**Kesäkuiset välipäivinä**

Niin se joulu sitten tuli ja meni. Oli kyllä ihanan rentouttava joulu ja muutenkin kivaa! Olimme minun vanhemmillani aatonaatosta joulupäivään ja sitten menimme miehen vanhemille vielä käymään. Kivoja lahjoja tuli ja esikoisen riemua lahjoista oli ihana seurata.



Nyt onkin minulla aivan armoton väsymys. Mietinkin, taas tätä samaa jota olen täällä jo aikaisemminkin valittanut, että miksi tämä väsymys ei hellitä?? Päin vastoin, tuntuu että kokoajan vaan pahenee.. Täytyy varmaan pyytää että seuraavassa neuvolassa mittaavat hemoglobiinin. Siihen on kyllä vielä yli pari viikkoa aikaa.



Meillä mies meni nyt jo välipäivinä töihin eli arki sen puolesta alkoi. Nyt en ole tuntenut yhtään vauvan liikkeitä, aikaisemminhan minusta välillä tuntui että tuntisin ne. Alkaisipa ne pian tuntumaan! Maha on kyllä pyöristynyt. Ei meinanut mennä jouluna juhlahousut jalkaan ja muutenkin varsinkin iltaisin ei jää epäselväksi että raskaana ollaan =).



Mitäs muille kesäkuisille kuuluu? vai onko kaikki vielä lomailemassa?



Iiran

Meillä poika ja mies pitävät lomaa nää välipäivät ja mulla jatkuu armoton kiire töissä! Ihana ajatus, että puolen vuoden päästä on ihan muut jutut päälimmäisenä.

Mä olin emäntänä koko joulun (oma valinta, enkä ollut ollenkaan stressaantunut, ihme kyllä!). Appivanhemmat olivat meillä aaton, käytiin joulusaunassa ja hautausmaalla. Sain kovasti kiitosta näkemästäni vaivasta ruokien suhteen ja omasta mielestänikin olin kyllä onnistunut. Noihin joulun herkkuihin kun ei oikein pääse rutinoitumaan, kun vaan kerran vuodessa väännetään. Joulupäivä vietettiin sitten omien vanhempieni seurassa ja maistuihan ne jouluherkut heillekin. Tosin oma äitini on mielettömän hyvä jouluruokien laitossa, että vähän hirvitti, mutta hyvin meni sekin päivällinen! Eilinen päivä uhrattiinkin sitten ystäville ja tänään olin jo töissä.

Seuraava etappi onkin eka lääkärineuvola, 3.1. ja odotan jo kuulevani sydänäänet, kun ekalla neuvolakerralla tätsy ei edes yrittänyt niitä kuunnella... Jospa tämä raskaus jotenkin konkretisoituisi. No, kyllähän se ultra näytti sydämmenlyönnit ja kätilö kertoi kaiken löytyvän, mitä sen kokoisella pitääkin, mutta silti kaiesta pahoinvoinnista ja väsymyksestä huolimatta mulla on kyllä tosi epätodellinen olo!!!

Tuntuu tosin muillakin täällä kirjoittavilla olevan samoja tuntemuksia, mutta eihän se mua lohduta... kaipa sitä haluaisi ajan kuluvan nopeammin tai jotain!

Eli töissä olen välipäivät, mies vapaalla ja poika 3v lyhyttä päivää hoidossa.

En ole tuntenut liikkeitä vielä mielestäni kunnolla ollenkaan vaikka viikkoja on " jo" 17+0. Ekassa raskaudessa tunsin ekoja liikkeentapaisia juuri viikolla 17+. No, ehkä toivon mukaan pian.

Muita ihmeitä tänne ei kuulukaan. Väsymys ja selkä- ja pääkipua ollut viime päivät mutta alkaako niihin jo melkein tottumaan?:) Toivotaan et niistäkin vaivoista päästään itse kukin ja voidaan nauttia " ihanasta keskiraskaudesta" .

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!

Joulu sitten tuli ja meni... tänään tultiin kotiin, oltiin aatonaatosta lähtien anoppilassa bunkkaamassa. Joulupäivänä oltiin mun vanhemmilla. Ihan kivaa oli, joskin öisin tuli nukuttua aika huonosti, kun sänky oli 120 cm. Ja esikoinen huuteli aina välillä.



