Lue keskustelun säännöt.
Miksi minulla on narsistista ku**päätä niin kova ikävä välillä?
05.10.2023 |
Ihan hirveää. Joskus vaan ikävöin sitä kaikkea niin paljon. Yhteisiä hyviä hetkiä. Ne olivat elämäni parhaimpia hetkiä.
Sitten oli se puoli joka on täysin traumatisoinut minut.
En kestä sitä ja se saa minut järkiini.
En edes kehtaa mitä kaikkea hän teki minulle.
Mutta edelleen joskus kaipaan häntä. Jo 8 kuukautta viime näkemästä, hän porskuttaa täysiä eteenpäin ja oli pian kihloissa minun lähdön jälkeen. Yritti kyllä vielä ennen sitä kalastella takaisin mutta en mennyt. Olin jo niin loppu siihen soutamiseen.
Hyväksyn ja olen onnellinen että se on ohi mutta tuntuu kuin olisin menettänyt jotain oleellista elämästäni. Kamalaa. Ei pitäisi kaivata idioottia.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Siis seuraatko sen exäsi elämää edelleen jostain somesta?? Kun kerran tiedät että "porskuttaa täysiä eteenpäin ja on kihloissa"
Narsisti voi myös valehdella että on uusi ja menty kihloihin. Näin satutetaan entistä kumppania
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä opetin itseni irti rakkaudesta järkeistämällä sen näin: Rakkaus on pohjimmiltaan aivokemian häiriö, mutta ennen kaikkea se on tunne. Minulla oli siis ikävä sitä rakkauden tunnetta, ei niinkään sitä ihmistä, joka teoillaan oli minua toistuvasti satuttanut. Eikä rakkauden pitäisi satuttaa. En siis enää antanut sille tunteelle periksi ja tajusin, että koska se on vain tunne, se menee kyllä ohi. Ennemmin tai myöhemmin.
Kauanko ap olitte yhdessä ja kauanko erosta on aikaa? Yleensä jos tuollaisen hirviön kanssa on seurustellut pitkään niin toipuminen voi viedä pitkänkin aikaa. Juuri siksi eri vertaistukiryhmät ja terapia ovat tärkeitä toipumisen kannalta. Narsistin uhri on traumatisoitunut. Itse olen teauma terapiassa. Toivon pikaista eheytymisen kaikille uhreille.
Vierailija kirjoitti:
Minä opetin itseni irti rakkaudesta järkeistämällä sen näin: Rakkaus on pohjimmiltaan aivokemian häiriö, mutta ennen kaikkea se on tunne. Minulla oli siis ikävä sitä rakkauden tunnetta, ei niinkään sitä ihmistä, joka teoillaan oli minua toistuvasti satuttanut. Eikä rakkauden pitäisi satuttaa. En siis enää antanut sille tunteelle periksi ja tajusin, että koska se on vain tunne, se menee kyllä ohi. Ennemmin tai myöhemmin.
Hyvä. Noin se juurikin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsistin kanssa rakkaus ei ole koskaan rakkautta. Narsisti ei kykene rakastamaan. Uhri luulee rakastavansa narsistia mutta ei se ole rakkautta vaan riippuvuutta. Usein siinä rakastuu tavallaan niin kuin itseensä ja on hurmioitunut siitä ihanasta tunteesta jonka luulee olevan totta. Mutta se on illuusiota. Narsistin luoma illuusio.
Ap:llä on jokin lapsuuden trauma, tunnelukko, joka altistaa tuollaiselle itsensä nöyryyttämiselle. Jokaisella meillä on omansa. Paras ratkaisu on oppia pois tuollaisesta käytöksestä. Toiseksi paras on olla ainakin tietoinen omasta heikkoudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sano muuta. Tällä kusipäällä ei ole uutta, vaikka varmaan toivoisikin sitä 20 vuotta nuorempaa ja laihaa..
Minä taistelen päivästä toiseen etten enää lankeaisi. Tänäänkin hävisin taistelun kun vastailin, kun hän 4 päivän mykkäkoulun jälkeen viestitteli.
Toivoisin niin että voisin vain unohtaa,kaiken paskan, solvaukset, väkivallan... unohtaa ja siirtyä eteenpäin.
Eli oot joku läskikasa joka ei saa ketää muutakaan?
Samaistun tuohon kaikkeen. Noilla narsisteilla on kova kiire sitouttaa se uusi uhri nopeasti itseensä ja heivata entinen pihalle kun asiat eivät mene narsistin haluamalla tavalla. Eivät kykene olemaan yksin. Monesti pyörittävät siinä montaakin yhtäaikaa. Säälittävää otuksia noi narsistit.