Huomioidaanko orvoksi jääneen lapsen oma mielipide siitä missä tämä haluaa asua?
Kommentit (120)
Kyllä kaikenikäisen mielipiteitä kuunnellaan, ja yleensä se lapsen oma näkemys painaa aika paljon. Tietysti kokonaistilanne vaikuttaa ja päätökset tehdään lapsen edun mukaan.
Ei siis ole olemassa mitään 12v. ikärajaa.
Vierailija kirjoitti:
12 vuotta täyttänyttä kuullaan.
Mistäs tällaisen keksit?
Saa päättää. Kuka muukaan siitä voisi päättää?
Yleensä kyllä, koska lapsihan on se ketä asia eniten koskee. Yleensä lapsi haluaa asua sellaisten ihmisten luona joihin lapsella on jo olemassa jonkinlainen hyvä kiintymyssuhde ja jotka on lapselle läheisiä.
Vierailija kirjoitti:
Saa päättää. Kuka muukaan siitä voisi päättää?
Viranomaiset tai oikeus päättää.
Sain itse päättää. Itseasiassa päädyin perheeseeni jo ennen kuin mikään virallinen taho oli tietoinen tilanteestani. Silloin oli sunnuntai eikä mitään ihmeellistä olisi tapahtunut ennen maanantaita. Varmaan olivat vaan tyytyväisiä kun ei tarvinut sosiaalipäivystystä järjestämään asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12 vuotta täyttänyttä kuullaan.
Mistäs tällaisen keksit?
koulussa poliisisetä puhui semmosta että 12 vuotta täyttänyttä pitää kuulla häntä koskevissa asioissa
Vierailija kirjoitti:
12 vuotta täyttänyttä kuullaan.
Vanhempien erotessa oli joskus niin että jonkun virallisen tulkinnan mukaan 12v saisi päättää itse missä asuu ja saa myös kieltäytyä tapaamasta toista vanhempaa. Mutta käytännössä mikään ei ole niin tähän ikään sidottua. Ei niitä 10-vuotiaita etävanhempaansa pelkääviä väkisin kukaan raahaa sinne etävanhemman luo. Toisaalta ei 12v voi ihan noin vaan päättää että hän muuttaakin narkkivanhemman luo telttaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12 vuotta täyttänyttä kuullaan.
Mistäs tällaisen keksit?
koulussa poliisisetä puhui semmosta että 12 vuotta täyttänyttä pitää kuulla häntä koskevissa asioissa
Kaiken ikäistä yleensä pitää kuulla tai selvittää lapsen mielipide häntä itseään koskevissa asioissa. Se on sitten ihan tilanteesta riippuvainen, miten tämä toteutuu. Veljeni ei 7-vuotiaana halunnut tavata moniongelmaissta ja käytökseltään arvaamatonta isäänsä. Häntä ei siihen kukaan pakottanut.
Vierailija kirjoitti:
Sain itse päättää. Itseasiassa päädyin perheeseeni jo ennen kuin mikään virallinen taho oli tietoinen tilanteestani. Silloin oli sunnuntai eikä mitään ihmeellistä olisi tapahtunut ennen maanantaita. Varmaan olivat vaan tyytyväisiä kun ei tarvinut sosiaalipäivystystä järjestämään asioita.
Orvoksi jääneet menee aina ensin lastenkotiin tai muuhun laitokseen arviointijaksolle missä päätetään sijoituspaikka.
Voidaan sijoittaa myös vastaanottoperheeseen tai lähiomaiselle. Ei siis aina ensin laitokseen.
Mutta arviointi tehdään aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain itse päättää. Itseasiassa päädyin perheeseeni jo ennen kuin mikään virallinen taho oli tietoinen tilanteestani. Silloin oli sunnuntai eikä mitään ihmeellistä olisi tapahtunut ennen maanantaita. Varmaan olivat vaan tyytyväisiä kun ei tarvinut sosiaalipäivystystä järjestämään asioita.