Kuulkaas mun piti oikein tarkistaa raskauskortista, millä viikolla olen!! Alkuraskaudessa olin jatkuvasti selvillä päivistä ja viikosta, mutta nyt ehkä tää joulu sotki niin pasmat, että olin umohtanut viikot. Vaikka mitäpä sillä on sinällään merkitystä - eteenpäin polskitaan, minkä keritään. Täytyy vain muistaa varata se rakenneultra, kun meillä kunta ei tarjoa sitä automaattisesti.



Nyt nukkumaan, joten palataan asiaan myöhemmin. Olen tän viikon vielä lomalla, joten koneelle en niin hyvin ehdi kuin töissä ;)

Heips!



Lomat on lusittu ja täällä taas. Onneks pehmeä lasku, kun tällä viikolla vaan pari päivää ja ens viikolla neljä... Ja töissä ihanan hiljaista, kun kaikki lomilla.



On tässä itsekin saanut lomailtua ja levättyä, kun olin lomalla ensin häiden yhteydessä ja nyt vielä joulun tienoilla. Ja ennen kaikkea hyvinruokittu olo;)



Tänään oli neuvola piitkästä aikaa ja oli aika syöttöporsas olo, kun komennetaan välipäivinä ensitöikseen vaakaan, hih! Oli kyllä yllättävän vähän tullut painoa, kilo vain! Tuntuu kyllä enemmältä...



Oli ihanaa kuulla sydänäänet taas tauon jälkeen, varsinkin kun sitä voinut niin hyvin, että meinaa se epäusko iskeä täälläkin suunnalla. Sen kyllä huomaa, ettei raskautta juuri aikaa pohtia enää tällä toisella kierroksella. Mulla sama, et ekat 12 viikkoa tiesin tarkallee, missä mennään, mutta nyt pontevasti ilmoitin viikot pertsiilleen neuvolatädille, kun niitä kyseli;)



Meiän 3v. neidillä aivan maata järisyttävä UHMA! Voi miten tätä jaksaa... Viime yönä huusi 4.15-6.00. Tosi kiva työnaloitus, kun herätys jo klo 7.00! Olen kyllä tosi pirteä, että huomaa loman vaikutuksen taustalla. Mutta kyllä sitä välillä on sormi suussa pienen ihmisen tahdonpuuskien edessä. Ei jaksais aina olla tiukka täti, kun väsyttää ja laiskottaa. Mutta kyllä kai näiden vahvatahtoisten kanssa pääsee helpommalla loppupeleissä, kun jaksaa nähdä vaivaa nyt eikä sitten kun se on jo myöhäistä...



Millaisia muiden esikoiset ovat, onko mahdottomia tapauksia?



Vointeja kaikille ja ihan pian jo rakenneultrankin aika, mahtavaa!!!



Äippä:) Rv 17+1

Olin töissä joulupäivänä ja Tapanina yövuoroissa ja nyt toivutaan niistä. Väsyttää edelleen tuhottoman paljon.



Esikoinen on nukkunut kohta 3 tuntia päikkäreitä. pitää varmaan kohta herätellä et saa taas illalla nukkumaan ajoissa.



Joulu meni tosiaan töitä tehdessä aattoa lukuunottamatta mutta ennen joulua lomailtiin viikko Kanarialla ja se kyllä teki hyvää. Paha olokin katosi siellä kokonaan mutta on valitettavasti tullut jonkin verran takaisin kotiin tultuamme. Siellä tuli oltua niin paljon ulkona et varmaan sekin vaikutti siihen ettei ollut huono olo. Oli kyllä ihanaa kun oli suht normaali olo. Ja kesävaatteetkin mahtuivat vielä päälle niin ei tarvinnut miettiä, mitä pitäis päällä. Pari hametta kyllä kiristi uhkaavasti vyötäröltä...



Tuntuu, et teillä kaikilla on raskaus kauheen pitkällä. Onko ketään muuta joka on vasta viikolla 15+???



Onko kellään kokemusta sellasesta masutuubista? Onko oikeasti hyvä? Vielä mahtuu noi tavalliset farkut päälle mutta pian pitää varmasti rueta miettimään taas noita mammavaatteita. Mä ostin viimeksi yhdet housut ja yhdet huonot farkut. Nyt tarttee saada jotain uutta keväälle kun ne housut on keväällä liian paksut. H&M:llä oli kyllä kivoja mut aika paljon niihin menee rahaa kun ei tartte enempää kuin puoli vuotta. No, ehkä ne sit saa myytyä jossain?



