Muita, joilla naapurin kohtaaminen ahdistaa?
https://www.hs.fi/elama/art-2000005504199.html
Näen vain yläosan, koska en ole tilaaja.
Kiitos jos joku jaksaa muuten kopioida jutun.
Mutta asiaan, tunnistin tästä täysin itseni - en edes aiemmin ajatellut, että muillakin on samaa ongelmaa!
Eli naapurien (asunto ja naapurit vaihtuneet usein) kohtaaminen ahdistaa aina!!
Siis ihan aina, mietin yleensä mitä ne ajattelevat/mitä tietävät jne jne.
Mitä tällekin voi tehdä?
Huoh.
Kommentit (68)
No ei ole ja onneksi ei ole tuollaisia mielenterveysongelmia. Naapuria moikataan ja sitten jatketaan matkaa.
Yhdellä sun toiseella on näköjään tällaisia mielenterveysongelmia. Mistä tämä käytös kumpuaa?
Auttaisko vaikka terapia? Eihän tuo ole nyt normaalia käytöstä ahdistua naapureista.
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä sun toiseella on näköjään tällaisia mielenterveysongelmia. Mistä tämä käytös kumpuaa?
Ihmiskammoisilla introverteillä on enemmän aikaa istua netissä kuin muilla kansalaisilla.
Aika oudolta kuulostaa. Terve ihminen ei välitä naapureistaan, jos ei valituksia tai jotai ole taustalla. Yleensä eletään ja annetaan toistenkin elää.
Joo, mä en halausi nähdä seinänaapuria ollenkaan. En jaksa selittää enempää, mutta kuvataan yhdellä sanalla: mulqqu.
Kallonkutistajalle nyt puhumaan naapuripelosta.
Sen verran kokemuksia, että päätin muuttaa maalle syrjäiseen ok-taloon kun tilaisuus tuli. Ah sitä yksinolon auvoa-voit vaikka pihamaalla alasti kekkaloida kellon ympäri jos siltä tuntuu, huutaa vihaa,turhautumista tai iloasi ulos keuhkojesi täydeltä eikä ketään kiinnostele hevonvi..akaan🤩Äärimmäisen terapeuttista ja vapauttavaa! Suosittelen sosiaalisesti ahdisyneille ja yliherkille edes pientä korpimökkilomaa säännöllisesti,jos ei ole mahdollisuutta muuttaa kaupungista pois.
Vierailija kirjoitti:
Aika oudolta kuulostaa. Terve ihminen ei välitä naapureistaan, jos ei valituksia tai jotai ole taustalla. Yleensä eletään ja annetaan toistenkin elää.
Sulla ei vissiin ole ollut naapuria, joka tekee elämästä helvettiä?
Riippuu, miltä näytän. Jos olen viemässä roskia illalla ennen nukkumaan menoa, hiukset jollain epämääräisellä nutturalla ja miehen vanha kulahtanut teepaita niskassa, niin ei kyllä tee mieli nähdä muita ihmisiä. Jos taas olen ihan normaalissa arkimaskissa, niin ihan sama, moikkaus ja matka jatkuu.
Tosin tässä talossa on aika ohuet seinät, eli joskus vaivaannuttaa nähdä naapureita ihan siksi.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu, miltä näytän. Jos olen viemässä roskia illalla ennen nukkumaan menoa, hiukset jollain epämääräisellä nutturalla ja miehen vanha kulahtanut teepaita niskassa, niin ei kyllä tee mieli nähdä muita ihmisiä. Jos taas olen ihan normaalissa arkimaskissa, niin ihan sama, moikkaus ja matka jatkuu.
Tosin tässä talossa on aika ohuet seinät, eli joskus vaivaannuttaa nähdä naapureita ihan siksi.
Siis kuka tuollaiseenkaan kiinnittää mitään huomiota? Minä hillun aamutakki päällä koiraa ulkoiluttamassa aamun ensimmäiselle pisuille, ennen kuin lähden kunnon aamulenkille.
