Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Luulin äitiydessä rankinta olevan vauvavuosi. Sitten tuli teini-ikä
30.09.2023 |
On jäänyt kiinni sähkötupakasta ja tavallisesta tupakasta. On jäänyt kiinni Instagram tilistä johon laittoi puolialastomia kuvia. Joka toinen sana on v"ttu ja rähisee jatkuvasti ,miten en tajua mistään mitään.
Tyttö on vasta 13. Tähän verrattuna ne muinaiset koliikkiitkut eivät olleet MITÄÄN.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä ole ollut mitää tuollaisia. Kaksi tyttöä nyt jo teini-ikä takana. Kotikasvatus vaikuttaa ja tietysti suuri vaikutus on lapsella itselläänkin
Eikä aina auta se, että sä ole mikä pyhimys tahansa.
ITselleni oli rankin vuosi (ja seuraaviakin eteenpäin) kun mieheni kuoli. Ei siinä auta kotikasvatuskaan, että rankkaa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä juhlavuodet 12-16 eivät ole unohtuneet nytkään, kun tenava on jo aikuinen. Aina oli joku vaihe, ja tuo vaihe vaan kesti ja kesti.
Lisätty sokeri ja energiajuomat pois.
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä ole ollut mitää tuollaisia. Kaksi tyttöä nyt jo teini-ikä takana. Kotikasvatus vaikuttaa ja tietysti suuri vaikutus on lapsella itselläänkin
Mikä tämän kommentin arvo on?
Koita kestää! Ei se teinihelvetti kestä ikuisuuksia, joku päivä huomaat että sieltä kuitenkin kasvoi ihminen. Jaksamista sulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otan osaa! Mulla kolme teiniä kerralla, 13, 14 ja 15. Huhhuh. Todellakin, ne vuodet kun olivat pieniä oli helppoja! Tähän vielä vanhempien todella vaikea ja riitanen avioero päälle. Niin hiphurraa että on kivaa.
Ja painukoon hiiteen kotikasvatuksesta räkyttäjät. Kasvatettu on!
Tästä jos järjissään selviää, selviää ihan mistä vaan!
Meillä myöhäiskypsä teini. Pahin ikä 15-16v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei me murheet lopu näköjään koskaan, vaikka lapset kasvaa. Meillä oli helpot varhaislapsuusvuodet, koulussa oli omat ongelmansa, sitten teini-ikä... työkaverin lapset on kolmikymppisiä, joilla on jo lapsia, ja ei helpota näköjään vieläkään.
Vierailija kirjoitti:
Koita kestää! Ei se teinihelvetti kestä ikuisuuksia, joku päivä huomaat että sieltä kuitenkin kasvoi ihminen. Jaksamista sulle!
Ei siitä itsekseen vapaasti ihmistä kasva. Tuossa iässä se vanhemmuus ja rajojen laittaminen juuri punnitaan ettei lapsista kasva roadmaneja ja koskelan poikia, puhumattakaan ties mistä sekotytöistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinäpä otat teiniltä sokerin ja energiajuomat pois. Hahhah sanon minä. En minäkään suostu niille energiajuomia ostamaan. Ja olen niistä paasannu. Ei auta. Juovat silti. Vaikka ei olis rahaa, jostain aina saavat, kaverilta.
Ne tytöt jotka ovat murrosiässä jänniksiä pärjäävät paremmin myöhemmässä elämässään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja mitä sitten,kun lapsen kohtalo ei ole elää pitkää elämää.
Sellaista menetyksen surua ei takuulla voi kuvitella kukaan muu kuin sen kokenut. Saati esim tämän Rasmuksen perhe, joka joutui melkein vuoden odottamaan murskaavaa uutista.
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä ole ollut mitää tuollaisia. Kaksi tyttöä nyt jo teini-ikä takana. Kotikasvatus vaikuttaa ja tietysti suuri vaikutus on lapsella itselläänkin
Meillä esikoispojan murkkuikä meni ohi ihan huomaamatta ja ilman draamaa. Pikkusisko sitten sähelsi veljensä edestäkin,yhdessä syksyssä keppihevosia harrastanut tyttö muuttui täysin
ja alkoi varastaa kaupoista sekä polttaa tupakkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei me murheet lopu näköjään koskaan, vaikka lapset kasvaa. Meillä oli helpot varhaislapsuusvuodet, koulussa oli omat ongelmansa, sitten teini-ikä... työkaverin lapset on kolmikymppisiä, joilla on jo lapsia, ja ei helpota näköjään vieläkään.
Hah, näin on moni tosiaan sanonut, ettei äidin huoli lopu koskaan. Myös oma äitini, jonka lapset ovat 54 ja 44 ja varsin rauhallisia keskiäkäisiä.
Ymmärrän täysin teitä muita. Minulla on ollut kaksi helppoa lasta, mutta teini-iässä varsinkin toinen koettelee. Vaikuttaa myös omaan mieleeni, kun usein riidellään, vaikka miten yritän rakentaa ja perustella.
Virheet mitkä on tehty lapsen nuoremmalla iällä kostautuvat ja tulevat esille teini iässä.
Siksi lapsen kasvattamiseen ja rakastamiseen pitää panostaa vauvasta asti
Olen työpaikalla, jossa noin 75 työntekijää.
Kahdelle työkaverille on sattunut tyttö, joiden tekemiset ovat saaneet äidit tolaltaan.
Nro 1 heistä urheili ja äitinsä kauhuksi harrasti lukio-iässä irtosuhteita. Enemmän kuin koulunkäyntiä.
Nro 2 heitäs tuli uskovaisesta perheestä ja äitinsä sanoi, ettei aamulla ikinä voinut tietää monet kengät eteisestä löytää. Ja usein ne toiset olivat miehen kengät. Jos taasen naisen.
Molemmista on tullut kuohunnan jälkeen yliopisto-opiskelijoita. Eri juttu miten siellä sujui, mut se ei taasen äidille enää kuulu se.
Just hain teinin ja kaverinsa lietsusta kun ei tulleet sovittuun aikaan. Siinä sai kuulla papatukset kaverikin.
Vierailija kirjoitti:
Just hain teinin ja kaverinsa lietsusta kun ei tulleet sovittuun aikaan. Siinä sai kuulla papatukset kaverikin.
Hait sentään pois ja laitoit rajoja etkä antanut kasvaa vapaasti ajatellen että kai siitä ihminen kasvaa. Hyvä, olet kunnon äiti/isä.
Alue: Aihe vapaa
Ei meillä ole ollut mitää tuollaisia. Kaksi tyttöä nyt jo teini-ikä takana. Kotikasvatus vaikuttaa ja tietysti suuri vaikutus on lapsella itselläänkin