Saako kysyä galluppia, paljonko on raskauskiloja tullut tähän mennessä? Kävin eilen puntarilla ja mulla oli 2,5 kg tullut. Viimeksi tuli 10 kg yhteensä ja siihen tähtään tälläkin kertaa. Toivottavasti ei pauku paljoa yli.



G: Mitäs uutena vuotena? Itse olen töissä aattona 13-21 ja uudenvuodenpäivänä 7-15 eli eipä ihmeempiä suunnitelmia tarvitse olla.



Nyt meen herättämään sen esikon.



Kalamami rv 15+2

Moi,



mekin on palattu kotiin joulureissusta. Oltiin siis mun vanhempien luona Oulussa ja siinä matkan varrella molempiin suuntiin yhdet yöt miehen kotikotona. Mulle joulu oli tänä vuonna aikamoinen pettymys. En nauttinut yhdestäkään jouluateriasta kun olin tosi pahoinvoiva :-/. Oksennettuakin tuli muutaman kerran... Ehkä sillä inkiväärillä sittenkin oli jotain vaikutusta, koska mulla oli tuossa välillä jo ihan hyvä olo ja niinpä aloin sitten taas tänään syömään sitä.



Sit tämän huonovointisuuden lisäksi meidän esikoinen (1v11kk) oli koko joulunajan yli 39 asteen kuumeessa. Tytöstä oli tietty kauhea huoli kun ei tuo kauhean paljon ole ikinä sairastellut. Onneksi se tais olla vaan joku kolmen päivän kuume kun nyt tyttö vaikuttaa olevan taas ihan kunnossa. Määhän tietty aloin panikoimaan, että nyt se on sitä parvorokkoa, joka ois tälle pikkuiselle masuasukille vaarallinen... Mutta mitään ihottumaa ei onneksi ilmaantunut!



Mun vanhemmilla on verenpainemittari ja testailtiin sitä vähän väliä. Mulla oli yllättävän alhaiset paineet - enimmäkseen siinä 85/55 kieppeillä. Muille mittari näytti ihan normaaleja lukemia, joten mittarissa ei mitään vikaa ollut. Tämä vois selittää mun pyörrytyksen. Neuvolassa tulee aina suht korkeitakin lukemia kun jotenkin kait vähän jännitän sitä tilannetta...



Uudeksi vuodeksi ollaan menossa mun siskon luo tuonne Lounais-Suomeen. Jospa siellä sitten olis vähän mukavampaa!



Mies on töissä nämä pari päivää - itse olen lomalla esikoisen kanssa. Uuden Vuoden jälkeen sit taas paluu " normaaliin" arkeen.



Hyvää vuodenvaihdetta jos en satu kirjoittamaan mitään ennen sitä!



-satu ja Ensio rv 16+5



P.S. Selkä muuten kesti tosi hyvin pitkät istumiset autossa, mutta pahoinvointi ei tuntunut kivalta " keinuvassa" autossa...

Täälläkin on menossa vasta rv 15+3 eli me mennään sun kanssa aika samoissa.



Mä mietin tässä just pitäisikö mun soittaa huomenna neuvolaan kun tämä mun väsymys alkaa nyt kyllä jo mennä överiksi. Heti aamulla on kuoleman väsynyt olo ja päivän mittaan se pahanee. Ajattelin että onkohan hemoglobiini ihan tipunnut tai jotain. Sen lisäksi mulla on ollut sellaista menkkamaista jomotusta alavatsalla ja kaiken lisäksi aamulla tuli vessassa käydessä ihan muutama tippa sellaista veristä limaa paperiin. Sen jälkeen sitä ei kyllä ole tullut. Olen tietty ihan huolesta soikeana.



Uutena vuotena ei meillä ole ohjelmaa, onneksi. Mä en varmaan tältä väsymykseltä edes jaksa valvoa vuoden vaihtumiseen saakka ;-)



Jep, meen kurkkaamaan mitä toi poika puuhaa tuolla alhaalla, ettei vaan ole vääntänyt hellan kaikkia nappejä täysille.



