lastenhoitoavusta. Yleisin vastaus tutkimuksessa oli nimittäin, että isovanhemmat hoitavat lastenlapsiaan 16 kertaa vuodessa. Isovanhemmat ovat kuitenkin monelle perheelle tärkein tukiverkosto."
Eli tässä se nähdään, ei isovanhemmat ole usein avuksi! 20 % isovanhemmista ei auta lastenlasten kanssa lainkaan. Lopuista isovanhemmista suurin osa auttaa 1-6 kertaa vuodessa. Onhan se ihan järkyttävän vähän, jos esimerkiksi pikkulapsiperhe saa apua isovanhemmilta kerran pari vuoden aikana! Ja kuten jutussa todetaan, isovanhemmat ovat ne lapsiperheet tärkeimmät tukiverkot. Eli jos apua ei isovanhemmilta (juuri) tule, niin lapsiperhe on aika pitkälti oman onnensa nojassa.
Sitten ihmetellään, miksi vanhemmat ovat väsyneitä, henkisesti vanhemmuuden kanssa yksin ja syntyvyys on pientä. Se olisi jo todella paljon, jos lapsiperhe saisi apua vaikka kerran kuussa niin, että isovanhemmat katsovat lapsen/lasten perään pari tuntia. Aika monilla n. seitsemänkymppisillä isovanhemmilla riittää virtaa harrastuksiin ja matkusteluun, joten virtaa voisi riittää lastenlasten kanssa olemiseen pieninä hetkinä. Ja kun joku tulee nurisemaan, niin jokainen vanhempi kaipaa joskus lepoa. Eikä esimerkiksi varhaiskasvatuksen varaan voi koko elämää laskea. Esimerkiksi vuorotyöläisellä ja juuri koulunsa aloittaneen vanhemmalla olisi varmasti tarvetta isovanhempien avulle.
Kommentit (986)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole arjessa jatkuvan avun tarpeesta, vaan esim. seuraavista tilanteista:
-Koulun joululoma on pitkä ja vanhemmat eivät voi olla pois töistä 22.12-6.1. välistä aikaa. Isovanhempaa kaivattaisiin olemaan pienen koululaisen kanssa osa joululomasta.
-Vanhempien pitäisi hoitaa ulkona kotityö, johon tarvitsee kaksi aikuista yhtä aikaa. Samaan aikaan pitäisi vahtia perheen 1 v lasta. Lasta ei voi jättää yksin kotiin, mutta lapsi ei voi myöskään olla pihalla, koska vanhemmat eivät pysty koko ajan valvomaan lasta kotityötä tehdessään. Kotityö on tehtävä vapaa-ajalla, joten lasta ei voi laittaa hoitoon päiväkotiin.
-Vanhempien pitäisi päästä yhdessä ylimääräiseen ultraäänitutkimukseen raskausaikana. Ultra tehdään yksityisellä terveyspalvelun tarjoajalla ilta-aikaan. Isompaa sisarusta ei saa ottaa mukaan tutkimukseen. Lapselle tarvitaan hoitaja tuoksi ajaksi, kun ei sitä voi odotustilaankaan yksin jättää.
-Vauvan vanhemmat eivät ole koko vuonna päässeet kahdestaan mihinkään kodin ulkopuolella. Vanhemmat haluaisivat käydä kotikaupungin ruokaravintolassa syömässä rauhassa aikuisten kesken. Lapselle tarvittaisiin hoitajaa 2 tunnin ajaksi.
Minä sain suut ja silmät täyteen kun en pystynyt juuri tämänkaltaisissa asioissa lyhyellä varoitusajalla auttamaan. Minä kun en valitettavasti saa ylimääräisiä vapaita ja lomia vain siksi että jälkeläiseni ovat lisääntyneet.
Ja sinulle siis oli täydellinen yllätys sekö joulun että kesän ajankohta?😂😂😂
Voi kultapieni kun meillä ei ilmoiteta kesäkuussa että jäänkin lomalle jo ensi viikolla eikä hoitoalalla juurikaan lomailla joulun aikaan. Ja jos minulla on seuraavana päivänä aamuvuoro, en voi luvata että tulen klo 9 lasta vahtimaan. Sinun elämässäsi taitaa niitä yllätyksiä olla luvassa vähän enemmänkin.
Voi kultapieni kun se kesä on tiedossa jo kun öapsi syntyy. Ja lukuvuoden aikataulut.
