Lue keskustelun säännöt.
Oli se helppoa nykyajan eläkeläisillä nuorena opiskelijana. Olisipa elänyt silloin. Vai mitä?
24.09.2023 |
En todellakaan kannata nykyisiä opiskelijoiden tilanteen kurjistamista, mutta tässä vähän perspektiiviä siihen mitä se elämä oli aikoinaan opiskelujen suhteen. Kaikilla ei ollut vara opiskella.
Se, että haukkuu nykyisiä eläkeläisiä ei auta tämän päivän opiskelijoita pätkääkään.
https://elamassa.fi/opiskelu/opintotuki-tayttaa-50-vuotta/
T: itse 90- luvun laman jälkeen valmistunut ja opintolainat niskassa lähes 10 vuotta työuran alussa pätkätöitä tehnyt.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Toisaaltaan silloin oli paljon epäasiallista puuttumista ja misogyniaa. Äitinikin pakotettiin leikkaamaan pitkät paksut mustat hiuksensa lyhyeksi ja hankkimaan mummo permanentin koska asiakaspalvelussa ei ollut sopivaa omata pitkiä hiuksia.
Luetun ymmärtäminen??? Et ymmärtänyt nyt aloitusta ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1969
Opintolaina oli sen verran suuri, noin 3 500 markkaa vuodessa, että kaiken tarpeellisen sai hankittua, ja rahaa jäi vielä tansseihinkin. Summa vastasi nykyrahassa noin 600 euroa kuukaudessa.
Ei taida nykypäivänä opintolaina riittää 🙄
Opiskeltiin lainalla. Nopeasti valmiiksi. Tehtiin töitä ohessa niin paljon kuin mahdollista. Asuttiin soluissa tai kimppakämpissä. Pärjättiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaaltaan silloin oli paljon epäasiallista puuttumista ja misogyniaa. Äitinikin pakotettiin leikkaamaan pitkät paksut mustat hiuksensa lyhyeksi ja hankkimaan mummo permanentin koska asiakaspalvelussa ei ollut sopivaa omata pitkiä hiuksia.
Luetun ymmärtäminen??? Et ymmärtänyt nyt aloitusta ollenkaan.
En varmaan sitten. Ennen ei ollut mitään muuta, joutui nöyrtymään kaikenlaiseen ja sietämään huonoakin kohtelua että sai opiskelunsa hoidettua edes jotenkuten. Ehkä se sitten oli se onnela ja oli huippukivaa.
Kieltämättä se oli varmaan helpompaa aikaa kun pystyi opiskelemaan ja siinä sivussa pari tuntia jotain ojankaivuu hommia josta tienasi verran että pystyi hankkimaan omat autot ja asunnot yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään ei haluta ymmärtää ja myöntää, että koulutus ei ole mitenkään autuaaksi tekevä asia. Työkokemus on aivan ehdottoman tärkeää ja ilman muuta kannattaa työskennellä opintojen ohella vaikka se hidastaisi valmistumista.
Useimmille on erittäin vaikeaa työllistyä valmistumisen jälkeen jos työkokemusta ei ole. Ehkä joku hoitoala voi olla poikkeus.
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä se oli varmaan helpompaa aikaa kun pystyi opiskelemaan ja siinä sivussa pari tuntia jotain ojankaivuu hommia josta tienasi verran että pystyi hankkimaan omat autot ja asunnot yms.
Tässä täytyy nyt muistaa, että ne asiat oli ihan erillaisia naisille ja miehille hoitaa siihen aikaan. Miehillä oli kyllä ihan joka ovi auki ja rahaa virtasi ja oli helppoa koska yhteiskunta oli rakennettu niin, mutta kyllä ne meidän äidit sai raivata sitä tietä. Miesten ja naisten maailma ei ollut sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvulla laskettiin ammattikoulun käyneen asentajan kanssa, että milloin saman alan ylioppilas+opisto -yhdistelmällä pääsee keskimääräisellä ansiotasolla samaan nettomääräiseen kumuloituvaan kokonaisansioon, kuin kyseinen asentaja. Silloin iäksi tuli 50-vuotiaana. Nykyisellä keskimääräisellä ansiotasolla ja verotuksella, ei koskaan. Opiskelun motiivit on tultava muusta kuin rahasta.
Ymmärsiköhän ap nyt, että 50 vuotta sitten opintotuki ei tarkoittanut ilmaista rahaa, vaan valtion takaamaa opintolainaa, joka piti maksaa kokonaisuudessaan takaisin.