Iiran

Meillä sujui joulu superleppoisissa tunnelmissa. Oltiin vaan kotona, syötiin ja laiskoteltiin ja leikittiin ja ulkoiltiin tytön kanssa. Ihanaa kun ei tarvinnut juosta paikasta toiseen! Minun vanhemmillani käytiin tapaninpäivän iltana, appivanhemmilla ei ollenkaan. Minä olen meinaan riitaantunut anopin kanssa niin ettei olla vuoteen oltu puheväleissä.



Tämä hiukan kyllä varjosti välillä myös minun jouluiloani, lähinnä niin että itse mietiskelin -taas kerran- asiaa päässäni. Anoppi kun kävi hiukan vajaa vuosi sitten meillä kotona haukkumassa sekä minut että minun kodin- ja lapsenhoitoni aivan uskomattoman törkeästi, tosin minun poissaollessani. Mieheni joutui lopulta sananmukaisesti heittämään äitinsä ulos ovesta kun ei meinannut lopettaa ollenkaan. Minä kun kuulin tästä niin ilmoitin hänelle ettei hänellä ole meille tulemista eikä minulla ole hänelle mitään sanottavaa ennen kuin hän on pyytänyt anteeksi sekä minulta että mieheltäni. No, siitä on jo melkein vuosi ja anoppi on edelleen sitä mieltä että minä olen kaiken pahan ruumiillistuma joten voidaan olettaa että välit eivät tästä ihan heti lämpene. Asia kuitenkin vaivaa minua. Jatkuvasti mietin että pystyisinkö minä muuttamaan tilannetta jotenkin. En vain voi hyväksyä tuollaista käytöstä! Jos jollain on hyviä vinkkejä niin niitä otetaan mielihyvin vastaan... Kun vain jotenkin saisi edes häivytettyä asian mielestään.



Anteeksi nyt että puran näitä asioita täällä, ei kai tämä oikein tänne kuulu... Ehkä nyt raskaana ollessa vain taas on mieli herkempi kaikelle ja tällaiset jutut harmittaa enemmän.



Masu on alkanut kasvaa ihan mukavasti ja liikkeitäkin tuntuu jo ihan selvästi päivittäin, joten hiukan rauhallisemmalla mielellä täällä muuten ollaan. Paino ei kyllä ole vieläkään noussut lähtöpainosta oikeastaan yhtään ja siitä olen ollut hiukan huolissani. Tiedä sitten mihin ne kilot menee kun rinnat on selvästi suuremmat ja masustakin jo huomaa että raskaana ollaan. Ja joulunakin on kyllä tullut syötyä!



Mukavaa uuden vuoden odotusta kaikille!



rosmariini rv 17+2

terve taas. kohta alkaa House, joten täytyy pikaisesti vain kirjoitella ;).



Äippäkö se puhui oman esikkonsa uhmasta ja kyseli, millaisia muiden esikot ovat. No, meillä neiti 1 v 9kk alkaa olla kai jonkinlaisessa uhmaiässä myös. Jokaiseen asiaan täytyy purnata ja kikkailla. Ulkoilu on todella rasittavaa, kun ensin pukemaan saa maanitella sata vuotta. Sitten ulkona tytsy ei tule koskaan sinne, minne pitäis mennä. tai siis jos mennään leikkipuistoon päin, niin matkan varrella pitää hinata edes takaisin ja tutkia jokainen mutka. Leikkipuisto on siis niin lähellä, etten vaunuja ota useinkaan mukaan, tänään esim. pulkka, josta tyttö hyppää näppärästi itse pois. Hanskat lähti 3 kertaa pois kädestä ja siinä vaiheessa mentiinkin jo sisälle. Ei siinä muuten mitään, mutta en jaksaisi enää hirveesti kanniskella rimpuilevaa lasta saati sitten, kun masu kasvaa vielä enemmän. No, ehkä tämäkin on taas ohimenevä vaihe.



Painoa on tullut n. 2 kg, jeejee! Toivotaan, ettei tule yhtä paljon kuin esikon kanssa. Mistäs muusta olikaan puhetta.... en nyt muista.

Harmittaa muuten, kun tänään tulis se toinen osa ranskalaisesta sikiödokumentista MTV3:lta, mutta en jaksa valvoa kyllä niin pitkään, kun mulla on huomenna aamuvuoro tytsyn kanssa.