Voi kultapieni kun kaikki työpaikat eivät pyöri jonkun nobodyn pennun tarpeiden ja lukuvuosien mukaan.
Lapsenlapsi ei ole nobody pentu.
Eikä siinä työpaikan tarvitse sen mukaan pyöriä jos isovanhempi käyttää omaa lomaansa.
Kuule kun sitä lomaa ei käytetä ihan niin että minäpä tästä ilmoitankin lähteväni lomalle. Näet sitten kun menet itse töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat asuvat tällä hetkellä töissä Etelä-Amerikassa, miehen vanhemmilla on maitotila 500 kmn päässä Ylä-Savossa. Ei ole koskaan ollut mitään isovanhempien apuja, mutta ei ole kyllä oletettukaan.
Me kyllä päästään aina halutessamme ulos syömään tai konserttiin, koska maksamme hoitajille. Samat hoitajat ovat jo vuosia tulleet, kun tarvitsemme. Viime viikollakin olimme RSOn konsertissa ja tänä iltana menemme ystävien luo. Kiitos Tini, Lienu ja Maku!
Olemme suurta ikäluokkaa. Emme hoida enää lapsenlapsia koska ovat itse jo nuoria ja aikuisia. Aikoinaan autoimme paljon hoidollisesti ja rahallisesti. Nykyisin kun itse eri sairauksien takia tarvitsemme apuja, niin käyvät joskus auttamassa esim puutarhatöissä kun tarvitsevat rahaa, muuten kyllä käytämme maksullisia palveluja. Pidämme kyllä yhteyttä ja pyydämme kylään, mutta ymmärrän että ovat kiireisiä ja heillä on oma elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole arjessa jatkuvan avun tarpeesta, vaan esim. seuraavista tilanteista:
-Koulun joululoma on pitkä ja vanhemmat eivät voi olla pois töistä 22.12-6.1. välistä aikaa. Isovanhempaa kaivattaisiin olemaan pienen koululaisen kanssa osa joululomasta.
-Vanhempien pitäisi hoitaa ulkona kotityö, johon tarvitsee kaksi aikuista yhtä aikaa. Samaan aikaan pitäisi vahtia perheen 1 v lasta. Lasta ei voi jättää yksin kotiin, mutta lapsi ei voi myöskään olla pihalla, koska vanhemmat eivät pysty koko ajan valvomaan lasta kotityötä tehdessään. Kotityö on tehtävä vapaa-ajalla, joten lasta ei voi laittaa hoitoon päiväkotiin.
-Vanhempien pitäisi päästä yhdessä ylimääräiseen ultraäänitutkimukseen raskausaikana. Ultra tehdään yksityisellä terveyspalvelun tarjoajalla ilta-aikaan. Isompaa sisarusta ei saa ottaa mukaan tutkimukseen. Lapselle tarvitaan hoitaja tuoksi ajaksi, kun ei sitä voi odotustilaankaan yksin jättää.
-Vauvan vanhemmat eivät ole koko vuonna päässeet kahdestaan mihinkään kodin ulkopuolella. Vanhemmat haluaisivat käydä kotikaupungin ruokaravintolassa syömässä rauhassa aikuisten kesken. Lapselle tarvittaisiin hoitajaa 2 tunnin ajaksi.
Minä sain suut ja silmät täyteen kun en pystynyt juuri tämänkaltaisissa asioissa lyhyellä varoitusajalla auttamaan. Minä kun en valitettavasti saa ylimääräisiä vapaita ja lomia vain siksi että jälkeläiseni ovat lisääntyneet.
Et siis koskaan saanut pitää normaalia kesälomaasi heinä- tai elokuussa?
Meillä on kiertävät lomat. Jos lomani on elokuussa, en voi pitää sitä viikon varoitusajalla kesäkuussa siksi että olis joku kiva peruutuspaikka tarjolla jonnekin.
Sinä voit sopia hyvissä ajoin että elokuussa voit auttaa.
Ja jos kerran olet hoitotyössä, on aika loogista että kydellään apua muös epätavalliseen aikaan, koska työaikasikin ovat epätavallisia. Miksi riehut tuollaisesta?