Opiskelin itse 1980-luvulla. Asuin opiskelija-asunnossa kuuden hengen solussa kahden hengen huoneessa minulle ennestään tuntemattoman toisen tytön kanssa. Kun maksoin huoneeni puolikkaan vuokran, niin täydestä opintotuesta ja opiskelijan asumistuesta jäi jäljelle noin 100 markkaa. Sillä sai opiskelijaruokalassa noin 14 valtion tukemaa lounasta. Kaikki muu piti kattaa opintolainalla tai kesätyöansioilla.
Kun sitten kolmantena opiskeluvuonna sain yhden hengen huoneen - edelleen kuuden hengen solusta - ei täysi opintotuki ja opiskelijan asumislisä enää yhdessäkään riittäneet tämän huoneen vuokraan, vaan osa opiskelijasoluhuoneen vuokrasta piti kattaa opintolainalla.
Ja minä sentään opiskelin 1980-luvulla, jolloin opiskelijoiden tuet olivat selvästi paremmat kuin nykyisten eläkeläisten opiskeluaikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsiköhän ap nyt, että 50 vuotta sitten opintotuki ei tarkoittanut ilmaista rahaa, vaan valtion takaamaa opintolainaa, joka piti maksaa kokonaisuudessaan takaisin.
Opiskelin itse 1980-luvulla. Asuin opiskelija-asunnossa kuuden hengen solussa kahden hengen huoneessa minulle ennestään tuntemattoman toisen tytön kanssa. Kun maksoin huoneeni puolikkaan vuokran, niin täydestä opintotuesta ja opiskelijan asumistuesta jäi jäljelle noin 100 markkaa. Sillä sai opiskelijaruokalassa noin 14 valtion tukemaa lounasta. Kaikki muu piti kattaa opintolainalla tai kesätyöansioilla.
Kun sitten kolmantena opiskeluvuonna sain yhden hengen huoneen - edelleen kuuden hengen solusta - ei täysi opintotuki ja opiskelijan asumislisä enää yhdessäkään riittäneet tämän huoneen vuokraan, vaan osa opiskelijasoluhuoneen vuokrasta piti kattaa opintolainalla.
Ja minä sentään opiskelin 1980-luvulla, jolloin opiskelijoiden tuet olivat selvästi paremmat kuin nykyisten eläkeläisten opiskeluaikana.
Sorry, luin ap:n aloituksen uudelleen ja tajusin, että hän ei tarkoittanutkaan kadehtia 50 vuotta sitten opiskelleita, vaan sanoa, että nykyisin asiat ovat paremmin.
10
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsiköhän ap nyt, että 50 vuotta sitten opintotuki ei tarkoittanut ilmaista rahaa, vaan valtion takaamaa opintolainaa, joka piti maksaa kokonaisuudessaan takaisin.
Opiskelin itse 1980-luvulla. Asuin opiskelija-asunnossa kuuden hengen solussa kahden hengen huoneessa minulle ennestään tuntemattoman toisen tytön kanssa. Kun maksoin huoneeni puolikkaan vuokran, niin täydestä opintotuesta ja opiskelijan asumistuesta jäi jäljelle noin 100 markkaa. Sillä sai opiskelijaruokalassa noin 14 valtion tukemaa lounasta. Kaikki muu piti kattaa opintolainalla tai kesätyöansioilla.
Kun sitten kolmantena opiskeluvuonna sain yhden hengen huoneen - edelleen kuuden hengen solusta - ei täysi opintotuki ja opiskelijan asumislisä enää yhdessäkään riittäneet tämän huoneen vuokraan, vaan osa opiskelijasoluhuoneen vuokrasta piti kattaa opintolainalla.
Ja minä sentään opiskelin 1980-luvulla, jolloin opiskelijoiden tuet olivat selvästi paremmat kuin nykyisten eläkeläisten opiskeluaikana.
Opintolainaa ei enää ole eikä sitä tarvitse maksaa takaisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä se oli varmaan helpompaa aikaa kun pystyi opiskelemaan ja siinä sivussa pari tuntia jotain ojankaivuu hommia josta tienasi verran että pystyi hankkimaan omat autot ja asunnot yms.
Höpö höpö. Opiskellessa asuttiin alivuokralaishuoneessa ja valmistumisen jälkeen perheellistyneenä vuokralla jossain omakotitalon yläkerran huoneessa ilman mitään mukavuuksia. Siinä saatiin säästettyä niin paljon, että pystyi ostamaan pienen kaksion nelihenkiselle perheelle. Sitten, kun sen asunnon asuntolaina oli maksettu muutamassa vuodessa (laina-aika oli mitä oli), pystyi katselemaan omakotitaloa. Sinä näet vain tuon lopputuloksen etkä välivaiheita. Nykyään ei kukaan suostu elämään yhtä alkeellisesti mitä silloin elettiin.