En ole saanut aikaiseksi kirjoittaa vaikka olen käynyt kyllä kuulumisia lueskelemassa :) Näin juuri lätkämatsissa tutun jolla laskettu aika huomenna, ja sen masu näytti niin somalta ja pieneltä! Olen melkein vakuuttunut että musta tulee valaan kokoinen, masu on jo nyt ihan selkeästi pallollaan... Huolestuttavaa.



Sain mieheltä ihanan valkoisen odotukseen sopivan neuleen, jossa olen viihtynyt molemmat työpäivät joulupyhien jälkeen. Mies tosin tostesi Tapaninpäivänä ruokapöydäss että herranjumala ei tuokaan kauaa sulle mahdu, tulee kalliiksi tämä vauva jo ennen syntymäänsä ;)



Metsästin eilen Henkkamaukan alesta tavalliisia rentoja housuja, jotka saavat täydentää vaatevarastoa kun omat tavalliset housut suurin osa puristavat aivan liikaa. Onko teillä muilla jo niin pallero olo, että vaatevarastoa on joutunut karsimaan/täydentämää uusilla? Entä rintojen kasvu, olen jo suurentunut yhden kuppikoon ja siirto seuraavaan on aivan käsillä, kuinkahan suureksi nämä kasvavat...



Kuten ehkä jutun tasosta huomaa vointi on todella hyvä, mitään purnaamisen aihetta ei löydy siltä saralta.



Rouvaii 16 tasan

jo on joulu lusittu ja ruoalla mässätty =D



Meillä meni kanssa joulu ihan kivasti... Kotona oltiin aatto ja appivanhemmat tuli katsastaan pukin ja mun väsäämät ruoat. Hyvin maistui ja anoppi kehui että oli täydellinen ilta (varmaan oli ihan mukava ekasta kertaa istua valmiiseen pöytään).



Uhma: Jo niinkuin viime viikolla kirjoitin että välillä niin hermot riakaleina meidän neljän vanhan jätkän kanssa.... ei mikään mee perille ja luulee olevansa kaikki valtias, tehä mitä haluaa ym.



Paino: mulla oli paino ennen joulua just edelleen - 5kg. Tarkoitus olis että max. painoa tulis 10kg. Esikoisesta tuli mahtavat 30kg ja 15 oli vielä kun aloin toista odottaan.. ja siitä tuli n.13kg... ne sain pois hyvin, mutta tollanen reipas +10kg on vielä tosta esikoisesta jäljellä...

Mutta tän kolmannen jälkeen aijon liittyä painonvartioihin ja tiputtaa kaikki pois!!!!!!!!!!!!!!!!!



Me ostettiin uus (vm.99) auto jouluna =D Tosin saadaan se vasta viim. ens viikolla, kun pankissa kestää toi lainan käsittely muutaman päivän ja tässä näitä pyhiä piisaa..



Uutta vuotta odotellessa ja sitä rakenneultraa=DDDD se on tammikuun tokalla viikolla. Pakko saada tietää mennäänkö mahassa kasseilla vai ilman=D jos pääsis vähän aleenkin (jos kerkee)





Mani ja pähkinä rv 17

Aikoihin en ole taas ehtinyt kirjoittamaan, vaikka kuulumisia oonkin käynyt lukemassa! Kaikilla tuntuu olevan asiat kohdallaan ja masu kasvusuunnassa. Täällä myös maha kasvanut ja mamma housuihin siirrytty. Omista farkuista mahtuu vielä yhdet, jotka oli löysät ennen raskautta. Liiveissäkin yksi kuppikoko tullut lisää tai kohta jo toinenkin, kun tuntuu taas nuo edelliset käyvän pieneksi.



OMANAPA seuraavaksi, kun siitä on nyt niin paljon kerrootavaa.

Eli viimeviikon tiistaina alkoi töissä aamupäivällä kimmalliset tuntemukset. Nipisteli ja välillä koskikin tuolta alamahalta kohdun kohdalta.Soitin Ä-polille ja sanoivat, että tulla käymään, jos iltapäivään mennessä ei rauhoitu. Noh, en sitten mennytkään käymään, koska ajattelin itseni vainoharhaiseksi. Torstaina sama juttu jatkui ja työkaverit jo vähän patisteli soittamaan uudelleen Ä-polille.