Tai sitten voin sopiajo hyvissä ajoin, että elokuun alussa olen mökillä Saimaan rannalla uuden miesystävän kanssa, elämässä kun on muutakin kuin jälkikasvu. Elokuun lopussa lapsenlapset on koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat on melkein 80-vuotiaita. Miten usein näiden vanhusten sitten pitäisi auttaa? Kuinka paljon he itse saavat apua? Todennäköisesti asuvat eri paikkakunnillakin kuin lapsensa.
Tämä. Ja kuka edes jättää puolustuskyvyttömän lapsen heidän hoidettavakseen, kun Suomi on nykyään korkean elintason maa, jossa lapsella on lakiin perustuvat oikeudet ja edut.
Jo 70 ikävuoden jälkeen lääkäri/hoitaja on jo virkansa puolesta arvioitava jokaisen lääkärikäynnin yhteydessä heidän yleinen terveydentilansa "onko kykenevä huolehtimaan itsestään", joita vertaillaan ja seurataan.
Ja he ovat suuri riski liikenteessä ja siksi heidän ajokykynsä ja ajo-oikeus tarkistetaan muutaman vuoden välein. Ja sen ajokortin ja ajo-oikeuden voi lääkäri tai poliisi hyllyttää millä hetkellä tahansa. Yli 70v johtavat myös liikenneonnettomuuksia.
Samoin he ovat työkyvyttömiä, eivätkä kelpaa enää työelämään, koska työkyky pysyvästi alentunut. Samoin reagointikyky, kuulo ja näkö, liikkeet hidastuneet ja voimat vähentyneet ja heidän terveydentilansa voi lääketiett. vaihdella jopa tunnittain, jota on edes ammattilaisten vaikea arvioida etukäteen. Samoin sairauskohtausten riski kasvanut.
Ja näille henkilöille ollaan antamassa puolustuskyvyttön lapsi, joka täyttää joissakin tapauksessa lapsen heitteillejätön ja siitä vielä valitetaan, kun vanhukset ymmärtävät oman tilansa ja voimavaransa ja kieltäytyvät hoitoavusta.
Ennen oli ennen, kun muuta vaihtoehtoa ei ollut ja nykyään myös lapset nauttivat lain tuomaa turvaa ja oikeutta.
Myös yhteiskunta on panostanut palveluihin. Kunnallinen päivähoito-oikeus 0-7v, koulun iltapäiväkerhot, pitkät perhevapaat alle 3v, äitiysloma 10kk, palkallinen sairaanlapsen hoito, hoitoapua MLL, 4H, yksityisiltä palveluntarjoajilta ja palkkakustannukset voidaan vähentää verotuks ssa kotit.väh. jne. jne. jotka ovat tulleet 80-90-luvun jälkeen, mutta nykyään ei tunnu olevan mikään kylliksi ja riittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhä harvempi isovanhempi tulee enää olemaan apuna lastenlasten kanssa, kun oma työura jatkuu melkein 70v asti. Ei siinä ole aikaa lapsia hoitaa, kun pitää töissä käydä ja viikonloppuisin levätä, että jaksaa taas maanantaina lähteä töihin.
Näin on. Kuusikymppiä lähestyy ja olen täysillä työelämässä mukana ja se vaatii veronsa.
En voisi kuvitellakaan että jaksaisin hoitaa lapsia vielä siihen päälle arkena.Miten niin arkena?
Tässä keskustellaan siitä voisitko auttaa esimerkiksi kerran kuussa jotenkin? Tai parina kesänä kun pienille koululaisille tarvitaan hoitoapua.
Kuinka moni lapsiperhe asuu niin lähellä isovanhempia, että kerran kuussa hoitoapu olisi mahdollista antaa?
Suomen nurkkakunnat ja sukuyhteisöt ovat historiaa ja purettu jo yli 50v sitten, kun ihmiset ovat pakotettu muuttamaan opiskelun tai työn perässä muualle kotikonnultaan.
Se maaseutu tyhjeni 60-70-luvuilla. Ei ne isovanhemmat enää siellä syrjäseuduilla notku.
Ja jos ei pysty auttamana kerran kuussa, miksei auta lomien kanssa kun lapsenlapset on pieniä koululaisia?
Moniko 78v ikäinen jaksaa auttaa syyslomalla? Siis aikuisten oikeasti viettää koko päivän 7-9v lastenlastensa kanssa.
- Ei kaikki isovanhemmat ole noin vanhoja
- koululaisia ei tarvitse jatkuvasti "hoitaa" kuten taaperoita tai vauvoja. Riittää että ruoan laittaa ja katsoo perään ettei laiteta hellaa päälle omin luvin tms ja tarvittaessa vie terveyskeskukseen paikattavaksi (kärjistäen).