Nykyään on päinvastoin kuin ennen. Ennen haluttiin opiskella - ei ollut varaa. Ihmisen piti oikein runsaasti investoida (ottaa lainaa) voidakseen opiskella, ja usein se investointi kannatti. Koulutus avasi ovia työelämään.
Nykyään opiskelu on ilmaista ja opiskeluun pakotetaan. Siis ihmisiä patistetaan kaikenmaailman turhiin koulutuksiin, uudelleenkouluttautumisiin,... ihan minnevain. Eikä ne ihmiset kuitenkaan koulutusten jälkeen työllisty. Yhteiskunta investoi runsaasti koulutuksiin, eikä se investointi kannata. Mitä ihmeen järkeä pakkokouluttaa ihmisiä jotka eivät tule työelämään ikinä päätymään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsiköhän ap nyt, että 50 vuotta sitten opintotuki ei tarkoittanut ilmaista rahaa, vaan valtion takaamaa opintolainaa, joka piti maksaa kokonaisuudessaan takaisin.
Opiskelin itse 1980-luvulla. Asuin opiskelija-asunnossa kuuden hengen solussa kahden hengen huoneessa minulle ennestään tuntemattoman toisen tytön kanssa. Kun maksoin huoneeni puolikkaan vuokran, niin täydestä opintotuesta ja opiskelijan asumistuesta jäi jäljelle noin 100 markkaa. Sillä sai opiskelijaruokalassa noin 14 valtion tukemaa lounasta. Kaikki muu piti kattaa opintolainalla tai kesätyöansioilla.
Kun sitten kolmantena opiskeluvuonna sain yhden hengen huoneen - edelleen kuuden hengen solusta - ei täysi opintotuki ja opiskelijan asumislisä enää yhdessäkään riittäneet tämän huoneen vuokraan, vaan osa opiskelijasoluhuoneen vuokrasta piti kattaa opintolainalla.
Ja minä sentään opiskelin 1980-luvulla, jolloin opiskelijoiden tuet olivat selvästi paremmat kuin nykyisten eläkeläisten opiskeluaikana.
Opintolainaa ei enää ole eikä sitä tarvitse maksaa takaisin?
On toki, mutta sen lisäksi nykyisin on opintotuki ja asumistuki, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Lisäksi on opintolainahyvitys eli koko lainaa ei tarvitse maksaa takaisin, jos valmistuu kohtuullisessa ajassa.
Hyvin sen ostovoiman kehityksen näkee aloittajan linkistä. Ihan sama juttu muutenkin. Kaikkien ostovoima on kasvanut jatkuvasti. Vaatimustaso on aivan toista.
En toki halua sitä laskeakaan mutta kritisoin tällä näitä, jotka luulee että nykyään on niin kurjaa ja ennen kaikki niin helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsiköhän ap nyt, että 50 vuotta sitten opintotuki ei tarkoittanut ilmaista rahaa, vaan valtion takaamaa opintolainaa, joka piti maksaa kokonaisuudessaan takaisin.
Opiskelin itse 1980-luvulla. Asuin opiskelija-asunnossa kuuden hengen solussa kahden hengen huoneessa minulle ennestään tuntemattoman toisen tytön kanssa. Kun maksoin huoneeni puolikkaan vuokran, niin täydestä opintotuesta ja opiskelijan asumistuesta jäi jäljelle noin 100 markkaa. Sillä sai opiskelijaruokalassa noin 14 valtion tukemaa lounasta. Kaikki muu piti kattaa opintolainalla tai kesätyöansioilla.
Kun sitten kolmantena opiskeluvuonna sain yhden hengen huoneen - edelleen kuuden hengen solusta - ei täysi opintotuki ja opiskelijan asumislisä enää yhdessäkään riittäneet tämän huoneen vuokraan, vaan osa opiskelijasoluhuoneen vuokrasta piti kattaa opintolainalla.
Ja minä sentään opiskelin 1980-luvulla, jolloin opiskelijoiden tuet olivat selvästi paremmat kuin nykyisten eläkeläisten opiskeluaikana.
Mitkä ihmeen tuet nykyisten eläkeläisten opiskeluaikoina? Minä en ainakaan saanut mitään tukia opiskeluaikoinani, ja olensiis akateeminen ja eläkeläinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsiköhän ap nyt, että 50 vuotta sitten opintotuki ei tarkoittanut ilmaista rahaa, vaan valtion takaamaa opintolainaa, joka piti maksaa kokonaisuudessaan takaisin.