Ä-poli sanoi, että pitäs olla lähete, että käyppä omasta tk:sta hakemassa. Sain kuitenkin puhuttua niin, että pääsin ilman lähetettä (koska meijän kunnassa EI ole ketään kuka osaa tehdä UÄ:tä, joten olisivat joka tapauksessa lähettäneet polille. Lisäksi olen samassa talossa töissä). Pääsin siis lääkärille ja käynti oli aiheellinen!!!



Tuomio oli jokseenkin raju..Ekanakin kohdunkaula oli OK. 3,8cm pitkä ja kiinni, mutta koukussa, joka ei sinäänsä haittaa. Kohtu yhä taaksepäin kallellaan ja painaa selkää. Joten selkäkivut tulee oletettavasti lisääntymään raskauden edetessä. Lisäksi istukka kiersi taka-ja etuseinämän kautta eteisistukaksi asti. Tämä ei taasen normaalia, että istukka noin iso. (yleensä siaitsee joko taka-tai etuseinämässä). Vauva voi hyvin ja hyppi kirjaimellisesti tasajalkaa synnytyskanavan ja tietty myös istukan päällä. Tämä aiheutti supistukset!



Tästä eteenpäin Ä-polin lääkäri seuraa raskauttani tiiviisti. 25.1.07 ois seuraava ultra. Rakenneultra siis. Siitä eteenpäin näillä näymin ultraa kerran kuussa. Eteisistukan takija en saa synnyttää normaalisti vaan joudun sektioon (tätä ei kyllä lääkäri vielä sanonut, mutta tiedän sen itse). Suunniteltu sektio tehtänee muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa, että istukka ei pääse repeämään ja jouduta siksi hätäsektioon!



Lääkäri olisi kirjoittanut sairauslomaakin, mutta en sitä tarvinnut, kun oli enää vaan yksi kevyt päivä töissä ennen joulua, ja tää väliviikko on lomaa. Tiistaina aloitan uudella osasdtolla ja KOLMIVUOROTYÖN, joka nyt jo hirvittää. Lääkäri kielsi kaiken fyysisen rasituksen ja sanoi, että helposti pistää minut sairauslomalle.Sanoi vielä, että katsotaan sitten rakenneultrassa vieläkö hän laskee minua ollenkaan töihin. Lopuksi sanoi vielä lohduttavasti, että vauvalla tulee olemaan kaikki hyvin, mutta äidin voinnista ei ole takuita. Kun vauva kasvaa ja painaa synnytyskanavan päällä olevaa istukkaa niin supistukset vain lisääntyvät...



Eiköhän tuossa ollut omastanavasta siittävästi. Nyt vain yritän sopeutua sektio- ajatukseen ja ajatukseen siitä, että joutuukin jäämään kotiin ennen ä-lomaa. Jotenkin vaan oli luonut mielikuvan siitä, että oon toukokuun alkuun asti töissä ja sit kesäkuussa synnytän normaalisti spontaanin synnytyksen... Noh, viisi kuukautta on vielä aikaa sopeuttaa itseensä siihen sektioon...



T:Remukka rv 16+6

Oli pino laskeutunut jo niin alas, että oli pakko tulla kirjoittelemaan. Olen ollut kyllä tosi laiska tämän pinoutumisen suhteen mutta ahkera lukija...



Äippä: Uhma on täälläkin ja paha, kesällä oli edellinen kausi! Tyttö on nyt 3,5 ja ollut koko joululoman turpa rullalla milloin mistäkin. En tiedä onko vauvan taloon tulo yksi syy, koska on heittäytynyt ihan vauvaksi, ei juurikaan puhu normaalisti vaan sössöttää ihmeellistä vauvakieltä ja haluaa olla sylissä kun pitäisi lähteä ulos tai kauppaan. Ja komentelee ihan kauheasti ja tietenkin raivoaa. On kyllä hermot aika riekaleina.



Kalamami: raskausviikot täälläkin 15+3!