Tavallinen koululainen on aika helppo vahdittava.
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmat kerskuvat hoitavansa ja raatavansa ja uhrautuvansa ja tässä on sitten se totuus.
Tekevät vähän tai ei sitäkään. Ja puuttuvat ja sekaantuvat.
Minulla on monta isovanhempaa työkaverina, mutta eivät he koskaan kerro lapsenlapsista tai kersku näillä. Isovanhemmuus ei ole heissä leimallisena asiana, osalta en tiedä, montako lapsenlasta edes on. Tässä viimeisen 20 vuoden aikana asia on tullut satunnaisesti esille, mutta ei kukaan kerro, että on menossa hoitamaan lapsenlapsia. Sen sijaan moni kertoo, että on menossa jonkun vanhan sukulaisen avuksi. Jostain syystä ne noin nelikymppisen omat lapset ei ole ahkeria auttajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhä harvempi isovanhempi tulee enää olemaan apuna lastenlasten kanssa, kun oma työura jatkuu melkein 70v asti. Ei siinä ole aikaa lapsia hoitaa, kun pitää töissä käydä ja viikonloppuisin levätä, että jaksaa taas maanantaina lähteä töihin.
Näin on. Kuusikymppiä lähestyy ja olen täysillä työelämässä mukana ja se vaatii veronsa.
En voisi kuvitellakaan että jaksaisin hoitaa lapsia vielä siihen päälle arkena.Miten niin arkena?
Tässä keskustellaan siitä voisitko auttaa esimerkiksi kerran kuussa jotenkin? Tai parina kesänä kun pienille koululaisille tarvitaan hoitoapua.
Kuinka moni lapsiperhe asuu niin lähellä isovanhempia, että kerran kuussa hoitoapu olisi mahdollista antaa?
Suomen nurkkakunnat ja sukuyhteisöt ovat historiaa ja purettu jo yli 50v sitten, kun ihmiset ovat pakotettu muuttamaan opiskelun tai työn perässä muualle kotikonnultaan.
Se maaseutu tyhjeni 60-70-luvuilla. Ei ne isovanhemmat enää siellä syrjäseuduilla notku.
Ja jos ei pysty auttamana kerran kuussa, miksei auta lomien kanssa kun lapsenlapset on pieniä koululaisia?
Moniko 78v ikäinen jaksaa auttaa syyslomalla? Siis aikuisten oikeasti viettää koko päivän 7-9v lastenlastensa kanssa.
Minä 78 v vielä jaksaisin isompien lasten kanssa muuten mutta liikuntavammaisena ulkoilu jäisi vähemmälle. Lapset on olleet sitten niin että vanhempien luvalla on pelattu lautapelejä ja muuta sisähommaa ja ulkoiltu niin että olen voinut passiivisena seurata vierestä.
Pienempiä lastenlapsia, 1 - 3 v en enää pydty ottamaan lomiksi enkä viikonlopuiksi mutta eipä ole pyydettykään.
Mutta jos vanhemmat on terveet en ymmärrä miksi isovsnhempien pitäisi ottaa lapsista suuri vastuu arjessakin, läydä siivoamassa, laittamassa ruokaa lastensa perheissä.
Itse aikoinaan pärjättiin täysin ilman sukulaisten apua. Toinen mummu vanha, leski, toinen kuollut ja appi asui kaukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole arjessa jatkuvan avun tarpeesta, vaan esim. seuraavista tilanteista:
-Koulun joululoma on pitkä ja vanhemmat eivät voi olla pois töistä 22.12-6.1. välistä aikaa. Isovanhempaa kaivattaisiin olemaan pienen koululaisen kanssa osa joululomasta.
-Vanhempien pitäisi hoitaa ulkona kotityö, johon tarvitsee kaksi aikuista yhtä aikaa. Samaan aikaan pitäisi vahtia perheen 1 v lasta. Lasta ei voi jättää yksin kotiin, mutta lapsi ei voi myöskään olla pihalla, koska vanhemmat eivät pysty koko ajan valvomaan lasta kotityötä tehdessään. Kotityö on tehtävä vapaa-ajalla, joten lasta ei voi laittaa hoitoon päiväkotiin.