Opiskelin itse 1980-luvulla. Asuin opiskelija-asunnossa kuuden hengen solussa kahden hengen huoneessa minulle ennestään tuntemattoman toisen tytön kanssa. Kun maksoin huoneeni puolikkaan vuokran, niin täydestä opintotuesta ja opiskelijan asumistuesta jäi jäljelle noin 100 markkaa. Sillä sai opiskelijaruokalassa noin 14 valtion tukemaa lounasta. Kaikki muu piti kattaa opintolainalla tai kesätyöansioilla.
Kun sitten kolmantena opiskeluvuonna sain yhden hengen huoneen - edelleen kuuden hengen solusta - ei täysi opintotuki ja opiskelijan asumislisä enää yhdessäkään riittäneet tämän huoneen vuokraan, vaan osa opiskelijasoluhuoneen vuokrasta piti kattaa opintolainalla.
Ja minä sentään opiskelin 1980-luvulla, jolloin opiskelijoiden tuet olivat selvästi paremmat kuin nykyisten eläkeläisten opiskeluaikana.
Mitkä ihmeen tuet nykyisten eläkeläisten opiskeluaikoina? Minä en ainakaan saanut mitään tukia opiskeluaikoinani, ja olensiis akateeminen ja eläkeläinen.
Puhuin nyt (ap:n linkittämän jutun perusteella) niistä nykyisistä eläkeläisistä, jotka ovat opiskelleet vuonna 1969 tai sen jälkeen. Jos valmistuit jo sitä ennen, et tosiaankaan ollut oikeutettu minkäänlaiseen valtion tukeen opiskelijoille - et edes valtion takaamaan opintolainaan.
Laina eriarvoistaa.
50 vuotta sitten sai myös opintoja suorittaa vaikka 25 vuotta, ei ollut ongelmaa käydä töissä samalla.
Vierailija kirjoitti:
Laina eriarvoistaa.
50 vuotta sitten sai myös opintoja suorittaa vaikka 25 vuotta, ei ollut ongelmaa käydä töissä samalla.
Nykyään on älyvapaalla ristiriitaisella reguloinnilla pilattu kaikki, tehty kaikesta mahdollisimman vaikeeta ja toimimatonta, nuorten pärjäämisestä tehdään mahdotonta. Pääministeri Matti Vanhanen taisi aikoinaan yliopistossa opiskella 12 vuotta tms kunnes valmistui maisteriksi. Ja se taisi olla kutakuinkin hänen hallituskautensa aikoina kun yliopisto-opiskelijoiden "opiskelemisoikeutta" rajoitettiin, siis lyhennettiin. Eli nykyään ei todellakaan saa opiskella noin pitkään maisteriksi. Paljon ennen tuota opiskelija menettää opiskeluoikeutensa eli potkaistaan yliopistosta pihalle. Opiskeluoikeutta on lyhennetty.
Mutta jotain parisen vuotta sitten oppivelvollisuutta pidennettiin. Siis ennen yliopistoa, alaikäisillä. Oppivelvollisuus päättyy vasta kun nuori täyttää 18v.
Oikeuksia on vähennetty. Velvollisuuksia on lisätty.
Yksilön mahdollisuutta valita itse, ohjata itse itseään, tehdä kuten itse kokee itselleen sopivaksi, on vähennetty. Kyllä reguloija tietää parhaiten mikä on nuorten parhaaksi! Tai siis: aivan turhaan mitään julkisia palveluita tarjotaan kansalaisille ollenkaan... kun niistä palveluista tehdään älyvapaalla reguloinnilla aivan mahdottomia, haitallisia. Parempi pysyä täysin julkisten palveluiden ulkopuolella, pysyä täysin erossa haittapalveluista,... kuin mennä palveluihin jotka vain sabotoivat ihmisen elämää. Paljon paremmin pärjää ihan omillaan kuin nykypalveluiden avulla.
Entisaikoina palveluita ei ollut niin paljon - ihmisten oli pakko pärjätä omillaan. Itse teki sen mikä omaksi parhaaksi oli.
Nykyään haittapalveluihin pakotetaan ihmisiä - ja sitten ihmetellään kun ihmiset eivät pärjää. Pakko mennä palveluihin jotka vain omaksi haitaksi ovat.
Toisaaltaan silloin oli paljon epäasiallista puuttumista ja misogyniaa. Äitinikin pakotettiin leikkaamaan pitkät paksut mustat hiuksensa lyhyeksi ja hankkimaan mummo permanentin koska asiakaspalvelussa ei ollut sopivaa omata pitkiä hiuksia.