Oma napa: Joulu oli ihana, kunnes tyttö tuli kipeäksi samaan aikaan kun piti lähteä sukulaisjouluturneelle. Ja joulupäivänä oltiin Mehiläisen päivystyksessä, lääkäri löysi tytön korvasta kiven, toinen kivi tipahti korvasta aiemmin päivällä!!! Kovat paketit :) Olen jo pari kertaa mietinyt, että kuka on vaihtanut superkiltin lapseni peikkoon, tuo kivilöydös ja tuore uhmakausi ovat muuttaneet koko lapsen persoonan.

Eilen olin neuvolassa, painoa kertynyt nyt 1,5 kg, hemoglobiini ja paineet olivat hämmästyttävän hyvät. Sydänäänetkin saatiin vihdoin kun saatiin " jumppa-aatu" kiinni, vauva on niin vilkas että siitä kuului aina parit lyönnit ja sitten taas karkuun. Olo on ollut nyt hyvä, ellotus on poistunut ja lomalla on saanut levätä niin paljon että ei ole kammottavaa väsymystä tarvinut kokea.



Että asiat ovat mukavasti, kun vaan tuo uhmakausi loppuisi ennen loman loppua, että oltaisi edes yksi päivä ihan tavallisesti niinkuin ennen.

SM ja Jumppa-Aatu 15+3

Harmi juttu tuo istukka!

Kannattaa miettiä sektiota etukäteen jos se mietityttää, niin ei mene energiat sitten vauvan synnyttyä sen harmitteluun. Itse jouduin pitkän synnytyksen päätteeksi sektioon koska aikaa oli kulunut liian kauan vesien menosta eikä avautumista vaan tapahtunut tarpeeksi lapsen yllätysperätilan vuoksi. Harmittelin asiaa ihan turhan pitkään ja katkerasti, ja se vei turhaan energiaa. Sektio oli mielestäni suurin piirtein pahinta mitä synnytyksessä voi sattua ja suhtauduinkin sitten siihen sen mukaisesti. No ei kannattanut, ei se mitään muuttanut. Kun vielä jouduin siihen yllättäen enkä tiennyt asiasta mitään, oli toipuminenkin vaikeaa koska monet asiat pääsivät yllättämään (esim. suoliston reagointi leikkaukseen). Sinulla on nyt hyvää aikaa tutustua asiaan ja käydä pettymysprosessi läpi. Ja onhan asiassa positiivisetkin puolensa, tiedät tasan tarkkaan milloin vauva syntyy ja ei tarvitse pelätä mitään yllättävää, yllätyksiä suunnitellussa sektiossa harvemmin varmaan kohtaa. Tsemppiä!

Hitsi tätä dementiaa, ei pysy mitkään asiat hallussa :)

Remukallahan se istukkaprobleema oli...

- ja taaksepäin kallistunut kohtu edellisessä raskaudessa ja " jouduin" laukkaamaan ultrissa tosi tiheesti, mutta kohdun kasvaessa istukkani siirtyikin ylöspäin, eikä sektiota tarvittukaan. Sain siis synnyttää alateitse ihan normaalisti. Toki, mun istukkani oli pieni (ja kalkkeutunut) eli iso ja laaja voi olla vaikeampi saada kasvamaan pois synnytyskanavan edestä, ehkä...



Täällä on ollut puhetta myös veriseuloista, mulla kävi niin, että olin todella pahoinvoiva juuri silloinkuin olisi se trisomiakoe pitänyt ottaa ja kun nuo verikokeet hirvittää muutoinkin, niin eipä juuri tullut edes mieleeni, että menisin vielä pahentamaan oloani ja niin jäi (onneksi!) koko koe väliin. No, eipä sen np-ultran perusteella edes kätilö sitä sen kummemmin ehdotellut, mutta kun tätä ikää tuppaa jo olemaan kohta 38 vee, niin sen perusteella kaiketi kuulun jo riskiryhmään?!



Rakenneultraan olen kyllä menossa, mutten aio kyllä mihinkään istukkanäytteisiin tai lapsivesipunktioihin suostua. Toivon siis vaan parasta, että saamme terveen lapsen! Kaipa tämä epävarmuus jossain vaiheessa helpottaa, ekasta en kyllä edes osannut ajatella näin " synkkiä" !!!