-Vanhempien pitäisi päästä yhdessä ylimääräiseen ultraäänitutkimukseen raskausaikana. Ultra tehdään yksityisellä terveyspalvelun tarjoajalla ilta-aikaan. Isompaa sisarusta ei saa ottaa mukaan tutkimukseen. Lapselle tarvitaan hoitaja tuoksi ajaksi, kun ei sitä voi odotustilaankaan yksin jättää.
-Vauvan vanhemmat eivät ole koko vuonna päässeet kahdestaan mihinkään kodin ulkopuolella. Vanhemmat haluaisivat käydä kotikaupungin ruokaravintolassa syömässä rauhassa aikuisten kesken. Lapselle tarvittaisiin hoitajaa 2 tunnin ajaksi.
Minä sain suut ja silmät täyteen kun en pystynyt juuri tämänkaltaisissa asioissa lyhyellä varoitusajalla auttamaan. Minä kun en valitettavasti saa ylimääräisiä vapaita ja lomia vain siksi että jälkeläiseni ovat lisääntyneet.
Et siis koskaan saanut pitää normaalia kesälomaasi heinä- tai elokuussa?
Meillä on kiertävät lomat. Jos lomani on elokuussa, en voi pitää sitä viikon varoitusajalla kesäkuussa siksi että olis joku kiva peruutuspaikka tarjolla jonnekin.
Sinä voit sopia hyvissä ajoin että elokuussa voit auttaa.
Ja jos kerran olet hoitotyössä, on aika loogista että kydellään apua muös epätavalliseen aikaan, koska työaikasikin ovat epätavallisia. Miksi riehut tuollaisesta?
Missäköhän minä olen riehunut? Milloin kysyminen on ollut minulle ongelma?
Minulle kyllä riehuttiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuohan on reilusti yli 70-vuotiaita. Mun äiti sairasti sen verran rankasti ettei 70 vuotiaana olisi pystynyt hoitamaan ketään. Onko noin 40 vuotiaan perheellisen vaikea hahmottaa mitä vanhemmilta voi yleensä odottaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhä harvempi isovanhempi tulee enää olemaan apuna lastenlasten kanssa, kun oma työura jatkuu melkein 70v asti. Ei siinä ole aikaa lapsia hoitaa, kun pitää töissä käydä ja viikonloppuisin levätä, että jaksaa taas maanantaina lähteä töihin.
Näin on. Kuusikymppiä lähestyy ja olen täysillä työelämässä mukana ja se vaatii veronsa.
En voisi kuvitellakaan että jaksaisin hoitaa lapsia vielä siihen päälle arkena.Miten niin arkena?
Tässä keskustellaan siitä voisitko auttaa esimerkiksi kerran kuussa jotenkin? Tai parina kesänä kun pienille koululaisille tarvitaan hoitoapua.
Kuinka moni lapsiperhe asuu niin lähellä isovanhempia, että kerran kuussa hoitoapu olisi mahdollista antaa?
Suomen nurkkakunnat ja sukuyhteisöt ovat historiaa ja purettu jo yli 50v sitten, kun ihmiset ovat pakotettu muuttamaan opiskelun tai työn perässä muualle kotikonnultaan.
Se maaseutu tyhjeni 60-70-luvuilla. Ei ne isovanhemmat enää siellä syrjäseuduilla notku.
Ja jos ei pysty auttamana kerran kuussa, miksei auta lomien kanssa kun lapsenlapset on pieniä koululaisia?
Moniko 78v ikäinen jaksaa auttaa syyslomalla? Siis aikuisten oikeasti viettää koko päivän 7-9v lastenlastensa kanssa.
- Ei kaikki isovanhemmat ole noin vanhoja
- koululaisia ei tarvitse jatkuvasti "hoitaa" kuten taaperoita tai vauvoja. Riittää että ruoan laittaa ja katsoo perään ettei laiteta hellaa päälle omin luvin tms ja tarvittaessa vie terveyskeskukseen paikattavaksi (kärjistäen).
Tavallinen koululainen on aika helppo vahdittava.
Väestöliiton selvityksessä kohderyhmänä olivat vuosina 1945-1950 syntyneet eli 73-78v ikäiset.
Jos koululainen on helppo vahdittava, niin miksi 78v isoisän pitää mennä vahtimaan, miksi ei riitä, että palkkaa naapurin lukiolaisen käymään 3 kertaa työpäivän aikana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole arjessa jatkuvan avun tarpeesta, vaan esim. seuraavista tilanteista:
-Koulun joululoma on pitkä ja vanhemmat eivät voi olla pois töistä 22.12-6.1. välistä aikaa. Isovanhempaa kaivattaisiin olemaan pienen koululaisen kanssa osa joululomasta.
