Mistä johtuu että kun ylittää 30 ikävuotta

Se on se keski-iän kriisi.

tervetuloa kerhoon.

itellä mennyt kyl jo lähes syntymästä asti, mutta tosiaan 30 alkaen yhä enemmän.

Olen 44v ja kyllä Itselläni on 20 v iän jälkeen elämä koko ajan vain parantunut.

Vierailija kirjoitti:

Olen 44v ja kyllä Itselläni on 20 v iän jälkeen elämä koko ajan vain parantunut.

Seuraava aamu ja päivä pitkäksi menneen baari illan jälkeen on entistä pahempi kun ikää tulee lisää. Jos bailaan pilkkuun asti niin seuraavaksi päiväksi ei voi suunnitella mitään, se menee sängyn pohjalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 44v ja kyllä Itselläni on 20 v iän jälkeen elämä koko ajan vain parantunut.

Seuraava aamu ja päivä pitkäksi menneen baari illan jälkeen on entistä pahempi kun ikää tulee lisää. Jos bailaan pilkkuun asti niin seuraavaksi päiväksi ei voi suunnitella mitään, se menee sängyn pohjalla.

No toi on ihan itse aiheutettu vaiva. Voishan yli 30 vuotiaana jo olla muutakin harrastusta kuin jatkuva tappiin asti biletys ja nuppi turvoksiin. 

Mutta joka junaan on porukkaa.

Ehkäpä ne nuoruuden väärät valinnat alkavat jo nyt näkyä? Päämäärättömyys, opiskelemattomuus, huonot elämäntavat, piittaamattomuus, velttous? En tietenkään tarkoita sinua vaan noin niinkuin yleensä. Kolmikymppisyys samoin kuin nelikymppisyys ovat elämänmuutosvuosikymmeniä, jolloin joko ottaa haasteen vastaan tai pakenee sitä. Elimistökään ei enää kestä ihan mitä tahansa, varsinkaan huonoa kohtelua. On kaksi vaihtoehtoa, joko ryhtyy toimeen tai jatkaa aiempaa huonoa kierrettä eikä ota mistään vastuuta. Naisten on 30-vuotiaana viimeistään päätettävä eli silloin kyllä jo tietää, haluaako perheen vai ei. Miehillä viimeistään 40:nä. Elämä on jatkuvaa muutosta. Loputtomiin ei voi leikkiä vastuuttomia leikkejä.

Vierailija kirjoitti:

Se on se keski-iän kriisi.

Ei keski-ikä vielä kolmekymppisenä ole.

Odota kun täytät 50 niin suurin osa asioista on evvk.

Iästä riippumatta joskus tulee lunta tupaan, toisinaan menee kaikki putkeen.

Vierailija kirjoitti:

Ehkäpä ne nuoruuden väärät valinnat alkavat jo nyt näkyä? Päämäärättömyys, opiskelemattomuus, huonot elämäntavat, piittaamattomuus, velttous? En tietenkään tarkoita sinua vaan noin niinkuin yleensä. Kolmikymppisyys samoin kuin nelikymppisyys ovat elämänmuutosvuosikymmeniä, jolloin joko ottaa haasteen vastaan tai pakenee sitä. Elimistökään ei enää kestä ihan mitä tahansa, varsinkaan huonoa kohtelua. On kaksi vaihtoehtoa, joko ryhtyy toimeen tai jatkaa aiempaa huonoa kierrettä eikä ota mistään vastuuta. Naisten on 30-vuotiaana viimeistään päätettävä eli silloin kyllä jo tietää, haluaako perheen vai ei. Miehillä viimeistään 40:nä. Elämä on jatkuvaa muutosta. Loputtomiin ei voi leikkiä vastuuttomia leikkejä.

Sekin on vastuullisuutta jättää perhe hankkimatta. Ei siihen omaan osaamattomuuten ja kurjuuteen pidä ottaa lisää kärsijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Ehkäpä ne nuoruuden väärät valinnat alkavat jo nyt näkyä? Päämäärättömyys, opiskelemattomuus, huonot elämäntavat, piittaamattomuus, velttous? En tietenkään tarkoita sinua vaan noin niinkuin yleensä. Kolmikymppisyys samoin kuin nelikymppisyys ovat elämänmuutosvuosikymmeniä, jolloin joko ottaa haasteen vastaan tai pakenee sitä. Elimistökään ei enää kestä ihan mitä tahansa, varsinkaan huonoa kohtelua. On kaksi vaihtoehtoa, joko ryhtyy toimeen tai jatkaa aiempaa huonoa kierrettä eikä ota mistään vastuuta. Naisten on 30-vuotiaana viimeistään päätettävä eli silloin kyllä jo tietää, haluaako perheen vai ei. Miehillä viimeistään 40:nä. Elämä on jatkuvaa muutosta. Loputtomiin ei voi leikkiä vastuuttomia leikkejä.

Mikä sä olet sanomaan kenenkään vastuuttomuudesta? Ihan tiedoksi. Nykyään on tarjolla laadukkaita hedelmöityshoitoja vieläpä kohtuulliseen hintaan.

Kolmekymppisenä alkaa kroppa rapistua ja keski-ikä alkaa. Aivot eivät enää kehity, libido heikkenee, alkaa tulla harmaata ja kremppaa. Vanhuuden odotus alkaa. Ensin eläkkeen ja sitten kuoleman. Parhaat vuodet ovat jo menneet. Hyviä on edessä vähemmän ja vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on se keski-iän kriisi.

Ei keski-ikä vielä kolmekymppisenä ole.

Ei yleensä, mutta ap:llä on keski-iän kriisi.

Itselläni ei vielä kriisistä ole tietoakaan, olenkin vasta 27-vuotias.

Vierailija kirjoitti:

Kolmekymppisenä alkaa kroppa rapistua ja keski-ikä alkaa. Aivot eivät enää kehity, libido heikkenee, alkaa tulla harmaata ja kremppaa. Vanhuuden odotus alkaa. Ensin eläkkeen ja sitten kuoleman. Parhaat vuodet ovat jo menneet. Hyviä on edessä vähemmän ja vähemmän.

Puhu vain omasta puolestasi. Minä aloitin lasten hankkimisen yli 30.v iässä. Nyt kolmas tulossa js elämä on ihanaa. En olisi voinut parikymppisenä kuvitellakaan, että elämä voisi vielä joskus olla näin mukavaa.

Kremppaa ei ole (vielä), liikuntaa harrastan paljon ja positiivinen mieli pysyy kun asennoituu siten. Arjen pienet vastoinkäymiset eivät siihen ainakaan vaikuta :)

Enkä kyllä todellakaan istu kotona murehtimassa tulevaa vanhuutta.

Huh huh, ei ihme jos masentaa kun elää tuollaisen negatiivisuuden ympäröimänä.

N37

Kolmekymppisenä iskee kriisi. Siitä kun selviää niin elämä näyttää taas hyvältä. Mutta nuoruuden huolettomuus ja tietynlainen vastuuttomuus jää kyllä taakse. Alkaa kiinnostua uusista asioista. Tai ainakin näin pitäisi käydä. Jos haluat jatkaa kaksikymppisen tyylillä niin saattaa alkaa tuntua ankealta. Ehkä pitää aikuistua, hyvällä tavalla.

Kollageenin tuotanto loppuu 28 vuoden kieppeillä ja 30-vuotiaan naama alkaa muuttumaan kiihtyvää tahtia. Jo 35-vuotias näyttää selvästi vanhalta, ja onhan nuoruus kaikessa muussakin jäänyt taa.