Vierailija kirjoitti:
Auttaisko vaikka terapia? Eihän tuo ole nyt normaalia käytöstä ahdistua naapureista.
Tämä. Toki siinä ei ole itsessään mitään pahaa, jos esim naapurien äänet häiritsevät ja haluaa siksi(kin) ok-taloon. Mutta jos tilanne menee siihen pisteeseen, ettei voi elää normaalisti kodissaan koska naapurit, niin tilanne EI ole terve. Jotain apua tuohon ap:n tilanteeseen varmasti tarvittaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika oudolta kuulostaa. Terve ihminen ei välitä naapureistaan, jos ei valituksia tai jotai ole taustalla. Yleensä eletään ja annetaan toistenkin elää.
Sulla ei vissiin ole ollut naapuria, joka tekee elämästä helvettiä?
Ap tässä ei puhu mitään siitä, että naapuri tekisi hänen elämästään helvettiä vaan ap vaan miettii mitä he ehkä ajattelevat jne.. Todennäköisesti eivät ajattele yhtikästä mtään
Haha. Ei ahdista. Ei edes sitä jonka kanssa olen "riidellyt" hänen satunnaisesta tavastaan tupakoida oven vieressä. Käskin kauemmas, ja hän totteli. Tervehdimme sivistyneesti.
Olen työssä jossa tapaan ihmisiä. Jos olisin erakko niin ahdistaisi tuokin sitten varmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika oudolta kuulostaa. Terve ihminen ei välitä naapureistaan, jos ei valituksia tai jotai ole taustalla. Yleensä eletään ja annetaan toistenkin elää.
Sulla ei vissiin ole ollut naapuria, joka tekee elämästä helvettiä?
Olen eri, mutta ohiksena:
Aloittaja kertoi, että hän on muuttanut välillä ja naapurit ovat vaihtuneet. Eli asiaa ei voi selittää yhdellä naapurilla, jonka kanssa välit ovat vain niiiiiin pahat, ettei toimeen voi tulla. Tuskin sentään jokainen aloittajan naapuri on täysi m*lkku?
Vierailija kirjoitti:
Auttaisko vaikka terapia? Eihän tuo ole nyt normaalia käytöstä ahdistua naapureista.
Terapia sitä terapia tätä. Vi..u että ärsyttää tuon saman jauhaminen ratkaisuna kaikkeen. Mene itse sinne terapiaasi kokeilemaan mitä se auttaa -toisille nämä sotepuoskarit tuottavat vain entistä suurempia ongelmia. Täysin ammattitaidotonta porukkaa jos ei ole varaa yksityiseen ja maksuihin omasta pussista ja lopulta paras hyötyjä on se terapeutti. Itsehoito on pienemmissä ahdistuksissa paras tapa-kysy vaikka lääkäriltäsi🤣 Mitä se sinun takalistoasi edes rassaa jos toisella on ahdistunut olo syistä joita et selvästikään kykene käsittämään? Itse en kehtaisi edes kommentoida asioita joista en tajua mitään, mutta toista se on teillä näennäisen täyspäisillä, lue; älyllisesti keskivertoa rajoituneemmilla ihmisillä.
Miksi sinä luulet olevasi kaikkien keskipiste, että jopa naapurit sinusta jotain miettisivät?
Ainut ahdistus, että joku naapuri haluaisi tutustua lähemmin. Sellainen perusmoikkailu ja tervehtiminen on ok. Mieluummin pientä etäisyyttä saman raoun väkeen. Pihalla voi olla tuttavallisempi. Kaupassa ei kannata varsinaisesti tervehtiä kun taloyhtiön innokkaimpia moikkailijoita. Pääosin moikkailuvelvollisuus loppuu, kun poistutaan porteista ulos. Jos joku silti moikkaa tai pakottaa moikkaamaan katsekontaktilla, niin onhan se moikattava takaisin.
Kellään kokemusta?