Jos menet ensimmäisenä tyhjään ruokalaan syömään

En ole koskaan edes koko asiaa miettinyt. Yleensä varmaan menen aika keskelle ikkunan viereen. Niin, että näen ulos, mutta en ole kuitenkaan mitenkään "piilossa".

Aina johonkin seinän pieleen. En tykkää istua keskellä salia.

Paikkaan josta on helppo tsekata konttorityttöjen pebat. 

Ikkunapaikalle.

Vierailija kirjoitti:

Ikkunapaikalle.

Samoin, ja jos on kovin iso ruokasali, niin en mene ihan kauimmaiseen päähän, vaan paikkaan josta on helppoa ja nopeaa poistua.

Valitsen sellaisen paikan, mihin ei osu auringonvalo. Eli yleensä jonnekin takanurkkaan :)

Inhoan sitä, että joudun siristelemään silmiä häikäisyn vuoksi. Bonuksena se silmien vuotaminen kestää pitkään vielä senkin jälkeen, mikä taas kutittaa ja ahdistaa.

Seinän viereen ja lähelle poistumistietä.

Riippuu siitä tiedänkö olevani koko ruokailun yksin. Jos kyllä, ensimmäinen valintakriteeri on mahdollisimman pieneen pöytään, jos taas tiedän kavereita olevan tulossa myös, sen kokoiseen pöytään, johon sitten kaikki mahtuu. Johonkin ikkunan luo tms todennäköisesti kuitenkin kummassakin tapauksessa. Kiva katsella ulos kun syö.

Hyviä paikkoja on vähän. Mitenhän tätä vois parantaa, jos halua riittää? Musta hyviä on korkeanojaiset penkit, sermit, isot kasvit oikeissa paikoissa. Ja kaikki pöydät samansuuntaisesti, ei mitään pyörylöitä tms. Suunnittelija haluaa tietysti olla luova, mutta kannattaa valita sellainen joka ottaa oikean viihtyvyyden huomioon.

Pois kulkuväylien ja vessojen vierestä ja mielellään ikkunapaikalle. Eli siis parhaaseen pöytään kun saa valita.

En syö missään typerässä ruokalassa vaan kotona.

t. etätyöläinen

En syö missään weetee ruokaloissa. Tarjoilija ohjaa minut pöytään.

Menen ikkunapaikalle, eli sivuun. En halua ainakaan keskelle

Hovimestari ohjaa minut ikkunasyvennykseen.