Mullakin oli istukka edessä np-ultrassa, siis eikö silloin saa synnyttää alakautta????niin ja mulla on taaksepäin kallistunut kohtu ja erittäin korkealla(mikä selittää vaikeat synnytykset)



Sen paikkahan voi muuttua raskauden edetessä näin sanoi ultraaja mulle..voi kökkö mä en halua sektioo vaan haluan ihan alakautta synnyttää. Toivottavasti se istukka olis sit noussut siitä ylöspäin.



Mä kävin taas verijuttujen kans sisätautilääkärillä ja 2 kk saikkua tuli, koska tukosarvot olivat huonot eli riski saada tukos on olemassa piikityksestä huolimatta....paska homma.



Liikkeitä mä en juuri tunne, mut johtuisko se istukasta tai sitten en vaan käsitä että ne " ilmavaivat" on liikkeitä. Nyt mullakin maha pullahti esiin sitten, ei enää tarvii arvata onko raskaana vai ei. Mut paino ei onneks oo noussut.



Teillä on murheena uhmaikä..mulla on toi esimurkku ovia paiskomassa täällä ja kakkapylly matkii siskoa kaikessa ;)))



No lyhyestä virsi kaunis:Hyvää uutta vuotta 2007 kaikille.



kuumetta rv 16+6

Jos on eteisistukka niin ei saa synnyttää alakautta. Silloinhan istukka (repeäisi) syntyisi ensimmäisenä, jolloin lapsen hapensaanti vaarantuu. Tosiaan kohdun kasvaessa istukka voi vielä nousta pois synnytyskanavan päältä, jolloin normaali alatiesynnytys on mahdollinen. Eli odotellaan rauhassa kuinka käy...



Mulla istukka jotenkin todella laaja-alainen ja siksikin epäilys, että ei enää nouse pois synnytyskanavan päältä (sillojn tokassa ultrassa oli siis viikkoja 15+5).



Ikäväkseni olen saanut myös riesakseni supistukset!! Lauantai oli niin paha päivä, että makasin vaan sohvalla ja kärsin. Pitkin päivää tuli myös limaista ruskeaa vuotoa ja kaksi pikkurillinpään kokoista verihyytymäklönttiä. No muutahan ei voi kuin levätä.



Huomenna menen töihin ja kokeilen siis voinko siellä olla. Epäilen kyllä hieman, mutta kokeilen silti...



Mukavaa uuttavuotta kaikille!!!



T: Remukka rv 17+2

Iloa ja onnea kaikille uudeksi vuodeksi! Mitenköhän sitä taas osaa kirjoittaaton uuden vuosiluvun 2007. Meillä meni uusivuosi mukavissa merkeissä. oltiin bileissä, jossa tosin oli meidän tytsyn lisäksi 5 muutakin tenavaa 5 kk-2 v. Jouduttiin lähtemään ajelemaan kotio päin ennen 23, kun esikko piti saada nukkumaan autoon. SIeltä on tunnin matka meille, joten vuosi vaihtui sitten autossa! Tuli muuten miehen kanssa 7 v. yhdessäoloa täyteen, kun alettiin riiustelemaan milleniumina!



TSemppiä Remukalle istukka-asiassa. Mä mietin, että tarkoittaako se etinen istukka (eteisistukka vai mikä sen nyt onkaan) sitä, että se on kohdunsuun edessä. Mutta jos istukka on vain kohdun etuseinässä, ei siis kohdunsuun edessä, niin voi synnyttää normaalisti alakautta? Mulla ilmeisesti on myös kohdun etupuolella istukka, mutta ei siis kohdunsuun edessä. Rakenneultrassahan se paikantuu tarkemmin.



IIKS, varasin 4D-ultran parin viikon päähän! Kun meillä ei kunta tarjoa rakenneulraa, niin varasin sen yksityiseltä. Siinä saa varmaankin tietää myös sukupuolen, vaikka meillä ei erityistä hinkua olekaan saada tietää sitä vielä. Mutta jos se tulee ilmi, niin kyllä me se varmaan halutaan kuulla.



GALLUP: kuinka moni ui nyt raskauden aikana? Mä kävin ekaa kertaa perjantaina, kun vietiin esikko ekaa kertaa uimahalliin! Neiti tykkäs kovasti, mutta ite nyt ei voi kuntouinnista puhua... Aion kuitenkin käydä varmaan nyt raskauden loppuaikana. Onko sille jotain aikarajaa, mihin asti voi käydä?



t. Uula rv 17 + 4