-Vanhempien pitäisi hoitaa ulkona kotityö, johon tarvitsee kaksi aikuista yhtä aikaa. Samaan aikaan pitäisi vahtia perheen 1 v lasta. Lasta ei voi jättää yksin kotiin, mutta lapsi ei voi myöskään olla pihalla, koska vanhemmat eivät pysty koko ajan valvomaan lasta kotityötä tehdessään. Kotityö on tehtävä vapaa-ajalla, joten lasta ei voi laittaa hoitoon päiväkotiin.
-Vanhempien pitäisi päästä yhdessä ylimääräiseen ultraäänitutkimukseen raskausaikana. Ultra tehdään yksityisellä terveyspalvelun tarjoajalla ilta-aikaan. Isompaa sisarusta ei saa ottaa mukaan tutkimukseen. Lapselle tarvitaan hoitaja tuoksi ajaksi, kun ei sitä voi odotustilaankaan yksin jättää.
-Vauvan vanhemmat eivät ole koko vuonna päässeet kahdestaan mihinkään kodin ulkopuolella. Vanhemmat haluaisivat käydä kotikaupungin ruokaravintolassa syömässä rauhassa aikuisten kesken. Lapselle tarvittaisiin hoitajaa 2 tunnin ajaksi.
Minä sain suut ja silmät täyteen kun en pystynyt juuri tämänkaltaisissa asioissa lyhyellä varoitusajalla auttamaan. Minä kun en valitettavasti saa ylimääräisiä vapaita ja lomia vain siksi että jälkeläiseni ovat lisääntyneet.
Et siis koskaan saanut pitää normaalia kesälomaasi heinä- tai elokuussa?
Meillä on kiertävät lomat. Jos lomani on elokuussa, en voi pitää sitä viikon varoitusajalla kesäkuussa siksi että olis joku kiva peruutuspaikka tarjolla jonnekin.
Sinä voit sopia hyvissä ajoin että elokuussa voit auttaa.
Ja jos kerran olet hoitotyössä, on aika loogista että kydellään apua muös epätavalliseen aikaan, koska työaikasikin ovat epätavallisia. Miksi riehut tuollaisesta?
Missäköhän minä olen riehunut? Milloin kysyminen on ollut minulle ongelma?
Minulle kyllä riehuttiin.
Koko ajanhan sinä riehut.
Jos se kysyminen ei ollut ongelma, miksi riehut siitä vieläkin???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole arjessa jatkuvan avun tarpeesta, vaan esim. seuraavista tilanteista:
-Koulun joululoma on pitkä ja vanhemmat eivät voi olla pois töistä 22.12-6.1. välistä aikaa. Isovanhempaa kaivattaisiin olemaan pienen koululaisen kanssa osa joululomasta.
-Vanhempien pitäisi hoitaa ulkona kotityö, johon tarvitsee kaksi aikuista yhtä aikaa. Samaan aikaan pitäisi vahtia perheen 1 v lasta. Lasta ei voi jättää yksin kotiin, mutta lapsi ei voi myöskään olla pihalla, koska vanhemmat eivät pysty koko ajan valvomaan lasta kotityötä tehdessään. Kotityö on tehtävä vapaa-ajalla, joten lasta ei voi laittaa hoitoon päiväkotiin.
-Vanhempien pitäisi päästä yhdessä ylimääräiseen ultraäänitutkimukseen raskausaikana. Ultra tehdään yksityisellä terveyspalvelun tarjoajalla ilta-aikaan. Isompaa sisarusta ei saa ottaa mukaan tutkimukseen. Lapselle tarvitaan hoitaja tuoksi ajaksi, kun ei sitä voi odotustilaankaan yksin jättää.
-Vauvan vanhemmat eivät ole koko vuonna päässeet kahdestaan mihinkään kodin ulkopuolella. Vanhemmat haluaisivat käydä kotikaupungin ruokaravintolassa syömässä rauhassa aikuisten kesken. Lapselle tarvittaisiin hoitajaa 2 tunnin ajaksi.