Orvoksi jääneet menee aina ensin lastenkotiin tai muuhun laitokseen arviointijaksolle missä päätetään sijoituspaikka.
Orvoksi jääneitä ei varsinaisesti sijoiteta, kuten huostaanotetut yleensä koska orvoksijääminen itsessäänei ole mikään huostaanoton peruste, vaan orvoksi jääneille etsitään yleensä huoltaja. Usein tämä on joku lapselle tuttu ja läheinen ihminen tai perhe. Esimerkiksi vanhemman sisarus, isovanhemmat, äiti- tai isäpuoli tai joku muu tuttu läheinen. Yleensä painotetaan sitä, että lapsen elämä jatkuisi mahdollisimman normaalina. Eli siis plussaa jos lapsi voi esimerkiksi jatkaa samaa päiväkotia tai koulua ja säilyttää saman elämänpiirin.
Vierailija kirjoitti:
Voidaan sijoittaa myös vastaanottoperheeseen tai lähiomaiselle. Ei siis aina ensin laitokseen.
Mutta arviointi tehdään aina.
Mitä arviointia tarkoitat?
Ei tarvitse olla edes lähiomainen, joku muu lapsen kannalta paras sukulainen tai tuttu käy myös. Ensisijaisesti se paikka mihin lapsi ihan ensin tapahtuman jälkeen menee pyritään löytämään lapsen lähipiiristä. Jos ei, sosiaalipuoli järjestää lapselle paikan yleensä jostain perheestä. Laitos on nykyään aikalailla viimeinen vaihtoehto, koska laitospaikat on kortilla muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Sain itse päättää. Itseasiassa päädyin perheeseeni jo ennen kuin mikään virallinen taho oli tietoinen tilanteestani. Silloin oli sunnuntai eikä mitään ihmeellistä olisi tapahtunut ennen maanantaita. Varmaan olivat vaan tyytyväisiä kun ei tarvinut sosiaalipäivystystä järjestämään asioita.
Miten se on edes mahdollista?
Vierailija kirjoitti:
Voidaan sijoittaa myös vastaanottoperheeseen tai lähiomaiselle. Ei siis aina ensin laitokseen.
Mutta arviointi tehdään aina.
Mikä arviointi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain itse päättää. Itseasiassa päädyin perheeseeni jo ennen kuin mikään virallinen taho oli tietoinen tilanteestani. Silloin oli sunnuntai eikä mitään ihmeellistä olisi tapahtunut ennen maanantaita. Varmaan olivat vaan tyytyväisiä kun ei tarvinut sosiaalipäivystystä järjestämään asioita.
Miten se on edes mahdollista?
Mitenhän olisi? Ei sitä orvoksi jäänyttä mihinkään poliisivankilaan viedä, vaan yleensä selvitetään sukulaiset ja tuttavat mihin lapsi voisi aluksi mennä.
Huomioidaan ja lapsen toive on varmaan se ensisijainen mikä toteutuu jos mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Voidaan sijoittaa myös vastaanottoperheeseen tai lähiomaiselle. Ei siis aina ensin laitokseen.
Mutta arviointi tehdään aina.
Ei ole mitään syytä laittaa orvoksi jäänyttä laitokseen.
Lastensuojelu selvittää lapsen läheisverkostoa ja miettiin missä lapsi voisi jatkossa asua. Ei ole mitenkään sanottua, että muuttaa vaikka mummolle, jos mummo on 76 ja lapsella adhd. Selvittelyajan lapsi asuu, joko läheisverkostossaan tai vastaanottoperheessä. Lastensuojelulaissa on 12v raja, jonka ylittäneitä lapsia kuullaan omassa asiassaan. Nuorempien mielipiteitä voi kysellä, mutta ne eivät ole niin vahvoja. Jos läheisverkostossa ei ole sopivia vanhempia, lapsi sijoitetaan sijaisperheeseen.
12 vuotta täyttänyttä kuullaan.