Minä sain suut ja silmät täyteen kun en pystynyt juuri tämänkaltaisissa asioissa lyhyellä varoitusajalla auttamaan. Minä kun en valitettavasti saa ylimääräisiä vapaita ja lomia vain siksi että jälkeläiseni ovat lisääntyneet.
Ja sinulle siis oli täydellinen yllätys sekö joulun että kesän ajankohta?😂😂😂
Samaa voisi kysyä näiltä vanhemmilta. Miksi he eivät itse järjestä vapaitaan siihen kohtaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole vielä lapsenlapsia, mutta kauhistuttaa ajatus, että joutuisin kesä-tai joululoman hoitamaan heitä. Olen ehkä itsekäs, mutta minä tarvitsen lomani palautumiseen. Uskon omien lapsieni ymmärtävän tämän, onhan meillä hyvät ja luottamukselliset välit. 28 vuotta oli lapsiperhe-elämää. Nyt ei enää jaksaisi edes yhtä iltaa lasten läsnäoloa.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat asuvat tällä hetkellä töissä Etelä-Amerikassa, miehen vanhemmilla on maitotila 500 kmn päässä Ylä-Savossa. Ei ole koskaan ollut mitään isovanhempien apuja, mutta ei ole kyllä oletettukaan.
Me kyllä päästään aina halutessamme ulos syömään tai konserttiin, koska maksamme hoitajille. Samat hoitajat ovat jo vuosia tulleet, kun tarvitsemme. Viime viikollakin olimme RSOn konsertissa ja tänä iltana menemme ystävien luo. Kiitos Tini, Lienu ja Maku!
Sama täällä ja meillä 3 lasta.
En ymmärrä, miksi jotkut vanhemmat eivät halua laittaa tikkua ristiin vaan sen pitäisi tehdä muiden ja vielä ilmaiseksi.
Meillä on ollut vuosia 7 perheen kanssa hoitorinki, joka koostuu useammasta opiskelijasta ja työttömästä, joilta saadaan hoito- tai muuta apua tarvittaessa, yhdellä puhelinsoitolla.
Palkkakustannuksista maksamme vain 40%, kun hyödynnämme kotitalousvähennystä verotuksessa.
Ja kuka edes jättää pienet lapset vanhojen ihmisten hoitoon ja vastuulle, kun hyvä, että pystyvät huolehtimaan itsestään.
Hoitoapu ei jakaudu tasaisesti. Aikoinaan exän eläkkeellä olevat vanhemmat auttoivat exän isoveljen perhettä usein, vaikka he asuivat yli 300 kilometrin päässä. He saattoivat viettää viikonkin siellä auttelemassa. Me asuimme 200 kilometrin päässä. Huomasin melko nopeasti, että tämä toinen miniä, joka oli ehtinyt suvussa olla teini-iästä alkaen, oli muutenkin se parempi miniä, jota kehuttiin joka käänteessä ja jota oltiin valmiita auttamaan. Tiedän myös, että exän veli oli aika hulttio, joten appivanhemmat hoitivat isän roolia myös.
Kun odotimme esikoista, appivanhemmat puhuivat koko ajan miten tulevat sitten auttamaan. No, kahvilla kävivät vauvaa katsomassa, mutta se siitä. Eipä paljon apua näkynyt eikä kuulunut. Omat vanhempani olivat tukevasti työelämässä epäsäännöllisillä työajoilla. He olivat noin 50-kymppisiä eli eivät mitenkään ikäloppuja. He ovat olivat pikkulapsiaikana ehkä pari kertaa yötä meillä, jotta pääsimme lasten isän kanssa johonkin. Sen jälkeen ei mitään, vaikka lapset ovat jo kouluikäisiä ja esikoinen yläkoulussa. Itse tässä on saanut pärjätä. Uskon, että ero lasten isästä johtui juuri tästä, ettei ollut ketään auttamassa ja exäkin luisteli vastuistaan.
Nyt omatkin vanhemmat ovat eläköitymässä, mutta ei heitä lapsenlapset sen enempää kiinnosta. Kovasti suunnittelevat kahdenkeskisiä reissuja ja yhteydenpito on sen varassa, että minä soittelen parin kuukauden välein. Tapaamme ehkä viisi kertaa vuodessa. Oikeasti on paha mieli siitä, ettei lapsillani ole kunnon sukulaissuhteita, mutta kun kaikki on niin yksipuolista. Olen välillä pohtinut, ettei tämä todellakaan ole sellainen elämä ja sellainen lapsuus mitä olin omille lapsilleni toivonut. Muilla sisaruksillani ei ole vieläkään lapsia ja olenkin pohtinut, että innostuvatko vanhempani nyt eläkepäivillä mahdollisesta uudesta lapsenlapsesta. Olen ollut perheessämme esikoisena jotenkin omituisessa asemassa pienestä pitäen. Jostain syystä minut on aina jätetty yksin selviämään, mutta nuorempia sisaruksiani on autettu pitkälle aikuisuuteen. Sen sijaan minua on lapsesta lähtien uhkailtu ulos heittämisellä, jos toimin kuten sisarukseni ovat myöhemmin toimineet. Edelleen pohdin välillä, että mikä minussa on vikana, kun tilanne on tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhä harvempi isovanhempi tulee enää olemaan apuna lastenlasten kanssa, kun oma työura jatkuu melkein 70v asti. Ei siinä ole aikaa lapsia hoitaa, kun pitää töissä käydä ja viikonloppuisin levätä, että jaksaa taas maanantaina lähteä töihin.
Näin on. Kuusikymppiä lähestyy ja olen täysillä työelämässä mukana ja se vaatii veronsa.
En voisi kuvitellakaan että jaksaisin hoitaa lapsia vielä siihen päälle arkena.Miten niin arkena?
Tässä keskustellaan siitä voisitko auttaa esimerkiksi kerran kuussa jotenkin? Tai parina kesänä kun pienille koululaisille tarvitaan hoitoapua.
Kuinka moni lapsiperhe asuu niin lähellä isovanhempia, että kerran kuussa hoitoapu olisi mahdollista antaa?
Suomen nurkkakunnat ja sukuyhteisöt ovat historiaa ja purettu jo yli 50v sitten, kun ihmiset ovat pakotettu muuttamaan opiskelun tai työn perässä muualle kotikonnultaan.
Se maaseutu tyhjeni 60-70-luvuilla. Ei ne isovanhemmat enää siellä syrjäseuduilla notku.
Ja jos ei pysty auttamana kerran kuussa, miksei auta lomien kanssa kun lapsenlapset on pieniä koululaisia?
Moniko 78v ikäinen jaksaa auttaa syyslomalla? Siis aikuisten oikeasti viettää koko päivän 7-9v lastenlastensa kanssa.
- Ei kaikki isovanhemmat ole noin vanhoja
- koululaisia ei tarvitse jatkuvasti "hoitaa" kuten taaperoita tai vauvoja. Riittää että ruoan laittaa ja katsoo perään ettei laiteta hellaa päälle omin luvin tms ja tarvittaessa vie terveyskeskukseen paikattavaksi (kärjistäen).
Tavallinen koululainen on aika helppo vahdittava.
Väestöliiton selvityksessä kohderyhmänä olivat vuosina 1945-1950 syntyneet eli 73-78v ikäiset.
Jos koululainen on helppo vahdittava, niin miksi 78v isoisän pitää mennä vahtimaan, miksi ei riitä, että palkkaa naapurin lukiolaisen käymään 3 kertaa työpäivän aikana?
Koska ovat kasvattaneet lapsitaan avuttomia, asia joka näkyy siis nyt perheissä.
Miten huonoja isovanhempia kaikilla onkaan.
Ja miten lapsensa ovat jotenkin avuttomia verrattuna aikaan kun me suuret ikäluokat olimme nuoria. Olimme jotenkin aikuisempia kun useimmat oli pienestä opetettu tekemään kotityöt, olimme isoista perheistä, töihin lähdettiin 16- vuotiaana eikä vasta 25- vuotiaana.
Ei olisi tullut mieleen vaatia äitiä tai anoppia olemaan mukana ja auttamaan jatkuvasti.
Lomat pidimme eri aikaan , ei ollut tarvetta huvitteluihin. Kun lapset hankimme, elimme lapsiperheen elämää.
Vai vielä hoitoon illoiksi ja viikonlopuiksi päivähoidon lisäksi?
Suurten ikäluokkien lastenlapset on nyt näitä jotka eivöt pärjää ilman apua lastensa kanssa.
Suurten ikäluokkien lapset ovat jo isovanhempia , mummoja, anoppeja.
Isovanhemmat kerskuvat hoitavansa ja raatavansa ja uhrautuvansa ja tässä on sitten se totuus.
Tekevät vähän tai ei sitäkään. Ja puuttuvat ja sekaantuvat.